Tätä on jatkunut puolisen vuotta.
Muisti: On poissa. Unohtelen kaikenlaista koko ajan, en muista mitä tein tunti sitten. Joudun miettimään asioita tarkkaan muistaakseni jotain. Unohtelen perussanojakin (kuten vaikka 'tuoli'). Koulussa opiskelluista asioista muistan pääasiassa ala-asteella opitut asiat, lähes kaikki muu on kadonnut. Tämä alkoi vuosi sitten. Viimeinen kouluvuoteni valmistumista vaille on keskeytynyt, en pysty suoriutumaan kursseista.
Kivut: Päänsärkyä on ollut pitkään, oikeastaan sietämätöntä pääkipua, jolloin ei pysty kuin itkemään tuskasta. Sitten meni jalat samaan kuntoon, tuntui kovaa kipua (kuin joku sahaisi luuta poikki) ja siitä lähtien jaloissa on ollut joka ikinen sekuntti särkyä. Päivittäin tulee kipukohtauksia, tuntuu kuin puukko olisi isketty. Sitten se levisi samalla tavalla käsiin. Kipu on välillä aivan sietämätöntä, estää jopa kävelemistäkin.
Puutuminen: Sitä esiintyy myös päivittäin/viikoittain.
Väsymys: Muutama kuukausi meni oikeastaan vain nukkuen. Tarvitsin vähintään 12h vuorokaudessa unta, joskus 20h. Silti olin aina väsynyt. Nykyisin nukahtaminen on todella vaikeata.
Oksentelu: Oksentelin ja painoa lähti 10kiloa lyhyessä ajassa, ruoka ei vain pysynyt sisällä. Ja oksentelen myös vaikken oli syönytkään ja maha olisi tyhjänä. Nyt se on helpottanut (ainakin toistaiseksi).
Huimaus: Välillä huimaa, alkaa käsissä/kasvoissa pisteleen ja päässä heittää. Tätä tapahtuu varsinkin oksenteluiden yhteydessä, joka kai on ymmärrettävää. Mutta muulloinkin.
Sekava olo: Tuntuu kuin olisin koko ajan humalassa. Elän jossain usvan keskellä, kaikki on sekavaa. Alkoholinkäyttöni on vähäistä. Huumeita/lääkkeitä ei ole ollut tänä aikana. En ymmärrä asioita niin kuin ennen, ja siitä on huomauteltu pahastikin.
Muuta: Puhuessani saatan sanoa eri sanan kuin mitä tarkoitan; kärsin paniikkikohtauksista tietyissä tilanteissa; pienikin kolhu aiheuttaa mustelman ja suurempaa kipua kuin ennen; tärinä- ja nykimiskohtauksia esiintyy käsissä ja jaloissa, yleensä se on jokin sormista; parinmuutaman sekunnin ajan kestäviä hengenahdistuksia.
- Tässä kaikki jotka tulivat mieleen nyt. Lääkärissä olen käynyt lähes viikoittain, mutta minkäänlaista helpotusta en ole saanut. Enkä vastauksia. Ajattelin vaihtaa omalääkäriä, yksityiselle ei ole varaa mennä. Olen vasta 19-v, mutta tämä 'sairauteni' painaa fyysistä ja henkistä oloani. Olen menettänyt ihmissuhteita ja kouluvuoteni on epäonnistunut tämän takia. Alan olla epätoivoinen. En muista enää miltä tuntui viettää tervettä, kivutonta, normaalia elämää.
Jos jollakin on jotain sanottavaa, sana on vapaa. Jospa löytäisin kohtalontoverin tai vastauksia?
Muisti: On poissa. Unohtelen kaikenlaista koko ajan, en muista mitä tein tunti sitten. Joudun miettimään asioita tarkkaan muistaakseni jotain. Unohtelen perussanojakin (kuten vaikka 'tuoli'). Koulussa opiskelluista asioista muistan pääasiassa ala-asteella opitut asiat, lähes kaikki muu on kadonnut. Tämä alkoi vuosi sitten. Viimeinen kouluvuoteni valmistumista vaille on keskeytynyt, en pysty suoriutumaan kursseista.
