Noniin, kertoisiko joku millä koulutuksella ambulanssissa työskentelevät? Olen ymmärtänyt että siellä on perushoitajia/lähäreitä, sairaanhoitajia ja ensihoitajia.. Pareittain työskentelävät? Onko aina yhdessä ambulanssissa olevat saman koulutuksen käyneet, eli esim ph/lh ph/lh ja sh sh esim vai sekoitetaanko? Entä ketkä on ensivasteessa, ketkä perustasolla, ketkä hoitotasolla? Entä miten jako ketkä on pelastuslaitoksella ja ketkä siirtokuljetuksissa? Ja vielä yksi kysymys, kiirellisyys luokitukset, d tasolla ei ole kiire, miten a-b-c kiireellisyydet menee, millon on mikin keikka? a on enemmän kiire kun b ja c mutta onko esimerkkejä millon mennään a:na, millon b:nä tai c:nä..
Paljon kysymyksiä, voisiko joku valoittaa asiaa minulle? Kiitos!
Paljon kysymyksiä, voisiko joku valoittaa asiaa minulle? Kiitos!
Vastaukset 8
Vanhimmat
todellakin kaikkia noita mainitsemiasi ammattiryhmiä. Työparit voivat joko olla saman koulutuksen saaneita tai sitten ei. Eli miten sattuu. Joissakin paikoissa on töissä esim. vain lähihoitajia ja toisissa vain sairaanhoitajia.
Ensivaste ei ole varsinaisesti sairaankuljetuksen toimintaa, vaan esim. useilla paikkakunnilla (vapaa)palokuntalaiset huolehtivat ensivastetoiminnasta.
Perustason sairaankuljetuksessa työskentelevät perustason tentit ja testit läpäisseet. Hoitotason sairaankuljetuksen taso on vaativampi. "Auto" katsotaan hoitotason autoksi, silloin kuin toinen on hoitotason työntekijä.
Nykyään (muutos ainakin tulossa) hoitotason testiin ei pääse kuin vähintään sairaanhoitajakoulutuksen käyneet. Hoitotason luvat ovat vain määräajan voimassa ja uusittava tietyin väliajoin.
Kiireellisyys on A esim. jos ihminen on mennyt elottomaksi. B voi olla tajuton, mutta hemodynamiikka kunnossa C esim. yleiskunnon lasku (D:t ovat yleensä kiireettömiä siirtoja).
-Nämä siis vain karkeita esimerkkejä. Hälytyskeskus luokittelee kiireellisyyden.
Ambulanssin työntekijät todellakin koulutukseltaan lähihoitajista ensihoitajiin. Eri yksiköillä omat vaatimustasonsa koulutuksen suhteen. Kyytien luonteet riippuvat ambulanssin sopimuksesta. Pienillä paikkakunnilla sama yksikkö hoitaa niin kiirekyydit kuin siirtokuljetuksetkin, isoilla paikkakunnilla voi olla kaikenlaista tehtäväjakoa eri yksiköiden välillä. Sitten tehtäväluokista:
A: Peruselintoimintojen (hengitys-verenkierto-tajunta) häiriö. Potilas tulee tavoittaa mahdollisimman pian (=pillikyyti) esim. äkillinen, paha hengitysvaikeus
B: Peruselintoimintojen häiriötä ei pystytä poissulkemaan. Potilas tulee tavoittaa mahdollisimman pian (=pillikyyti) esim. rintakipuinen potilas
C: Ei peruselintoimintojen häiriötä, potilas pyritään tavoittamaan 30 min aikana esim. vatsakipu, jossa ei riskioiretta
D: Ei peruselintoimintojen häiriötä, kiireetön tehtävä. Potilas pyritään tavoittamaan 2h kuluessa esim. sairaalasiirrot
X-tehtävä: potilasta ei kuljeteta, syitä esimerkiksi että ei tarvitse (ensi)hoitoa, potilas hoidetaan kohteessa, potilas menee hoitoon muulla kuljetuksella jne.
Sairaanhoitajilla on suuri työ, jos meinaavat sairaanhoitajana mennä ambulanssii töihin. Sairaanhoitajan koulutus ei (jos kärjistetään) edes sivua ensihoitoa ambulanssissa. Moni sairaanhoitaja, joka ambulanssissa työskentelee, on joutunut itse opiskelemaan suuren määrän lisää, että edes jotenkin osaa työskennellä kentällä.
