Onko ketään muuta äitiä, joka jo odottaisi töihin pääsyä siksi, että vauva on vähän raskas paketti? Mä olen tähän asti todella nauttinut kotonaolosta, mutta nyt parin viikon ajan on ollut sellainen olo, ettei vaan yksinkertaisesti jaksa jatkuvasti katsoa tuon pikku tuholaisen perään. Vauva siis nyt 11 kk ja aivan jatkuvasti tekemässä jotain pahaa, syömässä sähköjohtoja, tunkemassa päätään vessanpönttöön ym. ym. Myös päiväunille meno on alkanut olla yhtä taistelua, äskenkin huusi sängyssä suoraa huutoa puoli tuntia, joten otin hänet sitten pois, kun ei ilmeisesti ollutkaan väsynyt, vaikka hieroi silmiään ja kiukutteli. Tuntuu jotenkin, että vauvan lukeminen on nykyisin tosi vaikeaa, en aina tiedä miksi hän kiukuttelee. Tietty hampaita on tulossa ja siihen annetaan särkylääkettä, mutta usein tuntuu, että kiukuttelee vain kiukuttelemisen halusta tai siitä, kun kiellän häntä tekemästä pahojaan. Päivämme kotona ovat siis toisinaan yhtä itkua ja huutoa, molemminpuolisesti.
Olen hoitovapaalla vielä muutaman kuukauden, kun alunperin ajattelin viihtyväni todella hyvin, mutta nyt on alkanut hiukan nämä kotipäivät ahdistaa. Mitä te muut puuhaatte tuon ikäisten lastenne kanssa? Mitä leluja teillä on? Kun ei näillä ilmoilla viitsi jatkuvasti ulkoillakaan, sitäpaitsi vauva ei viihdy vaunuissa yhtään, mikäli ei ole väsynyt. Ulkoilukin pitänee siis aina ajoittaa uniaikaan.
Kertokaahan nyt joku hyvä vinkki miten saan tuon vilpertin pysymään edes hetken poissa pahanteosta ja näin myös hiukan aikaa itselleni ja omille kotitöilleni. Nyt en pysty astianpesukonetta tyhjentämään, kun poika on jatkuvasti tunkemassa itseään sisälle koneeseen ym. mukavaa ja kun kiellän, alkaa mieletön huuto ja raivo....hohhoijjaaa.....
Olen hoitovapaalla vielä muutaman kuukauden, kun alunperin ajattelin viihtyväni todella hyvin, mutta nyt on alkanut hiukan nämä kotipäivät ahdistaa. Mitä te muut puuhaatte tuon ikäisten lastenne kanssa? Mitä leluja teillä on? Kun ei näillä ilmoilla viitsi jatkuvasti ulkoillakaan, sitäpaitsi vauva ei viihdy vaunuissa yhtään, mikäli ei ole väsynyt. Ulkoilukin pitänee siis aina ajoittaa uniaikaan.
Kertokaahan nyt joku hyvä vinkki miten saan tuon vilpertin pysymään edes hetken poissa pahanteosta ja näin myös hiukan aikaa itselleni ja omille kotitöilleni. Nyt en pysty astianpesukonetta tyhjentämään, kun poika on jatkuvasti tunkemassa itseään sisälle koneeseen ym. mukavaa ja kun kiellän, alkaa mieletön huuto ja raivo....hohhoijjaaa.....
Vastaukset 7
Vanhimmat
se on ja tulee olemaan vielä kauan. Nyt olisi tärkeää, että ottaist itsellesi aikalisän, mahdollisuuksien mukaan. Vie lapsi vaikka päiväksi hoitoon ja vietä hemmottelu päivä, tee jotain sellaista, josta saat lisää virtaa ja hermo lepää.