Kivut: Päänsärkyä on ollut pitkään, oikeastaan sietämätöntä pääkipua, jolloin ei pysty kuin itkemään tuskasta. Sitten meni jalat samaan kuntoon, tuntui kovaa kipua (kuin joku sahaisi luuta poikki) ja siitä lähtien jaloissa on ollut joka ikinen sekuntti särkyä. Päivittäin tulee kipukohtauksia, tuntuu kuin puukko olisi isketty. Sitten se levisi samalla tavalla käsiin. Kipu on välillä aivan sietämätöntä, estää jopa kävelemistäkin.
Puutuminen: Sitä esiintyy myös päivittäin/viikoittain.
Väsymys: Muutama kuukausi meni oikeastaan vain nukkuen. Tarvitsin vähintään 12h vuorokaudessa unta, joskus 20h. Silti olin aina väsynyt. Nykyisin nukahtaminen on todella vaikeata.
Oksentelu: Oksentelin ja painoa lähti 10kiloa lyhyessä ajassa, ruoka ei vain pysynyt sisällä. Ja oksentelen myös vaikken oli syönytkään ja maha olisi tyhjänä. Nyt se on helpottanut (ainakin toistaiseksi).
Huimaus: Välillä huimaa, alkaa käsissä/kasvoissa pisteleen ja päässä heittää. Tätä tapahtuu varsinkin oksenteluiden yhteydessä, joka kai on ymmärrettävää. Mutta muulloinkin.
Sekava olo: Tuntuu kuin olisin koko ajan humalassa. Elän jossain usvan keskellä, kaikki on sekavaa. Alkoholinkäyttöni on vähäistä. Huumeita/lääkkeitä ei ole ollut tänä aikana. En ymmärrä asioita niin kuin ennen, ja siitä on huomauteltu pahastikin.
Muuta: Puhuessani saatan sanoa eri sanan kuin mitä tarkoitan; kärsin paniikkikohtauksista tietyissä tilanteissa; pienikin kolhu aiheuttaa mustelman ja suurempaa kipua kuin ennen; tärinä- ja nykimiskohtauksia esiintyy käsissä ja jaloissa, yleensä se on jokin sormista; parinmuutaman sekunnin ajan kestäviä hengenahdistuksia.
- Tässä kaikki jotka tulivat mieleen nyt. Lääkärissä olen käynyt lähes viikoittain, mutta minkäänlaista helpotusta en ole saanut. Enkä vastauksia. Ajattelin vaihtaa omalääkäriä, yksityiselle ei ole varaa mennä. Olen vasta 19-v, mutta tämä 'sairauteni' painaa fyysistä ja henkistä oloani. Olen menettänyt ihmissuhteita ja kouluvuoteni on epäonnistunut tämän takia. Alan olla epätoivoinen. En muista enää miltä tuntui viettää tervettä, kivutonta, normaalia elämää.
Jos jollakin on jotain sanottavaa, sana on vapaa. Jospa löytäisin kohtalontoverin tai vastauksia?
Vastaukset 20
Vanhimmat
se ainakin tekee juuri tuommoista.
noin rajuja oireita tee.
Mutta tietysti paniikkikohtauksille alttiit voivat saada epämääräisä tuntemusia lähes mistä vain.Itse jouduin lopettamaan kahvin juonnin , jouduin jotain muutakin jättämään ja rauhoittamaan elämääni.
tekee juuri tuollaisia oireita ja voi vaikka viedä psykoosiin. Kofeiini aiheuttaa suurimman osan paniikkihäiriöistä Suomessa.
lääkärille ja jos mahdollista niin suoraan neurologian erikoislääkärin luo. Oireita sinulla on niin monenlaisia, että niistä kannattaa kyllä keskustella ammattihenkilön kanssa. Kun sinut tutkitaan kunnolla, varmistuu se onko tilanteen taustalla joku sairaus vai ei. Tämän palstan kautta sitä varmuutta et voi saada. Henkisesti on rassaavaa miettiä asiaa ja siihenkin saat lääkärin kautta helpotusta.
En juo kahvia ollenkaan, eli kyse ei ole kofeiinista.
