onkohan tämä liian vanhaa tietoa:
HY: Home ei ole ainoa vaara kosteusvaurioisissa taloissa
Lähettäjä: Terttu Nurro/halvi/Helsingin yliopisto 01.06.2004 13:34
Helsingin yliopisto
Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta
1.6.2004
Väitöstutkimus antaa lisävalaistusta "hometalosyndroomaan"
FM Auli Paanasen selvitti Helsingin yliopistossa 4.6.2004 tarkastettavassa
väitöstutkimuksessaan sisäilmasta ja elinympäristöstä löytyvien bakteerien
tuottamien toksiinien, valinomysiini ja kereulidi, vaikutusta ihmisen
immuunipuolustukseen. Valinomysiiniä ja kereulidia on löytynyt
kosteusvaurioista kärsivistä rakennuksista, ja kereulidia lisäksi tietyistä
elintarvikkeista, kuten keitetystä riisistä tai keitettyä riisiä
sisältävistä leipomotuotteista. Tutkimus osoitti, että nämä toksiinit
heikentävät ihmisten immuunipuolustuksen tehoa. Ne vaikuttavat erityisesti
tappajasoluihin, NK-soluihin (natural killer cells), jotka ovat
avaintekijänä ihmisen synnynnäisessä immuunipuolustuksessa.
Immuunipuolustuksen ensivaiheessa ne suojaavat elimistöä esimerkiksi
hengitysteitse tai ruuansulatuselimistön kautta saapuvilta
taudinaiheuttajilta.
Kostuneissa rakenteissa yleisesti esiintyvä Streptomyces griseus -bakteeri,
jota aikaisemmin pidettiin harmittomana, on viime aikoina yllättänyt
tutkijat tuottamalla valinomysiini-nimistä myrkyllistä antibioottia.
Suomessa tällaisia bakteerikantoja on eristetty esim. lastentarhoista ja
kouluista, joita on tutkittu lisääntyneiden hengitystieinfektioiden ja
allergiaoireiden vuoksi. Keskustelussa rakennusten kosteusvaurioista täytyy
siis ottaa huomioon homeiden ohella myös bakteerit ja niiden tuottamat
myrkyt.
Monista päivittäin tarvittavista elintarvikkeista, kuten riisistä ja
pavuista, on löydetty Bacillus cereus -bakteereita. Monet B. cereus -kannat
tuottavat erilaisia toksiineita, jotka aiheuttavat ruokamyrkytyksiä.
Muutama vuosi sitten löydetty kereulidi on osoittautunut yhdeksi
haitallisimmista.
Valinomysiini ja kereulidi ovat kemiallisesti pysyviä, niitä ei voi
hävittää keittämällä tai puhdistamalla. Molemmat myrkyt ovat toistensa
kaltaisia rengasrakenteisia peptidejä. Myrkyt ovat myös kaliumin
kantajajonoforeja. Tämä ominaisuus lisättynä toksiinien PCB- tai
DDT-yhdisteisiin verrattavissa olevaan rasvaliukoisuuteen saa kereulidin ja
valinomysiinin kuljettamaan kalium-joneja esteettä solukalvojen läpi
suoraan mitokondrioihin.
Tutkimuksessa soluja altistettiin eri määrille myrkkyjä ja havaittiin, että
hyvin pienillä määrillä, joille myös ihminen voi altistua, saadaan selvä
vaikutus NK-soluilla; solujen 'itsemurhat' lisääntyvät, sytokiinituotanto
laskee ja solujen tappokyky heikkenee. Toiset immuunipuolustuksen solut,
kuten T-solut ja monosyytit, eivät olleet yhtä herkkiä myrkkyjen
vaikutuksille.
Auli Paanasen väitöskirja Regulation of Human NK Cells by Cytokines and by
Exposure to Bacterial Toxins Valinomycin and Cereulide esitetään
tarkastettavaksi Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä
tiedekunnassa 4.6.2004 klo 12 (Infokeskus Korona, sali 2).
