ok, linux on ihan hyvä kerneli ja osa siihen perustuvista jakeluistakin on ihan ok.
mutta miksi ne on ilmaisia? sen vielä ymmärrän että joku torwalds voi ideologisista syistä tarjota työtänsä ilmaiseksi, mutta miksi multimiljonääri shuttleworth rahoittaa ubuntua ilman ettei hänellä olisi mitään taka-ajatuksia?
mutta miksi ne on ilmaisia? sen vielä ymmärrän että joku torwalds voi ideologisista syistä tarjota työtänsä ilmaiseksi, mutta miksi multimiljonääri shuttleworth rahoittaa ubuntua ilman ettei hänellä olisi mitään taka-ajatuksia?
Vastaukset 9
Vanhimmat
salajuoni ihmiskuntaa vastaan! Salaliittojen äiti!
Hänen yhtiönsä rahoittaa Ubuntua:
http://www.canonical.com/
Avoin lähdekoodi tarjoaa paremman mahdollisuuden kehittää ohjelmistoja ja käyttöjärjestelmiä sillä ne ovat nykyään niin laajoja kokonaisuuksia, että riskit olisivat liian suuria saada sijoittajia niihin mukaan. Joten bisnes kehittyy käyttöjärjestelmien ja ohjemistojen tukipalveluihin yms. yms. Ja koska kaikki on vapaasti käytettävissä kaikille niin kehittäjiä riittä, jokainen voi osallistua ja jos perse kestää myös koettaa kaupallisesti hyödyntää ohjelmistoja.
Mietippä miten kauan menisi jos yritys palkkaisi sata työntekijää tekemään kokonaisen uuden käyttöjärjestelmän. Kestäisi vuosia ja kuka rahoittaisi kun lopputulos voisi olla täysi epäonnistuminen. Avoin lähdekoodi mahdollistaa massiiviset ohjelmistohankkeet jotka muuten jäisivät toteuttamatta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Avoin_lähdekoodi
"sen vielä ymmärrän että joku torwalds voi ideologisista syistä tarjota työtänsä ilmaiseksi,"
Olisi ollut toivotonta saada palkattua tuollaiseen hankkeeseen työntekijöitä ja vielä mahdottomampaa olisi ollut löytää rahoittaja moiselle. Taustalla ei ollut ideologiaa vaan selvät faktat ja järki. Linus keksi loistavan keinon kaupallisesti mahdottomien ideoiden toteuttamiseen.
eli siis vissiin takautuvasti shuttleworthin firma ei voisi esim tätä ubuntua laittaa maksulliseksi? vaan siinä pätisi ne asennushetkellä olleet ehdot?
>>Mietippä miten kauan menisi jos yritys palkkaisi sata työntekijää tekemään kokonaisen uuden käyttöjärjestelmän. Kestäisi vuosia ja kuka rahoittaisi kun lopputulos voisi olla täysi epäonnistuminen. >>
vista?
jos itellä olisi miljoonia rahaa, niin miksi heittäisin sitä kellekään ilmaiseksi kun hyvällä työllä saisi rahaakin kerättyä?
"vista?"
Mutta ei Microsoft ole Vistaa tyhjästä kehittänyt vaan kasvu on lähtenyt jo 70-luvulla käyntiin jolloin ohjelmisto mahtui lerpulle ja oli paljon helpommin toteuttavissa. Microsoft on kotimikrojen alusta lähtien kasvanut mukana.
Mutta kukaan ei saisi rahoittajia lähteä kehittämään tämän päivän käyttöjärjestelmää ytimestä lähtien. Eihän Microsoftikaan enää kykene täysin toimimaan saati kehittämään uutta ydintä, Mitäs tuon linuxytimen arvoksi olikaan laskettu, miljardi?
"eli siis vissiin takautuvasti shuttleworthin firma ei voisi esim tätä ubuntua laittaa maksulliseksi?"
Sinä itsekin voit tehdä Ubuntusta oman kaupallisen version kunhan pidät lähdekoodin avoimena! Ubuntu perustuu Debianiin ja Mint Ubunmtuun jne. Ole hyvä, tee kauppallinen versio niin huomaat onko järkevää, saatko rahoittajia, saatko ostajia ja miksi jokun kannattaisi maksaa sinulle?
Noi GNU:laiset varmaan tykkää, kun nostat Linusin idean isäksi;-)
Raha tulee rahan luo.
Shuttleworthin rikastumisen takana oli avoin koodi. ;)
Liiketoimintaa tämän Ubuntun takana on. Tukipalvelut maksaa jne
Vaihtoehdot: Lisää tuohta tai pieni siivu omaisuudesta pois. Mikähän siinä nyt niin ihmeellistä on. Lisäksi saa tehdä työtä mistä vieläpä pitää.
Torvaldskin on miljonääri.
