puhutaanko minusta?

Minullakin oli tuo vaihe kerran päällä. Sitten setsuanin naiset opettiit minut tavoille.
Nyt ihmiset tosiaan supattaat, vilkuilevat ja tönivät toisiaan kun liikun.
Katson se saavutetuksi eduksi.

Olin pitkään samanlainen. Vaikeinta minulle oli, jos ryhmässä naurettiin, kun kuljin ohi tai saavuin paikalle. Tuijotin vihamielisesti kuin sanoakseni, että ihan sama, mikä tietysti sai aikaan kulmien kohottelua ja sain taas lisää vettä vainoharhaiseen myllyyni.

Aikuisena sain masennuslääkityksen ja kävin terapiassa, jossa psykologi otti kunnianhimoiseksi tavoitteekseen purkaa vinksahtaneita ajatusmallejani. Olin silloin asiakaspalvelutyössä ja muutos siellä suorastaan säikäytti: Aiemmin, kun olin ollut esimerkiksi takana siivoamassa ja kiiruhdin tiskille palvelemaan asiakasta, ryntäsin paikalle puolustusasenteella, totisen asiallisena ja varmana siitä, että ihmiset olivat moittineet sitä, etten ole valmiina kassalla. Tilanteeni ja yleisen oloni muututtua tulin luonnostaan iloisin ilmein kassalle ja muutos oli uskomaton. Asiakkaiden mulkoilu vaihtui ystävälliseen hymyyn ja jopa pahoitteluihin siitä, että olivat keskeyttäneet siivoustyöni tms.

Olin tyrmistynyt.

Näinkö täydellisen väärin ihminen voi vuosia ja taas vuosia tulkita havaintonsa! Olin itse omalla vihamielisellä asenteellani aiheuttanut pahat katseet, jotka taas ruokkivat vihamielistä asennettani. Ymmärsin, miten "luonnollisia" vainoharhat voivat olla: vainoharhaisuus ei tarkoita vain sitä, että uskot puhelintasi salakuunneltavan tai muuta yhtä vauhdikasta, vaan vainoharhaisuus voi olla pelkkiä vääriä tulkintoja arkielämässä.

Edelleen minulla on tapana sanoa, että näen pikku-ukkoja toisten jutuissa, eli uskon usein, että toiset sisällyttävät puheisiinsa minuun kohdistettua piilokritiikkiä. Yleinen asenteeni on kuitenkin rennompi, eli annan itselleni luvan olla välittämättä siitä, kuvittelin tai en. Minä olen oma epätäydellinen minäni ja olen tällaisenaan arvokas. Tiedän, että teen kaikessa parhaani ja minulla on oikeus olla inhimillinen.

Ihaninta on kuitenkin se tunne, kun saavun vaikkapa nauravan työporukan keskelle, hymyilen kysyvästi, ja minulle kerrotaan, mitä hauskaa on sattunut. Ennen olisin vain mulkaissut ja häipynyt, varmana siitä, että minua pilkattiin.

Jos pystyt, kokeile lähestyä tilannetta iloisena ja avoimin mielin, ja katso, josko ratkaisu löytyisi itseään ruokkivasta lumipalloefektistä. Muista, että voit usein muutenkin jättää muiden puheet omaan arvoonsa - pikkusieluisia oman tärkeytensä pönkittäjiä löytyy joka paikasta. Avainasia on oman parhaansa tekeminen. Sen jälkeen kaikki asiaton kritiikki on yhdentekevää.

Onnea matkaan ja iloisin ilmein taistoon! ;)

ympäristössä, jossa olosi on turvallinen, mielesi luottavainen. Luotat, että ympärillä olevat ihmiset ovat sinun ystäviäsi, eivät kiusaa, eivätkä puhu pahaa selän takana? Jos tällaisia kokemuksia ei ole, tuollaisia epä- ja harhaluuloja syntyy helposti.

NORMAALII. KAIKKI IHMISET, TERVEET JA SAIRAAT VOI AJATELLA IHMISTEN JUURI OLLEEN PUHUMASSA SINUSTA KUN ASTUT HUONEESEEN. SE ON NORMAALII.
KESKITY KUITENKIN MUIHIN ASIOIHIN KUIN ITSESI TARKKAILUUN.



T. RAIMON

moikka..samoja tuntoja minullakin kun tulen johonkin olen jotenki erilainen kun eivätuskalla tulla jutteleej a sitten katsotaan vaan....ja kuiskutellaan toiselle,se on kohdallani ainaki [email protected] jos haluat kirjoittaa

Tietysti puhutaan mutta so what! Olet varmasti mielenkiintoinen tyyppi, jos olet muiden puheiden arvoinen! Negatiiviset jutut ovat vain kateutta!

(Olen 12v tyttö)



Olen usein poikien kanssa koulussa koska pojat on alkanut kiinnostaa minua. Yhtenä päivänä olin kaverini kanssa sitten hän kertoi minulle että. Minusta puhutaan pahaa kaikkialla esimerkiksi koulussa ja koulun ulko puolella. Kakki sanoo minusta että olen outo,Läski, huono kaveri, valehtelija, ärsyttävä . Kun sain kulla ton mun kaveri sano jos kerrot tosta nille jotka puhuu niin se uhkasi tappaa mut . Ja mulla on paljon vaikeuksia koulussa ja minulla on myös masennus niin olen nykyään yksin.


Olen myös saanut monta tappo uhkausta ):