Lääketiede luokittelee päihderiippuvuudet psyykkisiksi ongelmiksi.
Olen ollut mukana Nimettömien Alkoholistien eli AA:n toiminnassa jo pitkään. Matkan varrelle mahtuu vuosien raittiita pätkiä. Ilman AA:ta olisin tuskin enää hengissäkään.
Koitin myös raitistua A-Klinikalla. Siellä ei tärpännyt.
Mukaan lähtiessäni olin epätoivoinen ja pelokas juomiseni vuoksi. Ehkäpä sen vuoksi sitten otinkin AA:n tosissani.
AA perustuu yksinomaan raitistuvien ongelmajuojien vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan. Tällaisten ihmisten aloitteesta ja toiminnan tuloksena koko liike on syntynytkin. Kukaan ei ole ollut ylhäältäpäin kertomassa miten mikäkin asia pitäisi tehdä. Tämä tuntuu olevan AA:n voima ja tilastojen valossa AA on saavuttanut parempia raitistamistuloksia kuin koululääketiede.
Oman tulkintansa ja itse kertomansa mukaan AA on hengellinen yhteisö. Käytännössä AA on kuitenkin kristillinen herätysliike pohjautuen amerikkalaisiin arvoihin ja ihanteisiin. AA syntyi 1930-luvulla Yhdysvalloissa kahden sikäläisen ongelmajuojan tapaamisesta.
Olen kuullut joiden Suomen mielenterveysalan työntekijöiden kutsuvan AA:ta "vertaistueksi". Tämä on ehdottoman väärä tulkinta. Mikäli juomari lähtee hakemaan AA:sta "vertaistukea" voidaan varmuudella sanoa että hän ei tule raitistumaan.
AA-kirjallisuudessa (joka on aina amerikkalaista) sekä AA-kokousten osanottajien puheissa esiintyy usein sana Jumala. Tähän liittyen AA:sta on kehittynyt aivan oma uskontokuntansa, sillä AA:ssa uskotaan myös taivaallisiin voimiin nimeltä Korkeampi Voima ja Minun Korkeampi Voimani.
AA:n kansainväliset kokoukset järjestetään aina ja vain Yhdysvalloissa. Kirjallisuus on pääosin amerikkalaista, mutta eri mailla on myös kansallisia versioitaan.
Kirjoissa mm. esitetään AA:ssa toipuneiden juomarien suulla selviytymistarinoita. Ne vaikuttavat kaikki kuin yhden ja saman henkilön kirjoittamilta, minkäänlaista kirjoa tai vaihtoehtoisia näkökantoja ei esiinny. Rivissä pysyminen on yhtä tiukkaa kuin millä tahansa muullakin pienemmällä uskonnollisella liikkeellä.
Käytännössä AA:n toimintaan osallistuvista toipujista merkittävä osa kaikkialla maailmassa on työttöminä tai työkyvyttöminä. He eivät jostain syystä kuitenkaan ole esillä AA-kirjoissa.
Muita jäsenia ja heidän toimiaan koskeva juoruilu ja selän takana puhuminen on yleistä.
Suomessa AA on jakaantunut kahteen keskenään kilpailevaan lahkoon, Nimettömiin Alkoholisteihin ja Anonyymeihin Alkoholisteihin. Niiden näkemyserot koskevat poääasiassa sitä, miten paikallinen, alueellinen ja valtakunnallinen komiteatyö tulisi järjestää. Nimettömät on suomalaiskansallinen versio eli sen organisaatiomalli on rakennettu ammattijärjestö SAK:n esikuvan mukaan. Anonyymit taas puhuu pilkuntarkasti amerikkalaisesta organisaatiokuviosta, toisinaan jopa fundamentalistisemmin kuin amerikkalaiset itse.
Sekä Nimettömien että Anonyymien istunnoissa kuulee jopa vuosia selvin päin olleiden puheenvuoroissa usein aika lailla marinaa ja narinaa. Se, viihtyykö ja raistuuko paremmin Nimettömissä vai Anonyymeissä riippuu kunkin juomarin persoonallisuudesta ja arvoista. Molemmissa on mahdollisuus sekä onnistua että retkahtaa juomaan itsensä hautaan.
Jokaisella paikkakunnalla ja suuremmilla paikkakunnilla jokaisella AA-ryhmällä on tosin yleensä oma henkensä ja kulttuurinsa. Se muovautuu jatkuvasti uusien ihmisten tullessa mukaan ja osan vanhoista kadoten jonnekin.
Olen ollut mukana Nimettömien Alkoholistien eli AA:n toiminnassa jo pitkään. Matkan varrelle mahtuu vuosien raittiita pätkiä. Ilman AA:ta olisin tuskin enää hengissäkään.
Koitin myös raitistua A-Klinikalla. Siellä ei tärpännyt.
Mukaan lähtiessäni olin epätoivoinen ja pelokas juomiseni vuoksi. Ehkäpä sen vuoksi sitten otinkin AA:n tosissani.
AA perustuu yksinomaan raitistuvien ongelmajuojien vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan. Tällaisten ihmisten aloitteesta ja toiminnan tuloksena koko liike on syntynytkin. Kukaan ei ole ollut ylhäältäpäin kertomassa miten mikäkin asia pitäisi tehdä. Tämä tuntuu olevan AA:n voima ja tilastojen valossa AA on saavuttanut parempia raitistamistuloksia kuin koululääketiede.
Oman tulkintansa ja itse kertomansa mukaan AA on hengellinen yhteisö. Käytännössä AA on kuitenkin kristillinen herätysliike pohjautuen amerikkalaisiin arvoihin ja ihanteisiin. AA syntyi 1930-luvulla Yhdysvalloissa kahden sikäläisen ongelmajuojan tapaamisesta.