HY: Home ei ole ainoa vaara kosteusvaurioisissa taloissa
Lähettäjä: Terttu Nurro/halvi/Helsingin yliopisto 01.06.2004 13:34
Helsingin yliopisto
Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta
1.6.2004
Väitöstutkimus antaa lisävalaistusta "hometalosyndroomaan"
FM Auli Paanasen selvitti Helsingin yliopistossa 4.6.2004 tarkastettavassa
väitöstutkimuksessaan sisäilmasta ja elinympäristöstä löytyvien bakteerien
tuottamien toksiinien, valinomysiini ja kereulidi, vaikutusta ihmisen
immuunipuolustukseen. Valinomysiiniä ja kereulidia on löytynyt
kosteusvaurioista kärsivistä rakennuksista, ja kereulidia lisäksi tietyistä
elintarvikkeista, kuten keitetystä riisistä tai keitettyä riisiä
sisältävistä leipomotuotteista. Tutkimus osoitti, että nämä toksiinit
heikentävät ihmisten immuunipuolustuksen tehoa. Ne vaikuttavat erityisesti
tappajasoluihin, NK-soluihin (natural killer cells), jotka ovat
avaintekijänä ihmisen synnynnäisessä immuunipuolustuksessa.
Immuunipuolustuksen ensivaiheessa ne suojaavat elimistöä esimerkiksi
hengitysteitse tai ruuansulatuselimistön kautta saapuvilta
taudinaiheuttajilta.
Kostuneissa rakenteissa yleisesti esiintyvä Streptomyces griseus -bakteeri,
jota aikaisemmin pidettiin harmittomana, on viime aikoina yllättänyt
tutkijat tuottamalla valinomysiini-nimistä myrkyllistä antibioottia.
Suomessa tällaisia bakteerikantoja on eristetty esim. lastentarhoista ja
kouluista, joita on tutkittu lisääntyneiden hengitystieinfektioiden ja
allergiaoireiden vuoksi. Keskustelussa rakennusten kosteusvaurioista täytyy
siis ottaa huomioon homeiden ohella myös bakteerit ja niiden tuottamat
myrkyt.
Monista päivittäin tarvittavista elintarvikkeista, kuten riisistä ja
pavuista, on löydetty Bacillus cereus -bakteereita. Monet B. cereus -kannat
tuottavat erilaisia toksiineita, jotka aiheuttavat ruokamyrkytyksiä.
Muutama vuosi sitten löydetty kereulidi on osoittautunut yhdeksi
haitallisimmista.
Valinomysiini ja kereulidi ovat kemiallisesti pysyviä, niitä ei voi
hävittää keittämällä tai puhdistamalla. Molemmat myrkyt ovat toistensa
kaltaisia rengasrakenteisia peptidejä. Myrkyt ovat myös kaliumin
kantajajonoforeja. Tämä ominaisuus lisättynä toksiinien PCB- tai
DDT-yhdisteisiin verrattavissa olevaan rasvaliukoisuuteen saa kereulidin ja
valinomysiinin kuljettamaan kalium-joneja esteettä solukalvojen läpi
suoraan mitokondrioihin.
Tutkimuksessa soluja altistettiin eri määrille myrkkyjä ja havaittiin, että
hyvin pienillä määrillä, joille myös ihminen voi altistua, saadaan selvä
vaikutus NK-soluilla; solujen 'itsemurhat' lisääntyvät, sytokiinituotanto
laskee ja solujen tappokyky heikkenee. Toiset immuunipuolustuksen solut,
kuten T-solut ja monosyytit, eivät olleet yhtä herkkiä myrkkyjen
vaikutuksille.
Auli Paanasen väitöskirja Regulation of Human NK Cells by Cytokines and by
Exposure to Bacterial Toxins Valinomycin and Cereulide esitetään
tarkastettavaksi Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä
tiedekunnassa 4.6.2004 klo 12 (Infokeskus Korona, sali 2).
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ainoastaan Jouni J Jaakkolan epidemiologiset tutkimukset siitä, että kosteusvaurio aiheuttaisi astmaa, ovat vanhoja. Nuo "astmat" ovat TTL:lla Af:lla tohtoroituja, siis väärennettyjä diagnooseja.
Tänään tuli siis lopullinen niitti näille astma-valehtelijoille, kun Jaakko Pakarinen kertoi väitöskirjassaan, että nämä samat gram-positiiviset bakteerit ovat suorastaan terveellisiä. Niistä syntyy vaara vain siinä tapauksessa, että alkavat kavamaan kosteusvaurion johdosta ja saavat jostain ravinnokseen proteiinia, esim. betonin tasoiteaineen kaseiinia.
Muutama viikko sitten TTL:n epidemiologi myös väitteli ja totesi, että maatalousympäristö (ei siis tarvise menneä Venäjän karjalaan asti) suojelee näiltä allergioilta eli mm. astmalta. Tästä löytyy Turun Sanomien linkki:
http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000038276366
ystävällisin bakteerimyrkkyterveisin
Pekka Nikkola