Mitähän voimme tästä päätellä? Kaikelle ei tarvita suoraa hintalappua.
"ok, linux on ihan hyvä kerneli ja osa siihen perustuvista jakeluistakin on ihan ok."
Itseasiassa Linux ydin on varmastikin "state-of-the-art" monellakin mittarilla.
"mutta miksi ne on ilmaisia? sen vielä ymmärrän että joku torwalds voi ideologisista syistä tarjota työtänsä ilmaiseksi, mutta miksi multimiljonääri shuttleworth rahoittaa ubuntua ilman ettei hänellä olisi mitään taka-ajatuksia?"
Yksinkertaista. Linus Torvalds väänsi ytimen ja purkkasi oman käyttisräpellyksen koska sattui kiinnostamaan ja markkinoilla ei ollut mitään. Ei se sillä rahaa olisi suoraan voinut tehdä, mutta GPL:ksi kun pisti niin hyvinhän jätkä on menestynyt.
Samoista lähtökohdista on kehitetty monia muitakin komponentteja ja näiden tekijät pyörii nyt rahoissa (MySQL, Apache.. soittaa varmaan kelloja), sitten on vielä ne FSF:n idealistit jotka haluu, että mikään softa ei saisi maksaa mitään ja sieltä tulee komponentteja. Hyvin paljon softakomponenteista tulee yliopistoista ja muualta oppilaitoksista ja mukana on softaa mitkä on voineet olla ties kenen lopputyönä, sekä myös tiedeyhteisön rahoittamia tutkimusprojekteja. Samaa yhteensopivaa ekosysteemiä edelleen.
No, siinä on valtavasti kasa softaa joita lisensoitu niin, että lähdekoodit on auki. Ei ne yksistään toimi vaan ne pitää laittaa kasaan (käytetään kääntäjiä, joita myös on lisensoitu avoimella koodilla). Näitäkin tekee jotkut itse, mutta mukaan tulee sitten alan suuryritukset. He ottavat kaiken tämän lähdekoodin ja tuotteistavat siitä käyttöjärjestelmiä, ja kehittävät myös itse niitä lähdekoodeja omien business intressien mukaan. Lisenssi kyllä pakottaa pitämään lähdekoodia auki usein, että kaikki hyötyvät kehityksestä.
Bisnesmalli sitten on se, että he myyvät tukea, ohjekirjat, tarjoo tietoturvapäivitykset yms. mitä tarvitseekaan ja höystävät omilla teknisillä ratkaisuilla (jotka voi olla myös suljettuja). Lisäksi monet yritykset osallistuu vähemmän suoraan kehitykseen. Esimerkiksi Googlella on yhteensä yli MILJOONA Linux -pohjaista tietokonetta ja tämä on tärkeää, että toimii heidän maun mukaan joten panostavat Linuxin kehitykseen. Oracle haluaa myös tietokantansa toimivan.. Lisäksi avoimen lähdekoodin lisenssejä käytetään hyväksi kilpailijoiden kampittamisessa, sillä se on melkoisen tehokas tapa valloittaa markkinoita (sanooko Firefox mitään? Google rahoittaa tätä).
Lopuksi tähän ekosysteemiin vaikuttaa myös lukuisat harrastajat ja ohjelmoijat, jotka hyödyntää jatkuvasti kasvavaa markkina-aluetta. Linux -pohjaiset alkaa olla suosittuja esimerkiksi indie -pelien teossa. Lisäksi avoimen koodin kirjastot on oikeasti todella laadukkaita, että ohjelmia tehdään omaan tarpeeseen (käy valmiilla kirjastoilla ja työkaluilla helposti) kun ei viititä maksaa kaikesta. Osa antaa omaan tarpeeseensa tehdyn softan muiden käyttöön ja lisenssi mahdollistaa sitten parannuksien teon.
Nykyisin Linux -pohjaisille onkin parhaiten saatavilla erilaisia ilmaisia apuohjelmia yms. mitkä on melko tarpeellisia arkikäytössä, koska Linux on ohjelmoijien suosiossa. Windowseilla sitten kaikki melkee on PLEASE REGISTER! nykyään, ellei ne ole jotain Linux -pohjaisten ohjelmia käännettynä Windowseille kuten vaikka GIMP.
---
Ja tästä sitten päästään käyttisten ilmaisuuteen, se raha ja energia kehitykseen tulee eri tahoilta eri intressien mukaan, joten uuden käyttöjärjestelmän kehityskustannukset on matalat. Tietystikään kaikki käyttöjärjestelmät ei ole ilmaisia, mutta kaupallisilla käyttöjärjestelmillä on nerokas bisnesmalli: Tarjotaan ilmaiseksi käyttöjärjestelmä jota tuetaan joku puolitoista vuotta ja päivitään tiheästi. Tämä sopii loistavasti alan harrastajille! Ilmainen käyttis millä tekee mitä huvittaa. Yrityskäyttöön taas ei sovi, eikä monelle peruskäyttöön. Ei sitä päivitysrumbaa jakseta. Käyttöjärjestelmävalmistajat hyötyvät hommasta PALJON, sillä saavat ilmaiseksi laajat käyttäjätestit harrastajilta jotka yleensä ymmärtää antaa palautetta joten voivat tarjota rahalla erittäin korkealaatuisia käyttöjärjestelmiä maksaville asiakkaille.
