Olen viimeistä vuotta lukiossa, ja kohta pitäisi jo olla selvillä mitä haluaa elämällään tehdä. Arvosanat on hyvät, ja keskiarvo sijoittuu luokan parhaimpaan neljännekseen. Pääpiirteittäin pääsisin mihin tahansa koulutukseen jos aloittaisin valmistautumisen pääsykokeisiin viimeistään tässä vaiheessa.
Olen aina pitänyt AMK:ta varteenotettavana vaihtoehtona. Edut yliopistoon on selvät. Opiskelu on sidottu oppitunteihin ja kokeisiin, jotka on puolestaan aikasidonnaisia. Jo sisäänpääsyvaiheessa tietää koulun käyntiin menevän ajan, tosin kun yliopistossa jossa opiskelut voi venyä vuosikausia.
Nyt viimeaikoina on kuitenkin alkanut epäillyttämään. OPO näytti tilaston jossa selvisi että selvästi ammattikorkeiden ja yliopistojen aloituspaikat on mitoitettu niin että vähintään 70 prosentille väestöstä on sen puolesta mahdollista tarjota koulutuspaikka. Tämä ei kuulosta hyvältä.
Haluan tietää ammattikorkeiden todellisesta tasosta. Onko haastavaa, ja pystyykö tutkinnolla käytännössä kilpailemaan yliopistosta vastaavalla alalla valmistuneen kanssa? Jos voi niin miksi kun kerran on kyse alemman tason koulutuksesta?
Paperit käy käsissä ja ajatukset vaihtuu päässä. Kumpaan hakisin, ammattikorkeaan vai yliopistoon?
Olen aina pitänyt AMK:ta varteenotettavana vaihtoehtona. Edut yliopistoon on selvät. Opiskelu on sidottu oppitunteihin ja kokeisiin, jotka on puolestaan aikasidonnaisia. Jo sisäänpääsyvaiheessa tietää koulun käyntiin menevän ajan, tosin kun yliopistossa jossa opiskelut voi venyä vuosikausia.
Nyt viimeaikoina on kuitenkin alkanut epäillyttämään. OPO näytti tilaston jossa selvisi että selvästi ammattikorkeiden ja yliopistojen aloituspaikat on mitoitettu niin että vähintään 70 prosentille väestöstä on sen puolesta mahdollista tarjota koulutuspaikka. Tämä ei kuulosta hyvältä.
Haluan tietää ammattikorkeiden todellisesta tasosta. Onko haastavaa, ja pystyykö tutkinnolla käytännössä kilpailemaan yliopistosta vastaavalla alalla valmistuneen kanssa? Jos voi niin miksi kun kerran on kyse alemman tason koulutuksesta?
Paperit käy käsissä ja ajatukset vaihtuu päässä. Kumpaan hakisin, ammattikorkeaan vai yliopistoon?
Vastaukset 45
Vanhimmat
Olin yhtä tietämättömässä tilanteessa lukiossa, mutta lopulta hain ainoalle minua kiinnostavalle alalle AMK- opintoihin. Yliopistoissa ei tätä vaihtoehtoa ollut suoranaisesti tarjolla, ainoastaan alaa sivuavia opintoja. Tiedän mihin valmistun ja työtilannekin on alallani hyvä. En ole katunut valintaani. Yliopistoista en löytänyt itseäni kiinnostavaa alaa, josta olisin saanut "oikean" ammatin.
...vastasit jo itse.
Kun 70% väestöstä "korkea"koulutetaan, tarkoittaa se sitä, että "korkea"koulututkintojen tason on oltava niin matala, että osa väestön tyhmimmästäkin kolmanneksesta kykenee koulutuksesta suoriutumaan (lahjakkain kolmannes ja keskimmäinen kolmannes muodostavat yhdessä vajaat 67% - loput haalitaan sitten saappaimpien joukosta...)
Yliopistot ovat edelleen yliopistoja, kun taas 70%-tavoitteen saavuttamiseksi opistot muutettiin ammatti"korkea"kouluiksi. Päättele ihan itse missä "korkea"koulututkinnot ovat tasoltaan korkeakoulututkintoja vain nimellisesti...
AMK-palstalta kun asiaa kysyt, ei ole vaikea arvata mitä saat vastaukseksi. Tyhmimmän kolmanneksen edustajat kun ovat juuri niitä, joille on kaikkein helpoin uskotella, että ei heidän älyssään mitään vikaa ole, ja tottakai he ovat "ihan oikeassa korkeakoulussa"....
Tuo 70 % vaatimus tarkoitaa, että korkeakoulututkinto on kyettävä suorittamaan älykkyysosamäärällä n 85. Opetus on mitoitettava tuon mukaisesti..
Oikeasti tilanne taitaa olla vielä surkeampi: Älykkäimmästä ja keskimmäisestä kolmanneksesta kaikki eivät hakeudu korkeakouluun.
Sie se sit jaksat!
Toki amk:n käynyt voi kilpailla yliopiston käyneen kanssa samasta työpaikasta, mutta jos se koulutuksesta on kiinni kyllä yliopiston käynyt sen kuitenkin saa. Mutta eihän se luonnollisesti näin ole, vaan se on kiinni ihmisestä. Jokatapauksessa kyllä sinulla on parempi mahdollisuus on saada kyseinen työ yliopiston käyneenä kuin amk:n käyneenä. Onhan yliopisto-opetus kuitenkin kokonaisuutena aina tasokkaampaa.
