Finanssikriisi on jäänyt Virossa vähälle huomiolle, koska maa kamppailee omatekoisen talouskriisinsä kanssa.
Kulutusjuhlan jälkeen Viron talouskasvu on taipunut miinusmerkkiseksi ja työttömyys kirinyt rajuun kasvuun. Uusien asuntojen hinnoista on haihtunut vuodessa puolet. Pörssi on menettänyt merkityksensä: osakekurssit heiluvat jo parin sadan euron sijoituksista.
"Velaksi mälläämistä jatkui niin kauan kuin Viron pankkimarkkinoita hallitsevat ruotsalaispankit SEB ja Swedbank kävivät Virossa markkinaosuustaistoa", valaisee investointipankki Trigon Capitalia Tallinnassa pyörittävä suomalainen Joakim Helenius. "Spekulatiivisen nousun huumassa ei kiinnitetty huomiota taloudelliseen tuottavuuteen, jonka pudotessa Viron kansainvälinen kilpailukyky heikkeni."
"Virolaiset ovat tottuneet kärsimään."
Viron hallitus laati ensi vuodelle ylioptimistisen, talouskasvuun perustuvan valtionbudjetin. Julkinen sektori ja yritykset on pantu kulukuurille, johon kuuluu irtisanomisia sekä palkkojen jäädytystä ja leikkaamisiakin.
Kansantalouden kannalta välttämättömiin uudistuksiin kuten kunta- ja koulutusuudistuksiin ei sen sijaan ole ryhdytty.
Islannin viitoittamalla tiellä?
Viron Nordea-pankin yksityisasiakkaista vastaavan pankinjohtajan Olavi Pakkonenin mukaan kotimainen kysyntä laskee nyt päätähuimaavaa vauhtia: se näkyy jopa lyhentyneinä jonoina supermarketeissa. "Myönteinen puoli tässä on se, että Viron valtavaksi paisunut vaihtotaseen vaje pienenee, vaikkakin on yhä yli kymmenen prosenttia bkt:stä."
Viron rahoitusmarkkinoita johdetaan Tukholmassa, eikä suinkaan Tallinnassa.
Talouskasvua Virossa on turha odottaa, ennen kuin Tukholma kääntää lainahanoja taas auki. Yritysten investointimahdollisuudet ovat nyt olemattomat, eikä lainakanta kasva Heleniuksen mukaan ensi vuonna lainkaan. "Yrityksille tämä tietää vakavia kassavirtaongelmia, joihin moni yritys kaatuu."
On ruotsalaisten käsissä, ajautuuko Viro Islannin kaltaiseen vararikkoon.
Kulutusjuhlan jälkeen Viron talouskasvu on taipunut miinusmerkkiseksi ja työttömyys kirinyt rajuun kasvuun. Uusien asuntojen hinnoista on haihtunut vuodessa puolet. Pörssi on menettänyt merkityksensä: osakekurssit heiluvat jo parin sadan euron sijoituksista.
"Velaksi mälläämistä jatkui niin kauan kuin Viron pankkimarkkinoita hallitsevat ruotsalaispankit SEB ja Swedbank kävivät Virossa markkinaosuustaistoa", valaisee investointipankki Trigon Capitalia Tallinnassa pyörittävä suomalainen Joakim Helenius. "Spekulatiivisen nousun huumassa ei kiinnitetty huomiota taloudelliseen tuottavuuteen, jonka pudotessa Viron kansainvälinen kilpailukyky heikkeni."
"Virolaiset ovat tottuneet kärsimään."
Viron hallitus laati ensi vuodelle ylioptimistisen, talouskasvuun perustuvan valtionbudjetin. Julkinen sektori ja yritykset on pantu kulukuurille, johon kuuluu irtisanomisia sekä palkkojen jäädytystä ja leikkaamisiakin.
Kansantalouden kannalta välttämättömiin uudistuksiin kuten kunta- ja koulutusuudistuksiin ei sen sijaan ole ryhdytty.
