elämään sääntöjen mukaan ja olemaan luottamatta tuuriin, sattumaan yms. mikä, tuuliajo on näin tarkemmin ajateltuna ajanu minua läpi elämän.
Nyt kun oikeasti osaan pelata, kun oli pakote saada rahat takas, niin potti on kasvanu hitaasti mutta varmasti 15€, siitä 3€ mihin se tippui 110€stä. Ja osaan nyt ihan oikeasti jopa pelata.
Riskejä on pakko ottaa, mutta sillon kun todennäkösyydet antaa edes jotain mahista.
Kusetukset haistaa, mutta jos siinä piilee riski tuplakusetukseen ja jos ei ole edes kortteja millä voittaa kusettajaa niin et vaan voi pelata.
Eli kaikkein vaikeinta on hyväksyä hävinneensä kaikkien korotuksien jälkeenkin,
ja olla maksamatta niitä viimesiä hilujakin. Näin tekee todellinen voittaja koska kaikki ne hilutkin merkkaa.
Täytyy osata erottaa hyvät kortit kädessä, vaikka olen mitä, niin en voi voittaa suoraa ja väriä jotka riskeeraavat pöydässä, se on muutenkin vaan pari, jollain voi olla vaikka kolmoset.
Joten kaikessa hienoudessaan nekin voi olla yhtä huonot kortit kuin kakkospari, koska ne tuo tietyn houkutteen pahoille virheille.
Täytyy pysyä suht viileänä, koska muuten tekee virheitä.
Aina vaikka panostaisi loppuun asti on tajuttava häviämisen mahdollisuudet ja mitä toisilla voi olla. Sen oppii paremmin ja paremmin ja oppii ymmärtämään muiden peliä.
Voittosuhteet kaikki sopii oikeaan elämään yhtälailla. Paitsi että oikeassa elämässä ei varsinaisesti voita koskaan mitään vaikka niin luuliskin. Kaikki häviämme pikkuhiljaa
hmmm niinjuu olen nyt addiktoitunut aika selvästi mutta se ny on ihan normaalia.
niin kauan kun on aina jotakin mihin keskittää kaikki ajatukset niin elämällä on tarkoitus.
Nyt kun oikeasti osaan pelata, kun oli pakote saada rahat takas, niin potti on kasvanu hitaasti mutta varmasti 15€, siitä 3€ mihin se tippui 110€stä. Ja osaan nyt ihan oikeasti jopa pelata.
Riskejä on pakko ottaa, mutta sillon kun todennäkösyydet antaa edes jotain mahista.
Kusetukset haistaa, mutta jos siinä piilee riski tuplakusetukseen ja jos ei ole edes kortteja millä voittaa kusettajaa niin et vaan voi pelata.
Eli kaikkein vaikeinta on hyväksyä hävinneensä kaikkien korotuksien jälkeenkin,
ja olla maksamatta niitä viimesiä hilujakin. Näin tekee todellinen voittaja koska kaikki ne hilutkin merkkaa.
Täytyy osata erottaa hyvät kortit kädessä, vaikka olen mitä, niin en voi voittaa suoraa ja väriä jotka riskeeraavat pöydässä, se on muutenkin vaan pari, jollain voi olla vaikka kolmoset.
Joten kaikessa hienoudessaan nekin voi olla yhtä huonot kortit kuin kakkospari, koska ne tuo tietyn houkutteen pahoille virheille.
Täytyy pysyä suht viileänä, koska muuten tekee virheitä.
Aina vaikka panostaisi loppuun asti on tajuttava häviämisen mahdollisuudet ja mitä toisilla voi olla. Sen oppii paremmin ja paremmin ja oppii ymmärtämään muiden peliä.
Voittosuhteet kaikki sopii oikeaan elämään yhtälailla. Paitsi että oikeassa elämässä ei varsinaisesti voita koskaan mitään vaikka niin luuliskin. Kaikki häviämme pikkuhiljaa
hmmm niinjuu olen nyt addiktoitunut aika selvästi mutta se ny on ihan normaalia.
niin kauan kun on aina jotakin mihin keskittää kaikki ajatukset niin elämällä on tarkoitus.
Vastaukset 3
Vanhimmat
pelissä pitää tietää milloin panostetaan, useinmiten häviäminen on lähes varma.
rulettia rulla täynnä... :) Se olisi helpotus meille kaikille.
Mulla vois olla sulle vähän mietittävää tässä elämän tarkoitukseen keskittymisessä. Olen nimittäin se peluri huonoilla korteilla, joka pelasi elämänsä täyskäden ja hävisi ne viimeiset hilutkin - tavallaan. Siinä kuitenkin elämä käänsi takkinsa ja minusta tuli voittaja, joka voitti enemmän kuin koskaan peliin sijoittikaan. :) Voi olla, en tiedä, mutta voisin kuvitella, että se vastapeluri hävisi enemmän kuin tietääkään...