Lääkärit eivät osaa auttaa, enkä itsekään enää tiedä miten pitäisi menetellä. Kaikki mahdolliset verikokeet on otettu ja niiden arvot ovat olleet kohdallaan.
Mietin vain, että mitkä ovat seuraavat oireet ja onko tästä paluuta normaalielämään.
En osaa oikein sanoa tähän muuta kuin että kärsin vastaavista oireista lievinä, mutta kylläkin elämää häiritsevinä. Kysyinkin tuolla kipu-palstalla muutama viikko sitten raajojen ja selän kosketusarkuudesta ja mustelmataipumuksesta. Iskut ja kolhut tekevät aivan suhteettoman kipeää.
Muistini on myös huonontunut viime vuosina, ei siten että muut mitään huomaisivat, koska olen ikäni ollut mahdoton muistikone. Itse huomaan, ja ahdistaa välillä kun eilisestä ei välillä tahdo äkkiseltään saada mitään mielikuvaa. Pitää lähteä aamusta miettimään tapahtumaketjuna, että muistaa.
Päänsärkyä, huimausta ja voittamatonta väsymystä on paljonkin. Olin juuri neurologilla ja verenpainelääkityksestä (paineet koholla) lähdetään nyt liikkelle ja katsotaan, muuttuuko tilanne.
Tulee kyllä noista oireista mieleen, että jokin hermoston välittäjäaine voisi olla täysin vinksallaan. Miten on henkisten oireiden laita? Ahdistusta, masennusta, itkeskelyä ilman syytä?
Ovatko aistisi herkistyneet? Vaivaako kirkas valo, kovat äänet ja melu ja voimakkaat hajut? Kestätkö huonosti kylmää ja kuumaa säätä? Itse yhdistän nuo "piirteet" itsessäni päin honkia olevan serotoniinitasoon. Tuntuu kuin olisin kaikin puolin yliherkistynyt, niin ruumilliseti kuin henkisestikin.
Hei, ja hyvä että kirjoitit. En ole ainoa.
"Miten on henkisten oireiden laita? Ahdistusta, masennusta, itkeskelyä ilman syytä?"
Oireistani huolimatta yllättävän pitkään pystyin pitämään henkisen tasapainoni kohdallaan, sitä myös ihmeteltiin. Jotenkin ei tajunnut asioita kuten ennen, joten ei nähnyt syytä ahdistua ym. Nyt sitten väsymyksen takia koen yksinolon vaikeaksi ja muutenkin henkisesti väsyneeksi. Olen aiemminkin kärsinyt uniongelmista, syönyt lääkkeitä siihen aina hetkellisesti. Fyysinen voimattomuus vie henkisetkin voimat.
"Ovatko aistisi herkistyneet? Vaivaako kirkas valo, kovat äänet ja melu ja voimakkaat hajut? Kestätkö huonosti kylmää ja kuumaa säätä?"
Kyllä. En enää pysty olemaan paikassa jossa musiikki soi lujalla, en tykkää liian pimeästä enkä kirkkaasta (auringon valoa rakastan yhä), pakkanen on aina ollut vihollinen, eli kyllä aistini ovat herkistyneet.
Tuntuu kuin viimeinen puolivuotta olisi vain kulunut jonkinlaisessa horroksessa. Omalääkärini sanoo, että olen liian nuori sairastaakseni mitään erikoisempaa, mutta silti en saa vastauksia tai apua. En ole saanut tämän jakson aikana unilääkkeitä/kipulääkkeitä pyydettäessäni, koska toinen lääkäri ei halua sotkea niitä nyt elimistööni.
Tosin en tiedä mikä olisi oikea kipulääke, koska kipu ei ole todellista? Jalkani ja käteni ovat terveet, mutta kipu heijastuu niihin. Jotenkin, jostakin, tuntemattomasta syystä.
Voimia sinulle.
Tässä pari linkkiä oireista:
http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2007/nro_4_2007/hometalomikrobien_vaikutusmekanismit/
http://www.homejaterveys.net/index.php?option=com_content&view=article&id=60&Itemid=59
"Huumeita/lääkkeitä ei ole ollut tänä aikana" kirjoitit.