Oma mielipide: Ambulansseihin ainoastaan ensihoidon lähihoitajia ja ensihoitaja amk -henkilöitä. Homma pelaa.. Tietenkin tuo ensihoidon lähihoitajan osaavuuskin riippuu suuresti opiskelupaikasta, opetuksen tasohan vaihtelee tietenkin eri paikoissa.
Ja jos autossa on lh ja eh/amk, on se välitason yksikkö (REHY), mutta ei se suuremmin hoidon laadulla eroa hoitotason autosta.
Erikoistuneilla anestesia/teho hoitajilla on ihmisen hemodynamiikasta paras kuva, joten kyllä he pärjäävät. -Tietysti nykyään sellaisia ei suoranaisesti koulunpenkiltä valmistu ja nykyään monilla sairaankuljetuksilla on aika huono tieto/taito taso asioista.
Itse ainakin anestesia/tehohoitajana olen pärjännyt hyvin kyseisellä alalla ja vuosien varrella yrittänyt opastaa monta muuta kaveria uransa alkuun. Eniten vaikeuksia ja eniten oppimista tuntuu olevan lähihoitajilla, jotka eivät edes ole ensihoitoon suuntautuneet.
Minä työssäni joudun konkari lähihoitajana opastamaan monta sairaanhoitajaa haavanhoidossa,toistokatetrin käytössä.
En kuitenkaan arvostellen,ymmärän monenkaan kohdalle ei harjoittelu tms.ole vain sattuut tapausta kohdalle.
Jouiduin tässä muinoin jopa jatkamaan työtä nuoren sh.n puolesta koskapa ei ollut nähnyt kuolemaa.Oli ensi kerta.
Ainoa asia jonka pystyn sinulle toteamaan,
Katso peiliin ja mieti.
Niin olen minäkin.
Samassa veneessä ollaan.
Tyttäreni joka lääketieteenkandi on paljon paljon arvostavampi minunkin ammattiani kohtaan.
Miksi nostat oman itsesi toisten yläpuolelle moukkako liet?
Kyllähän homma menee niin, että esim. sis. kir. sh voi toimia esim. ensiavussa, teholla, päivystyksessä, ambulanssissa. Mihin tahansa menee töihin, joutuu opettelemaan "omat uudet temppunsa". Itse olen työskennellyt ambulanssissa ja nyt ensiavussa. Lisäksi kokemusta Teholta (harjoitteluna). Ambulanssissa homma on mielestäni yhtä vaativaa kuin teholla ja ensiavussa, mutta ei todellakaan vaativampaa!!!
vastata kysymykseen; miksi jotkut ovat teistä niin koppavia ja itseä täynnä ja me jotka työskentelemme perusterveydenhuollossa olemme silmissänne usein täysiä tolloja?? Olen tätä miettinyt monesti ja nykyisin pistää vihaksi ja kävelen toiseen suuntaa kun näänkin tiettyjä ammpari immeisiä tiälä it-suomessa.
Olen sentään ollut jo 10v sh;na terveyskeskuksen vo:lla joka omistautunut enempi akuutti tapauksiin kuin kroonikoihin ja lisänä hoidetaan päivystys yhdessä lääkärin kanssa, siinä jos missä on nähnyt yhtä sun toista vuosien mittaan. Joten uskoisin olevani tietojeni kanssa vahvoilla myös ampparissa, mutta jos ylenkatsotaan vastaanottavaa hoitajaa jo potilasta tuodessa, miten tuommoisen ihmisen kanssa voi töitä tehdä??
Valitettavaa on et aina nais valtaisilla aloilla törmää joko selän takana jauhamiseen tai sit juuri mainitsemaasi koppavuuteen... Tämä ei johdu suuntautumisesta. Valitettavaa on et juuri nämä jotka ns. normaaleja rivihoitajia katsovat nenänvartta pitkin ovat myös omalla työpaikallaan täynnä itseään ja tekevät samaa etenkin uusille työyhteisön jäsenille. Pahinta on jos joku viel kehtaa tulla heitä virheen sattuessa neuvomaan... Itseäni vaan mietityttää et miks me hoitajat teemme tämmöistä toisillemme moniammatillisessa yhteistyökentässämme? Miksi me tietoisesti huononnamme toistemme työmotivaatiota tai työskentely voimavarojamme? eikös olis parempi keskittää voimavarat täysin potilaiden hoitoon? Itse valitsin ensihoidon sen mies valtaisuuden takia en vain jaksaisi enään osastolla esiintyvää naisten keskeistä kisailua ja selän takana jauhamista... ehkä me jsokus vielä opimme!!!