Islannin viitoittamalla tiellä?
Viron Nordea-pankin yksityisasiakkaista vastaavan pankinjohtajan Olavi Pakkonenin mukaan kotimainen kysyntä laskee nyt päätähuimaavaa vauhtia: se näkyy jopa lyhentyneinä jonoina supermarketeissa. "Myönteinen puoli tässä on se, että Viron valtavaksi paisunut vaihtotaseen vaje pienenee, vaikkakin on yhä yli kymmenen prosenttia bkt:stä."
Viron rahoitusmarkkinoita johdetaan Tukholmassa, eikä suinkaan Tallinnassa.
Talouskasvua Virossa on turha odottaa, ennen kuin Tukholma kääntää lainahanoja taas auki. Yritysten investointimahdollisuudet ovat nyt olemattomat, eikä lainakanta kasva Heleniuksen mukaan ensi vuonna lainkaan. "Yrityksille tämä tietää vakavia kassavirtaongelmia, joihin moni yritys kaatuu."
On ruotsalaisten käsissä, ajautuuko Viro Islannin kaltaiseen vararikkoon.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Paistab et katus on täitsa ära sõitnud.
Ega selliseid ärasöidetud katusega mehi on varsti köik eesti foorumid täis. Ikka torgatakse siia ja sinna linke, et lugege seda ja toda, Eestit tabab Islandi saatus, maakera hakkab minema laperguseks ning yleyldse ka ufod juba kylastavad maad.:)
Rakennuskemian yritys AS Krimelte on Viron ainoita vientiteollisuuden valopilkkuja.
Uuden tehtaan Tallinnassa vastikään avanneen Krimelten saumaus- ja tiivistysmassoja viedään yli 30 maahan. Liikevaihtoa syntyy tänä vuonna yli 60 miljoonaa euroa.
Yhtiöllä on tehtaat myös Liettuassa, Venäjällä ja Tanskassa. Työntekijöitä on yhteensä yli 300.
”Krimelten menestysreseptinä voi pitää suuntautumista itään, jossa rakennusalankin markkinat kasvavat nopeasti”, selittää toimitusjohtaja Alar Salum.
Kaksi kolmasosaa Krimelten viennistä suuntautuu Venäjälle, mutta tärkeitä maita sille ovat myös entiset neuvostotasavallat.
”Amerikan rahoituskriisi vaikeuttaa todennäköisesti meidänkin toimintaamme, mutta toistaiseksi olemme siltä välttyneet”, Salum sanoo.
Virossa jylläävä rahoituskriisi sen sijaan on omatekoinen. Jo vuoden alussa Viron talouskasvu painui miinukselle, kun ruotsalaisomisteiset pankit kieltäytyivät rahoittamasta lainarahalla pyörinyttä kulutusjuhlaa.
Virossa havahduttiin huomaamaan, että vienti oli kasvanut vain parin prosentin vuosivauhtia, vaikka bruttokansantuote oli paisunut vuosittain yli 10 prosenttia.
Räjähdysmäisesti lisääntynyt tuonti oli syventänyt Viron vaihtotaseen vajeen yli 15 prosenttiin kansantuotteesta.
Viron sisämarkkina on kasvanut niin lujaa, ettei yrityksillä ole ollut mielenkiintoa keskittyä vientiponnistuksiin”, summaa osastonjohtaja Martin Lindpere Viron keskuspankista.
Talous kasvaa vain viennillä
Enää Viron sisämarkkina ei kasva, vaan kutistuu. Niinpä talouskasvu voi tulla vain viennistä.
Lähtökohdat ovat haastavat, sillä Viron vientiyritykset ovat pieniä. Neuvosto-Viroon yritettiin juurruttaa raskasta teollisuutta, mutta 90-luvulla tehtaat ajettiin alas tai pilkottiin osin poliittisista syistä.