Siis tuosta ymmärtäisin että aiemmin on ollut.
Mikäli olet entinen lääkkeiden väärinkäyttäjä tai olet aiemmin käyttänyt huumaavia aineita (kannabiskin lievimpänä) voi mennä pitkään, että kehosi tottuu tilaan ilman mitään ulkopuolista ainetta.
Oman lapseni kannabiksen käyttö ja sen lopettaminen toivat hänelle hyvin monenlaisia oireita, pitkään :(
En ollut sekaantunut minkäänlaisiin huumeisiin ennen tätä olotilaa, vasta kun tämä oli alkanut, kokeilin juurikin kannabista helpottaisiko se oloa. Päinvastoin, laukaisi paniikkikohtauksen.
Lääkityksiä on ollut, mutta ei tänä aikana. Mielialalääkkeitä, mutta ne on pudotettu pois kokonaan. Sepram ja ketipinor olivat pisimpään, mutta lääkäri ei kokenut niistä olevan enää vaikutusta. Olinhan saanut jo elämäni järjestykseen eikä mielialani muuttunut lääkitysten loputtua. Ja sanottiin heti kättelyssä silloin ettei aiheuta riippuvaisuutta, mutta tiedä sitten.
Tenoxia on käytetty unilääkkeenä, olen vuosia kärsinyt ajoittain univaikeuksista, joten olen saanut vain kahdesti reseptin tähän. Juurikin ettei riippuvaisuutta tulisi.
Jotain muutakin on ollut tarvittavana 'nukahtamislääkkeenä' mutta hyvin lyhyinä ajanjaksoina. Truxal on yksi jota on käytetty 'rauhoittamaan ahdistusta', eli tarvittavana lääkkeenä. Eli ei siis säännöllistä käyttöä ole ollut muissa kuin mielialalääkkeissäni.
Alkuvaiheessa lääkäri yhdisti oireet näihin lääkkeisiin, soitteli puheluita ja sanoi, että jos kyse onkin jostain lääkeaineesta, olo helpottuu viikoissa. Mutta mitään yhdistävää tekijää ei kuulemma ole, koska oireet on jatkunut puolisen vuotta ja pahentunut vain.
Huumeiden käytöstä on epäilty myös, jouduin näyttämään käsivarret ja käymään huumeseulassa. Otin aika loukkauksena sen, että yritän saada apua elämääni ja heti syyllistetään narkomaaniksi. Ilmoitin kyllä että kokeilin ensimmäistä kertaa pilvenpolttoa pakokeinona, mutta mitään muuta ei ole ollut.
Alkoholin käyttö on vähentynyt myös, vaikkei sitä koskaan paljoa olekaan käytetty. Juurikin sen takia, että tuntuu koko ajan sekavalta eikä energia riitä baareissa juoksemiseen. Pienikin määrä tuntuu jo huomattavasti, mutta epäilisin siihen laihtumistani ja elimistön heikkoa kuntoa?
kiihdyttävien ja rauhoittavien välittäjäaineiden muuttuneeseen tasapainoon. Kannabis ei sellaista aiheuta mutta se herkistää havaitsemaan tällaisen tilan jo ennen kuin se aiheuttaa havaittavia oireita, siksi kannabiksen yhteydessä koetaan usein kofeiinin tai sen sukuisen aineen aiheuttaman epätasapainon vuoksi sellaisia oireita, jotka ovat vasta kehittymässä. Kannabis toimii ikään kuin varoituksena siitä, että elimistössäsi tapahtuu jotain epäedullista josta et ole vielä tietoinen.
ja pyytää heiltä taloudellista apua esim. yksit.lääk.vast.otolle tai pyytää heitä kanssasi vaikka nuorisopsyk.polille keskustelemaan ongelmastasi?
Olet vielä kovin nuori vastaamaan tällaisista asioista itse...
Ketiapiini on muuten psykoosi-, eikä mielialalääke, joten jos ollut käytössä kauan, voisi siitäkin olla elimistöllä vaikea päästä irti.
