Suomessa sairaaloissa hoidettaessa maniaa, psykoosia ja Touretten syndroomaa on käsite "sairaudentunnoton potilas" eri versioineen yleinen ilmaus lääkäreiden papereissa.
Todellisuudessa pahastikin oireileva potilas tietää huonovointisuutensa. Mutta syrjäisen Suomen psykoosihoidon omintakeisuuden töykeyksineen ja kureineen sairaalan joutumassa oleva potilas kiistää oirelunsa välttääkseen karmeat laitosolosuhteet. Ja hoidon kestäessäkin usein hän kiistää heikon tilansa päästäkseen mahdollisimman nopeasti pois laitoksesta takaisin sivistyneiden ihmisten huomaan.
Sanomani perustuu kokemaani ja näkemääni Suomessa ja maailmalla. Suomi on aika lailla jälkijunassa.
Todellisuudessa pahastikin oireileva potilas tietää huonovointisuutensa. Mutta syrjäisen Suomen psykoosihoidon omintakeisuuden töykeyksineen ja kureineen sairaalan joutumassa oleva potilas kiistää oirelunsa välttääkseen karmeat laitosolosuhteet. Ja hoidon kestäessäkin usein hän kiistää heikon tilansa päästäkseen mahdollisimman nopeasti pois laitoksesta takaisin sivistyneiden ihmisten huomaan.
Sanomani perustuu kokemaani ja näkemääni Suomessa ja maailmalla. Suomi on aika lailla jälkijunassa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Lakiin on kirjattu tasapuolinen kohtelu mutta sitä ei valvota eikä täytetä.
Mielenterveyspuolella toimitaan yhä toisinaan ikäänkuin ongelmat olis itse hankittuja ja niistä annetaan rangaistuksia.
Niin ei pitäis missään nimessä olla!
Kuta nopsemmin ihminen pääsee ongelmineen yhteiskunnallisen turvaverkoston varassa avun pariin, sitä pienemmiksi jää vauriot.
Ymmärrettävää toki se että salaillaan ja koitetaan lakaista ongelmia maton alle kun vastassa on institutionaalista syrjintää.
Olen itsekin jo kerran saanut aika pahasti "nenilleni" kun olen avoimesti kertoillut terveydenhuollon ulkopuolella rehellisyyden takia omista oireiluistani. Joku asiaa tuntematon virkaihminen torbedoi koulutukseen hakuni vedoten siihen että terveitä hakijoitakin on yllinkyllin. Eikä mulla sellaista vaivastoa ole että se olis ollut edes hidaste hakea ko. koulutukseen, pikemminkin päinvastoin.
Suomi on psykiatrian tai neuropsykiatrian takapajula yhä.
Pieniä yksiköitä täällä on siellätäällä, missä on asiantuntemusta, jopa ihan huippuluokkaista, mutta valtaosa ihmisistä jää sen ulkopuolelle.
Tasapuolisuus ei missään nimessä voi näillä nykyresursseilla toteuta millään ilveellä.Hoitamatta jääminen sitten aiheuttaa lumivyöryefektin, jne.
tämä pitää täysin paikkansa mitä kirjoitit. Itse olen nähnyt ja kokenut saman. potilas tietää ettei ole kunnossa, mutta kieltää sen ettei joutuisi alistettavaksi joko avohoidossa tai rangaistuslaitokseen eli mielisairaalaan ja sinne jos joutuu niin vielä tärkeämpää on kieltää kaikki vaikka miten huonosti voisi että pääsee ulos koska kohtelu on niin hirveää.
kirjoitit täyttä asiaa. Kiitos siitä.