Pääseekö lapsen kummiksi henkilö joka on käynyt rippikoulun mutta on eronnut kirkosta?
Kummiudesta
krista3
61037
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
kummin on oltava rippikoulun käyneitä ja kuuluttava kirkkoon.
kaikkien kummien on täytettävä kelpoisuusehdot eli kuuluttava kirkkoon ja oltava konfirmoituja. Kummiksi ei voida merkitä kirkkoon kuulumatonta. JOs pappi näin tekee, se on virhe. Lapsen vanhemmat voivat sopia haluamiaan järjestelyjä erilaisten ihmisten kanssa. Nämä eivät kuitenkaan ole kirjoissa ja kansissa kummina, vaikka heitä perheen kesken kummiksi taidetaan usein kutsuakin.
Jos lapsen vanhemmatkaan eivät kuulu kirkkoon, eikä lasta kasteta "kirkon kirjoihin", vaan hän liittyy väestörekisteriin, voi toki kummi olla kuka vaan (kirkkoon kuuluva tai kuulumaton), jonka vanhemmat kummiksi nimeävät. Tällöin kastetilaisuutta kutsutaan nimenantojuhlaksi tms., ja se voi olla yhtä sykähdyttävä ja ikimuistoinen, kuin kirkon kaste.
Vanhemmat voivat esim. itse tehdä "kummitodistukset", jos niin halutaan, mutta muuten kummius on tässä tapauksessa ns. "nimellinen toimi" -mikä ei tietenkään estä -eikä takaa- näin nimettyjen kummien olemista lapselle hyviä ja rakkaita, aitoja, oikeita kummeja.
liittyvä käsite ja kummin tehtävä on nimenomaan auttaa kasvattamaan lasta kristinuskoon. Kirkkoon kuulumattomien nimeämisjuhlassa ei siis voi olla kummeja yhtään sen enempää kuin on kyse kastejuhlastakaan. Toki lapselle voidaan valita kummeja vastaavia tärkeitä aikuisia. Mutta kristillisen kummi-käsitteen käyttäminen on kai aika yliampuvaa nimeämisjuhlien yhteydessä? Nimeämisjuhlat ovat muutenkin aivan eri asia kuin kaste, sillä kasteessahan on kyse siitä että lapsi otetaan seurakunnan jäseneksi, ei suinkaan nimen antamisesta.
Kummi-sana on yleinen kaikissa suomensukuisissa kielissä. Yleensä se on tarkoittanut jotain sukulaista, mutta tarkka merkitys vaihtelee (esim.virossa kummitus tarkoittaa anoppia).
Sana on arviolta 6000 v vanha joten kristityt sitä eivät keksineet.
Rooman aikaan kristityillä ei ollut kummeja vaan kasteeseen hankittiin todistajat (testes).
Kummius lapsen apukasvattajana tai suojelijana on keski- ja pohjois-Eurooppalainen tapa joka on todistettavasti ollut käytössä jo ennen kristinuskon saapumista alueelle.
liittyy takas kirkkoon ristiäisiä ennen niitten jälkeen sitten voi taas erota