Viron 20 suurimman yrityksen joukossa on Tallink Siljan lisäksi vain yksi vientikauppaan keskittynyt yritys, Baltian Laivaremonttitehdas BLRT. Sillä on yhteisyritykset muun muassa Wärtsilän ja Huuhkan kanssa.
Viime vuoden vajaan 300 miljoonan euron liikevaihdollaan BLRT pääsisi Suomessa nipin napin 200 suurimman yrityksen joukkoon.
Virossa viejien vaikeudet voivat olla yllättäviä. Ammattitaitoisia työmiehiä Virosta on vaikea löytää, joten BLRT on tuonut hitsareita Ukrainasta. Virosta suuri osa ukrainalaishitsareista on kuitenkin häipynyt paremman palkkatason maihin.
Suurimmat vientiyritykset ovatkin jo saneeraassa.
Irtisanomisista ja lomautuksista ovat syksyn aikana ilmoittaneet tekstiilituottajat Kreenholm ja Wendre, autojen turvavarusteita valmistava Norma ja alkoholituottaja Liviko. Stora Enso sulkee sahansa Viron Paikusessa vuoden loppuun mennessä.
Lindpere muistuttaa Venäjän öljytransiton tyrehtymisenkin lyöneen loven vientiin. Harmaita hiuksia viejille tuottaa myös Viron yli 10 prosentin inflaatio, joka ei näytä laantuvan.
Tuotekehitys ja tutkimus eivät Viron yrittäjille ole jostain syystä toistaiseksi maistuneet, vaan niihin satsataan vain prosentti kansantuotteesta.
Vienti on talouden kohtalonkysymys Vientikaupassa ero Suomen ja Viron välillä on kymmenkertainen. Suomi vei viime vuonna palvelut mukaan lukien 81 miljardilla eurolla, kun Viro jäi kahdeksaan miljardiin.
”Vain kotimarkkinoille tai Baltiaan suuntautuneet vientiyritykset ovat vaikeuksissa. Viron talouden kohtalonkysymys on, pystyvätkö ne uusimaan toimintamallinsa ja nostamaan tehokkuuttaan”, pohjustaa Tekesiä ja Sitraa vastaavan Viron Kehitysrahaston johtaja Ott Pärna.
”Yksistään mataliin tuotantokustannuksiin ja alihankintaan perustuva toimintamalli ei Virossakaan enää toimi.”
Suomi on yhä Viron tärkein viennin kohdemaa, kattaen 23 prosenttia viennistä. Seuraavina tulevat Ruotsi 17, Latvia 14 ja Venäjä 11 prosenttia.
Maan vientituotteita hallitsevat raskaat tavarat. Koneet ja laitteet muodostavat 26 prosenttia koko viennistä. Seuraavaksi tulevat mineraalit 16 ja metalli ja metallituotteet 13 prosenttia.
..."Maan vientituotteita hallitsevat raskaat tavarat. Koneet ja laitteet muodostavat 26 prosenttia koko viennistä. Seuraavaksi tulevat mineraalit 16 ja metalli ja metallituotteet 13 prosenttia."...
Mitähän koneita ja laitteita mahdetaan Virossa valmistaa?
Muutama viikko sitten oli Äripäev lehessä tälle selitys: Virossa toimintansa lopettaneet / lopettavat yritykset vievät tehtaiden koneita ja laitteita maasta ulos.
!!!
Ruotsin keskuspankin entinen pääjohtaja Bengt Dennis esitti torstaina eräässä seminaarissa synkkiä arvioita Baltian maiden taloustilanteesta ja syytti poliitikkoja vitkuttelusta.
Nettilehti di.se:n mukaan Dennis pitää liian myönteisenä Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tuoretta ennustetta Baltian talouskasvun jäähtymisestä nollaan. Dennis olettaa, että vaihtotasevajeet, kova inflaatio ja työvoimakustannusten nousu johtaa Baltian maissa talouden äkkipysäykseen.
