ku joskus riipaisee niin että koko kropassa tuntuu, en voi paikallistaa missä se on.
Missä on kiukkusuoni
Täti puskasta
171262
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Korvassa.
Miehillä paljon alempana.
ei se kyllä ota sieltäpäinkään, korvasta.
Miehillä se on varmaan polvissa,ko.
eivät ymmärrä miksi heidän kroppansa toimii, kuten toimii.
Joten aloitus oli, vähän, turha.
Polvet olivat sinnepäin. niitä ei naisille niiata.
Siis miehet ei niitä niiaa.
Pehmoja kyllä meissäkin on, vaan en minä.
Minä käytän lääkkeitä, jotta en niiaisi, miehekkäästi.
polvet ei aina nouse, voi vaikka kauppakassiin kompastua. On kai sitten jo jotain notkumista, jos lääkkeet oireisiin on.
Naiset kyllä tietää kroppansa toiminnan, ja miten toimii, ei tarvitse neuvoa antavaa opastusta.
No jaa aloitus..... on ihka tarpeeseen.
kurkusta löytyy.Ja sama paikka sukupuolesta välittämättä.
pesemällä hammasharjalla, vai täytyykö kulkea suuauki, tuulettaa kiukku pois.
Vai auttasko siihen... mikä?.
närästyslääke ja sen jälkeen puhuttava kuiskaamalla.
se on jo otettu. Kiitos.
niitä suonia on siellä sun täällä.
Ensin ottaa mahanpohjasta, sitten kuristaa kurkusta jalat menee toisinaan hyytelöksi ja päässä humisee sitten vielä joskus on se kylmä rinki takapuolessa, että taidan olla yhtä kiukkusuonta koko ihminen, silloin kun olen. Onneksi nykyään harvoin.
sun kaveris vähän yksinkertasia.
näin on.
Ärripurri asustaa niskassa, sen minä tiijän.
Sieltä se aikoinaan kaiveltiin ylös ja ulos.
Liekköhän jotenkin sukua kiukkusuonelle.:)
ohimon sivussa,siinä se tykyttää kun suonen omistajaa huutaa kuin hinaaja.
...on liikkuvaista sorttia. Niskassa kiukkusuoni pökkää karvat pystyyn ja välittömästi sen jälkeen se kipasee kaulan kautta leveänä rintamana levittäytyneenä ylös poskiin ja aina otsaan asti.
Samalla se huitelee ympäriinsä mustekalamaista väriainetta. Ei kuitenkaan mustaa, vaan violettia, vihreää, sinistä, riippuen mistä milloinkin.
Se jälkeen se jää jonnekin taka-alalle istuskelemaan ja katselemaan, sarevet päässä, ihmeellinen virne naamassa, että mitä se saa aikaa MINUSSA. Kiukkusuonellekin se on ainainen yllätys, sillä reaktioni on hyvin erilainen joka kerralla.
Ilman kiukkusuontani en kuitenkaan tulisi toimeen. Häntä on myös mukava huiputtaa, virne muuttuu monasti hölmistyneeksi, kun meikäläinen vaan lallatellen astelee "etiäpäin".
Nervus ulnaris, kyynärhermo. Se joka kipeästi aina oveen kalahtaa
Vihdoinkin oikea vastaus, piti koko ketju lukea läpi ennen kuin sen joku muisti.
Koettakaapas lyödä kyynärpäänne johonkin, niin ...iiiik...vow...vow...vow...!
Eihän itse tuotetusta hermoiskusta voi kiukustua..Eikai sitä itselleen ole tapana kiukutella ja miksi kiukuttelisi kun ei myötätuntoa voi samanaikaisesti itselleen antaa jos kiukuttaa:)
Kiukkusuonen kiinnekohtahan sijaitsee pään sisällä,eikä se ole fyysiseti edes oikea suoni vaan yhtä kuivitteellinen kuin laiskansuoni.
Toisaalta kiukuttaa jo valmiiksi se että tuo oikea vastaus saattaa olla myös ristisanatehtävää muistuttava sisäpiirin juttu..