Lapsen kurittamisesta...

Vanhemmat "pääsevät helpolla" kun ei tarvi kuulla kitinää, tosin epäilen loppuuko itku kovinkaan äkkiä suljetussa autossa yksin?? Riippuu tietenkin siitä, miten kauan lapsi yksin autossa on...ehkä olisin itsekin voinut tehdä vastaavaa joskus kiukuspäissäni, mutta oikeasti lapsi ei olisi montaa minuuttia autossa ollut!

Onko kamalaa mutta se kävi mielessä että siinä vaiheessa kun auto saa lapselta kyytiä niin mitä sitten tapahtuu. Vaarallista..

ainakin tuo on selkeää huomioimattomuutta silloin kun toinen kiukuttelee. Hyvä hyvä.

lenkillä ollessani tässä yhtenä pimeänä syysiltana näkemään, kun eräässä rivitalossa aukesi takaovi ja noin 2-3 vuotias lapsi (pimeässä ei sen tarkemmin ikää voinut arvioida) työnnettiin ulos ja äiti laittoi oven kiinni ja sulki sälekaihtimet. Lapsi itki kuin syötävä ja minun teki pahaa katsoa sellaista. Ulkona oli kylmä ja pimeä ja lapsella ei mitään ulkovaatetta. Yksin pihalla hakkasi pienillä nyrkeillä ovea ja itki. Tietenkään äiti ei lasta kovin kauaa ulkona pitänyt, mutta _sekunnitkin_ voivat tuntua lapsesta hurjan ahdistavilta. Minusta tuollainen on aika julma keino kurittaa lasta. Lapsi tuntee vain katkeruutta ja vihaa vanhempia kohtaan kun tekevät noin.

ei oikeen sopiva paikka. siis se lapsihan voi näpeltää siellä vaikka mitä suutuspäissään jne, eli aika vaarallista. parempi olis laittaa omaan huoneeseensa tai jäähypenkille. Sitte sitä lasta kans hirveesti pelottaa siellä pihalla, autossa yksin vihansa ja surunsa kanssa.

Eikö sitä lasta voisi istuttaa vaikka keittiön nurkassa? Minä ainakaan en viitsisi lähteä viemään lasta autoon saakka jäähylle.

Auto on aika vaarallinen paikka, jos lapsi esim. saa käsijarrun pois päältä ja parkkis on kalteva... toisekseen auto jäähypaikkana on huono tulevaisuutta ajatellen eli kun pitäisi lähteä autolla johonkin. Parempi jäähypaikka olisi sisällä vanhempien valvonnassa. 2,5 vuotias on ihan liian pieni yksin jätettäväksi.

Jos näin on tosiaan käynnyt että lapsi on teljetty autoon tai kodista ulos, vaikkakin vaan hetkeksi, pitäisi oma järki sanoa ettei niin saa toimia, mitäpä jos ensi kerralla sitä pohtiessanne, soittaisitte vaikka lastensuojelu viranomaisille ja kysytte asiaa sieltä! Ovat varmasti kiinnostuneita asiasta!

neljän lapsen äitinä onneksi tuo kärsivällisyysmitta kasvanut että mieluusti olen ns kuuntelematta sitä uhmaparkua ja jos alkaisi suututtaa menen itse pihalla rauhottumaan, mutta en kyllä laste veisi autoon parkumaan, ennemmin vaikka omaan matkasänkyynsä kuin autoon.

Tuon ikäinen lapsi vasta harjoittelee oman tahdon ja tunteiden ilmaisua sekä sitä, mitä niillä voi saavuttaa. Lapselle on tärkeää huomata, että kiukuttelusta huolimatta, vanhemmat välittävät hänestä ja ovat rauhallisia.

Sulkeminen yksin autoon voi saada lapsen tuntemaan itsensä hylätyksi. Itseen tekisi noin koskaan. Omalla tyttärelläni oli todella hurjia uhmakohtauksia, jotka menivät yleensä ohi sillä, että olin paikalla, mutta en noteerannut raivoamista. Lyödä, potkia tms. en antanut, siitä joutui jäähypenkille, johon talutettiin parhaimmillaan kymmenen kertaa takaisin. Lopulta lapsi jäähylle jäi ja alkoi jo muutaman jäähykerran jälkeen tottelemaan paremmin.

Pari kertaa olen joutunut turvautumaan holdingiin, kun lapsi on ollut niin holtiton, että on meinannut satuttaa itsensä. Silti koskaan ei ole tullut mieleenkään jättää pientä ihmistä yksin pahan olonsa kanssa.

normaalia tuollainen rangaistus!