Toisaalta, kuten ylempänä jo kirjoitin, voi kannabiskin yllättävän nopeasti vaikuttaa, varsinkin kun sinulla takana jo psykoosilääkityksen jakso, eli siis lääketieteellisesti kai todettu jonkinlainen riski psykoosiin tai kaksisuuntaiseen.
Kannabishan itsessään saattaa laukaista psykoosin;varsinkin henkilöillä, joilla jo riskitekijät olemassa.
Mutta, suosittelisin että nyt tukeutuisit vanhempiisi (jos vain mahd.)ja lähtisitte yhdessä selvittämään asioita.
Yhtä ainoaa vastausta ei varmaankaan ole, mutta todelliset asiantuntijat saavat aivan varmasti syyt selville ja elämänlaatusi paranee sen myötä.
Täällä saat vain arvailuja ja ahdistuksesi voi lisääntyä entisestään:(
ei ole olemassa ainuttakaan tieteelliset laatuvaatimukset täyttävää tutkimusta, joka osoittaisi selkeästi, että kannabiksella olisi ylipäänsä jotain haittavaikutuksia.
Kannabis ei ole toksista, eikä voi laukaista toksista psykoosia. Nuo höpinät ovat pelkkää propagandaa, jota amerikkalaiset tuottavat kieltolain ylläpitämiseksi koska kannabis on ilmainen, turvallinen ja tehokas lääke moneen vaivaan ja kilpailee synteettisten patenttilääkkeiden kanssa jos se vapautetaan aiheettomasta kieltolaista.
...ja tässä faktaa
http://www.oulu.fi/ajankohtaista/uutiset/2008A/kannabis.html
näitä, poliittisia tarkoitusperiä ajavia "tutkimuksia" on tehtailtu jo 60-luvulta asti.
Tämän tutkimuksen vesittää se, että tässäkään ei ole huomioitu muiden, tunnetusti psykoottisuutta aiheuttavien aineiden pitkäaikaiskäyttöä. Jos tutkittavat ovat käyttäneet piristeitä, jotka tunnetusti aiheuttavat psykoottisuutta, ei ole olemassa pienintäkään viitettä kannabikseen aiheuttavana tekijänä, kannabis ei ole toksinen,eikä voi aiheuttaa toksista psykoosia.
Psykoottisuutta *todistetusti* aiheuttavia aineita ovat mm. amfetamiinit, metyylifenidaatti, kokaiini ja trimetyyliksantiini (kofeiini), muutaman mainitakseni.
..Ja kukapa tietää etukäteen onko riskiryhmässä itse...
Aina ei sairautta lähisukulaisillakaan ole, voi kulkea todellakin suvussa piilevänä alttiutena.
Lisää aiheesta:
http://finnarc.tripod.com/seura03.html
tieteellisen tutkimuksen metodiikasta. Ei ole olemassa *ainuttakaan* tieteellisesti pätevää tutkimusta, joka todistaisi kannabiksella olevan yleensä *jotain* haittavaikutusta. Mikä tässä ei mene jakeluun?
Kannabis voi tosin kyllä aiheuttaa tilanteen, jossa henkilön tietoisuus ei pysty kohtaamaan ja kontrolloimaan esim. kofeiinin aiheuttamaa psykoosia mutta eikö silloin pitäisi miettiä kofeiinin asemaa, eikä höpöttää kannabiksesta?
minähän juonkin kahvia......olen juonut jo 38 vuotta....
Kyllähän se riittää sekoittamaan terveydenhuollon ammattilaisen ja kannabispsykoosiin sairastuneen lapsen äidin pään.
Sitä sitten luulee kaikenlaista kannabiksesta, vaikka minun käyttämäni kofeiini kai sitten mielestäsi oli lapsen sairastumisen syynä. Raskausaikanakin join 2 kuppia kahvia/pv, hui kauhistus. Jos en olisi juonut, olisi lapseni kai mielestäsi voinut pössyttellä turvallisesti loppuikänsä. Haloo...
niinpä.
oireet viittaisivat arnold chiari1.....mulla oli just samanlaisia oireita ja pään magneettikuvassa todettiin tämä harvinainen neur.sairaus...