- Luulen, että Viro ja Latvia, ehkä myös Liettua, tulevat näkemään bruttokansantuotteensa putoavan lähivuosina, Dennis sanoi.
Dennis ennusti myös, että Baltiassa toimivat ruotsalaispankit joutuvat korjaamaan luottotappio-odotuksiaan reippaasti ylöspäin.
Nettilehden mukaan Dennis syytti seminaarissa Baltian maiden poliitikkoja vitkuttelusta. Poliitikot eivät ole ajoissa tehneet välttämättömiä, mutta epäsuosittuja uudistuksia. Vaikeuksien kasvettua kansan tahdon uhmaaminen on vielä vaikeampaa.
- Esimerkiksi Liettuan vaaleissa sunnuntaina kolme populistipuoluetta sai yhteensä 37 prosenttia äänistä.
suurta huijausta!
kyllä huomaa että teille menee se pakkoruotsitus syvälle aivoihin!
tulee Helsingin eteläisin kaupungin osa ja Kuresaaresta yritysjohtajien kesäleiri kerran päivässä ohjelmassa mm. patsaalle kuseksintaa.
Prostamol Uno.
Küsige kohalikest apteekidest!
Silloin 90-luvun taitteessa,kun jokainen luuli olevansa businesnainen/mies.Sen kun menit pankkiin ja tilin avauksen jälkeen kävelit lainaluukulle esittämään LAINAUNEN/TOIVOMUKSEN,ja kun mukana oli vielä suhtkoht järkevän näköisiä/oloisia kavereita takaamaan,niin hommahan lähti käyntiin sujuvasti.Ihmiset ottivat lainaa,mutta eivät ymmärtäneet että se pitäisi joskus maksaa takaisin.Silloisessa kriisissä oli vika molemmissa,ei ainoastaan toisessa.Rahaa suorastaan tarjottiin ja sitä otettiin.Sellainen on ihminen.
Ruotsin kruunun arvo putoaa: Eurolla saa jo 10 kruunua!
Kansainvälisen finanssikriisin jatkuessa on Ruotsin kruunun arvo pudonnut ennätyksellisen alhaiseksi.
Torstaina yhdellä eurolla sai enimmillään 10.12 Ruotsin kruunua. Se on alin noteeraus sitten euron käyttöönoton.
Tammikuussa 2002 yhdellä eurolla sai 9.15 - 9.22 Ruotsin kruunua. Torstain mittaan kruunun arvo euroon nähden hieman vaihteli ja eurolla sai noin kymmenen Ruotsin kruunua.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1602534
Viron kruunu on pitänyt kurssinsa stabiilina.
Rahayksikkö: Viron kruunu (Eesti kroon)
Lyhenne: EEK
Otettu käyttöön 20. kesäkuuta 1992
Setelit: 1, 2, 5, 10, 25, 50, 100 ja 500 kruunua.
Myös erilaisina kolikkoina. 1 kruunu : 100 senttiä
Vaihtokurssi: Kruunu on sidottu kiinteällä kurssilla Euroon suhteessa 1 EUR : 15.65 EEK
Yleisiä valuuttoja voi vapaasti vaihtaa rajanylityspaikoissa, pankeissa, hotelleissa ja rahanvaihtokonttoreissa koko Virossa.
miten kauan ruotsalaiset emopankit pystyy pitämään virolaiset tytärpanpankit pystyssä, jos ruotsin kruunun arvo alenee?
aika huono uutinen virolaisille.
Millä lailla ajattelit että eestiläisten velat vaikuttavat ruotsalaisten pankkien kautta eestiläisten talouteen negatiivisesti?
Antaa ruotsalaisten pitää ongelmansa.
POHJOISMAIDEN SUURIN HUVI PUISTO.
Kansainvälisessä suuressa suosiossa, kaikki turistit ihastuksissaan.