Kummiudesta

kaikkien kummien on täytettävä kelpoisuusehdot eli kuuluttava kirkkoon ja oltava konfirmoituja. Kummiksi ei voida merkitä kirkkoon kuulumatonta. JOs pappi näin tekee, se on virhe. Lapsen vanhemmat voivat sopia haluamiaan järjestelyjä erilaisten ihmisten kanssa. Nämä eivät kuitenkaan ole kirjoissa ja kansissa kummina, vaikka heitä perheen kesken kummiksi taidetaan usein kutsuakin.

liittyvä käsite ja kummin tehtävä on nimenomaan auttaa kasvattamaan lasta kristinuskoon. Kirkkoon kuulumattomien nimeämisjuhlassa ei siis voi olla kummeja yhtään sen enempää kuin on kyse kastejuhlastakaan. Toki lapselle voidaan valita kummeja vastaavia tärkeitä aikuisia. Mutta kristillisen kummi-käsitteen käyttäminen on kai aika yliampuvaa nimeämisjuhlien yhteydessä? Nimeämisjuhlat ovat muutenkin aivan eri asia kuin kaste, sillä kasteessahan on kyse siitä että lapsi otetaan seurakunnan jäseneksi, ei suinkaan nimen antamisesta.

on kristinuskoon kirjoitti:

liittyvä käsite ja kummin tehtävä on nimenomaan auttaa kasvattamaan lasta kristinuskoon. Kirkkoon kuulumattomien nimeämisjuhlassa ei siis voi olla kummeja yhtään sen enempää kuin on kyse kastejuhlastakaan. Toki lapselle voidaan valita kummeja vastaavia tärkeitä aikuisia. Mutta kristillisen kummi-käsitteen käyttäminen on kai aika yliampuvaa nimeämisjuhlien yhteydessä? Nimeämisjuhlat ovat muutenkin aivan eri asia kuin kaste, sillä kasteessahan on kyse siitä että lapsi otetaan seurakunnan jäseneksi, ei suinkaan nimen antamisesta.

Lue lisää

Kummi-sana on yleinen kaikissa suomensukuisissa kielissä. Yleensä se on tarkoittanut jotain sukulaista, mutta tarkka merkitys vaihtelee (esim.virossa kummitus tarkoittaa anoppia).
Sana on arviolta 6000 v vanha joten kristityt sitä eivät keksineet.

Rooman aikaan kristityillä ei ollut kummeja vaan kasteeseen hankittiin todistajat (testes).
Kummius lapsen apukasvattajana tai suojelijana on keski- ja pohjois-Eurooppalainen tapa joka on todistettavasti ollut käytössä jo ennen kristinuskon saapumista alueelle.