huomannut että kirjoittelu ois vähä alkanu muuttaa sun persoonaas epäedullisempaan suuntaan?
Tavallaan silmät ois avautunu näkeen et elämä on kovan kovaa. Ja epäilen et kukaan ei rehellisesti myönnä et niinkin on voinu käydä ja että pientä kovuutta ois jopa voinu tarttua hihaan. Ehei, ei myönnä.
Tavallaan silmät ois avautunu näkeen et elämä on kovan kovaa. Ja epäilen et kukaan ei rehellisesti myönnä et niinkin on voinu käydä ja että pientä kovuutta ois jopa voinu tarttua hihaan. Ehei, ei myönnä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Eihän kysymyksessä, jonka asetit ole kysymys epäedullisesta kehityssuunnasta vaan terveestä ajattelun kehitysprosessista. Silmien avautumisesta realistiseksi ajattelijaksi, että kaikki ympärilläsi eivät olekaan rehellisiä. Tämä opettaa varauksellisuutta ja suodattelua.
niin eihän se sit niin pahalta tunnukaan. Täällä meinaan tapahtuu jonkinlainen silmien avautuminen.Tavallaan kirjaimellisesti uusi maailma , osittain siis. Ihmiset kadulla näyttää silti ihan samoilta, työkaverit samoja samoine juttuineen. Mikä siis on muuttunut?Tai pikemminkin miten siihen suhtautua jos huomaa muuttuneensa? Palaako ajassa taaksepäin ja pystyykö vai onko tämä rikkautta? Se vanhahan oli jo puoli vuosisataa ja ylikin tiedossa.
Live rutineita tämä kirjoittelu ei ole muuttanut miksikään ja kuten kirjoitit kaikki on kuin ennekin.
Uskallan myöntää, että kirjallinen ulosantini on parantunut.
Lisäksi koen, että aktiivisena joka paikan höylänä olen saanut valmiuksia ymmärtää hieman paremmin erilaisuutta.
Kärsivällisyys ei ole ollut parhaita puoliani, mutta täällä olen oppinut miettimään pari kertaa ennekuin kirjoitan. Sanotut tyhmyydet jäävät ja arkistoituvat, enkä halua tulla sormella osoitetuksi.
Muutos ollut positiivista.
Elämähän on todella helppoa ja iisiä , katso
peiliin eihän se muuten taviksilta onnistuisi.
Lisääntyminenkin on todella helppoa , katsoppas
jotain Afrikkalaista leirikuvaa hiin kovin turhilla vehkeillä tenavia tehdään . Joten emme
ole edes uhanalainen laji , saatikka mitenkään
ainutkertaisia vaikka näin haluamme uskoa"itse"
pahemmaksi voi paljon muuttua, enkä, kyllä, ole muuttunutkaan.
Ehkäpä Dementia tuo aikanaan enemmän kiukuttelua ja "Pahansuopaisuutta".
tiennyt että elämä on kovaa joten tää ei nyt ole tuonut silleen mitään uutta näkökantaa mun elämään. Mutta harvoin olen tavannut niin suuren joukon ihmisiä samassa paikassa joilla on niin vähän sanottavaa, mutta niin valtavan suuri tarve sanoa se.
tollasta jo työpaikoilla. Iso porukka ja hyvä jos yhden kans puhut samaa kieltä eli sellasista aiheista jotka sua oikeesti kiinnostaa. Paljon maailmassa puhutaan pelkillä itsestäänselvyyksillä ja sitä oon aina ihmetellyt. Jos sataa ni tarviiks se erikseen mainita, jos kesä loppui ni muutkin on kai sen huomanneet. Tollaset pienet täytteeksi tarkotetut tokaisut tietysti kuuluu asiaan ja elämään mut monesti se keskustelu sit sille tasolle jääkin. Miksei siis täälläkin?
tään aikasemmin kans mutta mun mielestä edelleenkin tään palstan heikkous on päivittymisen puuttuminen. Sanotaan vaikka nimimerkki XXX tai puskis janedoe kirjottaa hyvän alotteen, asiaa, milenkiintosta, hyvin esitetty jne. Sattuu paikalle osuu muutama turhaantunut tyhjänjauhaja joita pikkasen pännii kun on noin hyvä alotus mitä ne itse olleet keksineet ja sitten aletaan suoltamaan itseensäselvyyksiä tusinakaupalla, siis aloituksia joissa ei oo päätä eikä häntää...alotuksia jotka saa 0-5 jahkaavaa vastausta, mutta onnistuu kuitenkin hautaamaan ne HYVÄT alotukset sivulle 2 josta kukaan ei niitä enää lähde etsimään.
Tapaus numero 2: joku keksii jonkun hyvän aiheen. Juttu alkaa kejittymään ja heti ilmestyy paikalle joku kade imitaattori joka kopsaa aiheen ja alottaa oman ketjunsa samasta aiheesta.
Tapaus numero 3: joku kirjottaa kiinnostavan alotuksen: se otetaan hyvin vastaan, kuin mehukas omena suoraan puusta, otetaan pari haukkausta ja sitten heitetään roskikseen.
Mutta ennen kaikkea palstan negatiivinen dynamiikka tekee siitä raskaan seurattavan. Normaali käytäntö on että uusi vastaus nostaa aloituksen ensimmäiseksi listalla.
niinpä. Ei täällä välttämättä haluta kyllä mitään varsinaisesti sanoa. Itsensä korostamista kyllä kovasti harjoitetaan. Ja siinä taas loppuu sanat kesken kun on niin hyvä ettei sanotuksi saa. Sanohan jo vanha mainoskin niin.Alotus hyvä tai vielä parempi ei oikeestaan merkkaa mitään. usein se piiitkä "keskustelu" syntyy silloin kun on paljon niitä gggggrrrh-lauseita useilta vastaajilta. On ehkä sit makuasia onko se keskustelua.
alotuksesi: aihe: "ootsä". Mä en normaalisti olisi edes vaivautunut lukemaan, ei mitään mikä herättäs mun mielenkiinnon. Sattuu vaan että mä olen edelleenkin todella turhautunut tään palstan kaa, haluaisin kauheen mielelläni osallistua, mutta en tahdo oikein saada nuotista kiinni.
Jos mä kirjottasin alotuksen, sanotaas vaikka aiheesta: "Ei kai" minkä takia kukaan haluaisi lukea sen? Sen takiako kun mulla on rekattu nikki ja joku haluu lukee mitä toi ämmä tossa taas höpisee? Jos mä kirjottasin sen puskasta? Minkä takia yleensäkään kirjottasin sen jos mulla ei olis mitään sanottavaa?
Jos joku väittää tätä nettikirjoittelua kovaksi elämäksi, ei ole kovaa nähnytkään.
tämä kirjoittelu on persoonaani muuttanut, mutta kirjoitustyyliini se on ehkä vaikuttanut.
Jos minua huvittaa, niin pystyn kirjoittamaan peräti kymmenen lausetta ymmärrettävää (?) tekstiä, puhtaan chattailun sijasta.
Tämä palsta on kuitenkin auttanut ymmärtämään kuinka paljon yllättäviä asioita ihmisen mielessä liikkuu ja paljastuu, kun voi anonyyminä heitellä suustaan mitä tahansa, joutumatta vastuuseen sanoistaan.
"Oikeassa" elämässä sattuu harvemmin että keskustelu vastaantulijan, oudon ihmisen kanssa, aloitetaan ja etenee tämän palstan tyylillä.
Luulisin juuri tuon "sananvapauden" olevan tämän foorumin vahvuus. "Hulluttelua" ilman seurauksia. :)