Olen kuullut joiden Suomen mielenterveysalan työntekijöiden kutsuvan AA:ta "vertaistueksi". Tämä on ehdottoman väärä tulkinta. Mikäli juomari lähtee hakemaan AA:sta "vertaistukea" voidaan varmuudella sanoa että hän ei tule raitistumaan.
AA-kirjallisuudessa (joka on aina amerikkalaista) sekä AA-kokousten osanottajien puheissa esiintyy usein sana Jumala. Tähän liittyen AA:sta on kehittynyt aivan oma uskontokuntansa, sillä AA:ssa uskotaan myös taivaallisiin voimiin nimeltä Korkeampi Voima ja Minun Korkeampi Voimani.
AA:n kansainväliset kokoukset järjestetään aina ja vain Yhdysvalloissa. Kirjallisuus on pääosin amerikkalaista, mutta eri mailla on myös kansallisia versioitaan.
Kirjoissa mm. esitetään AA:ssa toipuneiden juomarien suulla selviytymistarinoita. Ne vaikuttavat kaikki kuin yhden ja saman henkilön kirjoittamilta, minkäänlaista kirjoa tai vaihtoehtoisia näkökantoja ei esiinny. Rivissä pysyminen on yhtä tiukkaa kuin millä tahansa muullakin pienemmällä uskonnollisella liikkeellä.
Käytännössä AA:n toimintaan osallistuvista toipujista merkittävä osa kaikkialla maailmassa on työttöminä tai työkyvyttöminä. He eivät jostain syystä kuitenkaan ole esillä AA-kirjoissa.
Muita jäsenia ja heidän toimiaan koskeva juoruilu ja selän takana puhuminen on yleistä.
Suomessa AA on jakaantunut kahteen keskenään kilpailevaan lahkoon, Nimettömiin Alkoholisteihin ja Anonyymeihin Alkoholisteihin. Niiden näkemyserot koskevat poääasiassa sitä, miten paikallinen, alueellinen ja valtakunnallinen komiteatyö tulisi järjestää. Nimettömät on suomalaiskansallinen versio eli sen organisaatiomalli on rakennettu ammattijärjestö SAK:n esikuvan mukaan. Anonyymit taas puhuu pilkuntarkasti amerikkalaisesta organisaatiokuviosta, toisinaan jopa fundamentalistisemmin kuin amerikkalaiset itse.
Sekä Nimettömien että Anonyymien istunnoissa kuulee jopa vuosia selvin päin olleiden puheenvuoroissa usein aika lailla marinaa ja narinaa. Se, viihtyykö ja raistuuko paremmin Nimettömissä vai Anonyymeissä riippuu kunkin juomarin persoonallisuudesta ja arvoista. Molemmissa on mahdollisuus sekä onnistua että retkahtaa juomaan itsensä hautaan.
Jokaisella paikkakunnalla ja suuremmilla paikkakunnilla jokaisella AA-ryhmällä on tosin yleensä oma henkensä ja kulttuurinsa. Se muovautuu jatkuvasti uusien ihmisten tullessa mukaan ja osan vanhoista kadoten jonnekin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
"(--)
Olen kuullut joiden Suomen mielenterveysalan työntekijöiden kutsuvan AA:ta "vertaistueksi". Tämä on ehdottoman väärä tulkinta. Mikäli juomari lähtee hakemaan AA:sta "vertaistukea" voidaan varmuudella sanoa että hän ei tule raitistumaan. (- -)"
Luulen kuitenkin, että on pojimmaltaan vertaistukea. Prinsiippininä ei ole: "Minä tai me autamme sinua!", vaan "Auta sinä minua!"
Täten vanha raitis doku - kun auttaa ryyppäävää - auttaa(kin) itseään (myös)!
AA-sääntöjen mukaan raitistuneen jäsenen tulisi saattaa AA-sanomaa vielä juoville ihmisille auttaakseen itse itseään pysymään raittiina.
Vertaistukea se silti ei ole. Kokemuksieni ja pitkäaikaisten havaintojeni perusteella neuvon pyytäminen toiselta AA:laiselta johonkin käytännön elämän pulmaan johtaa huonoon lopputulokseen.
Vaikka AA pohjautuukin 1930-1950-lukujen amerikkalaisiin ihanteisiin johtaa se silti parempaan lopputulokseen kuin nykysuomalaisten kuivien juoppojen toinen toisilleen virittelemät omat ideat. Eräässäkin suomalaisessa AA-ryhmässä tapahtui käänne, jonka seurauksena jokainen jäsen lähti juomaan työpaikkansa, perheensä tai terveytensä menettäen. Se siitä vertaistuesta. AA-uskontokin toimii paremmin.
"(- -)
Vertaistukea se silti ei ole. Kokemuksieni ja pitkäaikaisten havaintojeni perusteella neuvon pyytäminen toiselta AA:laiselta johonkin käytännön elämän pulmaan johtaa huonoon lopputulokseen.
Vaikka AA pohjautuukin 1930-1950-lukujen amerikkalaisiin ihanteisiin johtaa se silti parempaan lopputulokseen (- -)"
Kyllä. - Mutta vertaustkea se on huonokin sellainen (määritelmän mukan).
'
Ovat eriasioita.
Vertaistuki raittiina pysymiseen tai käytännön neuvo kylpyhuoneen kaakeloimiseen.
Neuvo päin handeria-> saa toinen juomaan??
Asioilla kikkaileminen ei johda kun huonoon lopputulokseen.Suoraviivainen elämä sopii holistille parhaiten.AA on sopinut minulle hyvin ja en ole työtön enkä eläkeläinen.
¨ Lääketiede luokittelee päihderiippuvuudet psyykkisiksi ongelmiksi.
---
Näinköhän?