Mulla ainakin toimii, jaksaa sitten taas paremmin kotona lasten kanssa.
anna lapsesi osallistua perheen puuhiin ja näin tuntea olevansa tarpeellinen osa kokonaisuutta! Pikkuinen tulee hyvin onnelliseksi kun saa auttaa ja osallistua ja saa äidin hymyilemään! Tyhjennä kone vaikka lapsen nukkuessa jos et jaksa tehdä sitä hänen kanssaan. Tee kodistanne sellainen, että vauva saa suht vapaasti kulkea ja TUTUSTUA ympäristöön ja asioihin- TUON IKÄINEN EI TEE PAHOJA/ILKEYTTÄ VAAN OPETTELEE ELÄMÄÄ!!!!!!!
......välillä ahdistaa, mutta olenkin ollut kotona jo yli kaksi vuotta. Esikoinen nyt 2v2kk ja kova uho päällä, nuorimmainen 9kk. Hermot tosiaan on koetuksella, mutta en koskaan ole ajatellut vielä töihinpaluuta aikaistaa. Olen menossa töihin vasta 10/2010, nuorin on silloin 2v6kk.
Onneksi tapailemme muita äitejä ja lapsia välillä ja käyn jumpassa purkamassa agrea 2kertaa/vko. Nyt olisi haaveissa yö kylpylässä jos vaan hoitaja järjestyy.. näillä eväillä meilla..
Joo, kyllä täällä muitakin kypsiä löytyy... ENkä edes ole ollut vielä kauaa kotona. Asiaa helpottaa huomattavasti se kuuluisa oma aika. Tällä viikolla olemme hypänneet melkein joka päivä jossakin perheen voimin ja kummasti on piristänyt. Eli kun on myös muuta ajateltavaa, niin jaksaa. Kyllä tuota kotia voi sitten joskus siivoilla...
väsyy itsekkin kotona olemiseen,mutta silloin kylästellään enemmän ja ulkoillaan todella paljon kelistä riippumatta.Laita lapsellesi kelin mukaiset varusteet ja annat hänen tutkia maailmaa ulkonakin.Kyllä sitten uni maittaa paremmin.Ei meidänkään lapsi rattaissa viihtynyt tuossa vaiheessa,mutta laitoinkin hänet maahan tutkailemaan heti kun kynnelle kykeni.
normaalisti. Se on suuri ilon aihe.
Kautta aikojen tuon ikäistä lasta on pitänyt vahtia joka hetki. Se kuuluu asiaan.
Lapsi muuten ei tee pahaa eikä ole pahanteossa. Hän vain tutkii ja opiskelee elämää ja maailmaa. Kiellot eivät auta eivätkä varsinkaan huudot. Joko vaaranpaikat on eliminoitava, lasta vahdittava entistäkin paremmin tai sitten hänen huomionsa on siirrettävä toisaalle.
Muistanet, että työpaikalla ollessasi sinulla ei myöskään ole aikaa itsellesi eikä kotitöillesi. Ei ainakaan pitäisi olla. Sellaista aikaa ei ole myöskään päivänkodin henkilökunnalla, joka hoitaa lapsia. Miksi sinulla pitäisi olla?
Tuon ikäiset lapset ovat tosiaan mahdottomia menemään.
Tosiaan niinkuin joku jo sanoikin, kannattaa päästää lapsi ulkona maahan, vaikka sitten saatkin olla jatkuvasti vahtimassa ettei työnnä suuhun mitään.
Säännöllinen päivärytmihän on tuon ikäiselle ja isommallekin lapselle äärettömän tärkeä. Jopa kellontarkasti. Silloin esim. nukkumaan käyminen on lapselle selvä asia. Vaikka toki uhmaamistakin jokaiselle lapselle tulee.
Ja jos olo kodin tympimisestä vain jatkuu, niin ei se sinusta sen huonompaa äitiä tee, vaikka töihin lähtisitkin.
Kuitenkin varaudu silloin siihen, että illat lapsesi tarvitsee täysin huomiotasi.
Hyvää syksyn jatkoa ja olisipa mukava kuulla myöhemminkin kuinka teillä sujuu:)