Tästä syystä markkinoilla on sellaiset käyttöjärjestelmät kuten Fedora ja openSuse, jotka ovat ehkä hieman sellaiset ilmaiset testiversiot Red Hatista ja Susesta. Sellainenkin löytyy kuin openSolaris joka Solariksen vastaava. Solaris tosin ei ole Linux -pohjainen mutta paskaako sillä kernelillä on niin paljoa väliä. On oletettavaa, että Microsoft menee samaan malliin myös jollain mainosrahoitteisella Windowsilla jossain vaiheessa.
---
Mutta mikä sitten on Canonicalin taka-ajatus Ubuntussa? Se on yksinkertainen. Tehdään ilmainen käyttis jolla haukataan markkinaosuuksia jotta saadaan kysyntää. Tähän Shuttleworth sijoitti rahaa paljon. Ubuntu itseasiassa on kehitetty tähän mennessä jatkuvasti tappiolla! Tulomalli on seuraava: Kun on tarjolla varsin hyvä käyttöjärjestelmä ilmaiseksi, sille tulee kysyntää mikä ruokkii itseään. Canonical sitten vetää rahaa siitä teknisestä tuesta kun Ubuntua tuodaan esiasennettuna koneisiin. Siksi sitä on näkyny suhteellisen vähän, koska laitevalmistajat on tässä vähän enemmän maksumiehinä Canonicalille kuin muille firmoille, että saa sen Ubuntun paremmin miniläppäriin. Joku Novell taitaa tarjota melkein nollakattein Susea mutta pyytää sitten tukisopimuksen jatkosta rahaa..
Lisäksi Canonical ottaa rahaa Ubuntun serveriasennuksista, ja enttöprais ratkaisuissa välttämättömät hyvät hallintatyökalut maksaa Ubuntussa. Canonical myy Ubuntulle sitten sitä Landscapea tähän. Ubuntu sitten alkaa tiettävästi Shuttleworhthin mukaan tuottaa parin vuoden kuluessa.
---
Canonicalilla kyllä sitten on nerokkaita ideoita kehityskustannusten painamisessa alas. Ubuntu on tarkoitettu sellaiseksi, että käyttäjät voi itse vaikuttaa siihen paljon. Siksi suuri osa kehitysresursseista tuleekin Ubuntun käyttäjäyhteisöltä ja Canonical sitten avittaa tätä kehittämällä työkaluja jolla Ubuntun parantaminen on helppoa. Ubuntun käännökset eri kielille tulee pitkälti Ubuntun käyttäjien toimesta.
---
Kuten tästä nyt selviää, monet businessmallit on todellisia win-win -tilanteita. Jotkut saa ilmaisen käyttiksen, jotkut voi ostaa sitä laatua ja firmat saa rahaa. Käyttisten laatu sitten vaihtelee paskasta huippuun.
Parasta kuitenkin loppukäyttäjälle on se Linuxien ekosysteemi. Käyttöjärjestelmät on keskenään yhteensopivia ja mitään typeriä rajoitteita ei ole sen suhteen miten käyttää. Yhteensopivuus on korkeimmilla tasolla kaikkiin standardien mukaisiin ratkaisuihin ja myös epästandardit viritelmät on askarreltu toimimaan eli vanhatkin ohjelmistot toimii.
Eri Linuxit on käyttöjärjestelmille samaa kuin IBM PC -yhteensopivat oli aikoinaan tietokoneille. Sitä kun silloin 80-luvulla pääsi vapaasti ostamaan ja rakentamaan koneita avoimeen arkkitehtuuriin niin se mullisti maailman.
Eri Linuxit sitten tekee samaa. Voit itse valita mitä käytät ja kasata jos haluat ja hinnat laskee kuten kotitietokoneillakin laski. Parhaimmillaan hinta on 0€ niinkuin nykyään kaikki. Olis se vaan perseestä jos jokainen Googlehaku maksais tai vaikka netissä olis joku minuuttitaksa niinkuin ennen muinoin. Linuxeilla hommat vaan on niinkuin nykyaikana, eli paremmin.
Nykyään nokkelimmat business-hemmot tajuaa että OpenSource ja peruspalvelun ilmaisuus on nopein konsti tehdä rahaa. Tuohta, fyffee, jne. You know!
http://www.yle.fi/uutiset/talous/oikea/id104800.html