Mutta kannattaa miettiä mitä työtä haluat tehdä ja millainen opiskelumalli on sinulle sopiva. Yliopistossa todellakin meno on vapaampaa ja jos et oikein ole innokas lukemaan jos sinua ei siihen "painosteta" niin tällöin amk on ehkä parempi vaihtoehto. Jos taas olet kiinnostunut aiheesta ja haluat lukea lisää siitä ja tavoitteenasi on hyväpalkkainen työ kyseiseltä alalta niin tällöin yliopisto on ehdoton vaihtoehto.
Omasta mielestäni ylipisto "ylikouluttaa" monelle alalle. Et tule tarvitsemaan todennäköisesti työssäsi suurinta osaa siitä mitä yliopistossa opetetaan, mutta eihän runsaasta tiedosta koskaan haittaa ole. AMK:ssa pureudutaan yleensä niihin tärkeimpiin asioihin, mutta ehkä saattaa jotain tärkeää jäädä oppimatta, joka yliopistossa olisi tullut selväksi.
Tällaisessa tilanteessa kannattaa minun mielestäni valita ensin se vaativampi vaihtoehto ja siirtyä sitten helpompaan jos vaativampi ei kiinnostakkaan. Eli suosittelisin, että haet yliopistoon ja amk:hon molempiin. Jos pääse sisään niin menet yliopistoon. Jos se vaatii työtä enemmän kuin haluat sitä tehdä niin vaihda amk:hon. Saat jokatapauksessa monia kursseja amk:ssa korvattua yliopiston vastaavilla. Toisinpäin tämä ei toimi ja jos amk:sta vaihdat yliopistoon niin menee sinulla käytännössä vuosi "hukkaan".
Mitäköhän olet ajatellut opiskella ja missä? Mitenkä näkisit itsesi sijoittuvan työelämässä?
Nämä ratkaisevat aika paljon minne kannattaa hakea. Yliopstoista ja AMKsta valmistuneet työllistyvät kuitenkin sen verta eri tehtäviin itse työelämässä, että harvemmin kilpaillaan samoista apajista.
Opollesi muuten tiedoksi, että tuo "70% koko väestöstä" on saatu Stetson-Harrison menetelmällä. Joku opetusministeri 90-luvulla väläytti 60% koko ikäluokasta, mutta miksikään sitovaksi tavoitteeksi se ei päätynyt.
Tuosta aikasidonnaisuudesta. Ei opiskelu AMK:ssa ole pelkkää tunneilla nököttämistä ja kokeiden tekemistä. Mukaan mahtuu hyvin paljon esseitä, ryhmätöitä, raportteja, ekskuja, projekteja, työharjoitteluista puhumattakaan. Vastaavasti yliopistosta pystyy selviämään järkevässä ajassa, jos tekee itselleen heti alussa selkeät tavoitteet ja pitää niistä kiinni.
Tässä viestissä ollaan melko lailla asian ytimessä. Pidän melko surullisena ajatusta maailmasta, jossa opiskelusuunnitelmat ja -paikka valitaan työllistymisen ja kyseisen koulutuksen suorittaneiden keskipalkan mukaisesti. Kehoitankin miettimään mikä sinua kiinnostaa, minkä alan parissa voisit viettää vaikkapa seuraavat kaksikymmentä vuotta elämästäsi? Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tarjottavat koulutukset eivät loppujen lopuksi ole kovinkaan päällekkäisiä ja molemmista kouluista valmistutaan kovin erilaisiin ammatteihin. Tutustumalla erilaisten koulutusten tarjoamiin työmahdollisuuksiin ja tilastoihin ihan vaikka googletuksen kautta saatat saada jonkinlaisen kuvan tulevaisuuden suunnitelmien laatimista varten.
Ammattikorkeakoulut tarjoavat runsaasti mielenkiintoisia opiskelumahdollisuuksia, myös aloille joilta ei yliopistosta valmistuta. Lukion päättyessä monet kokevat tarjonnan jopa liian laajana ja toisaalta monet taas mitäänsanomattomana. Jokaisen varttuneemman opiskelijan ja valmistuneen tuttavapiiriin kuuluu varmasti ihmisiä, joita on kiinnostanut turhankin moni ala (opintoja ja tutkintoja monelta, jopa täysin yhteensopimattomalta alalta) ja toisaalta taas ihmisiä, joita ei mikään oikeasti tunnu kiinnostaneen. Osa tästä on luettavissa nuoruuden innokkuuden ja erehtyväisyyden piikkiin: Harvapa oikeasti voi sanoa mitä haluaa tehdä työkseen kahdenkymmenen ikävuoden tienoilla. Usein tärkeää onkin vain suunta, opintoja kun voi aina täydentää samankaltaisen alan muilla opinnoilla. Tämänkaltaista osaamisen täydentämistä arvostavat jopa työnantajat.
Onko sinulla kutsumusta johonkin tietylle alalle?
Mikä sinulle eniten merkitsee; raha, maine, muiden suhtautuminen vaiko kenties onnistumisen ilo,
rauha itsesi kanssa? Mitä tahdot saada elämäsi aikana aikaiseksi? Mikä tai kuka sinua ohjailee?
enemmän?
Itselläni oli varsin selvää, ettei tylsillä luennoilla istuskelu kiinnostanut pätkääkään, joten valitsin AMK:n. Yliopistossa pitkälti sitä, että istutaan luennoilla tehdään muistiinpanoja ja sen päälle vielä luetaan jumalattoman paksuja kirjoja. No thanks!
Kun taas AMK:ssa tehdään käytännön juttuja oppituntien merkeissä ja välttämättä joissakin kursseissa ei jää illaksi paljoakaan lukemista, vaan tarvittavat jutut oppii jo tuntien aikana. Lisäksi ainakaan insinööripuolella ei tarvi ostaa montaakaan kirjaa, vaan opettaja jakaa matskun jolla pitäis pärjätä.
Elikkäs mielestäni yliopisto on lukutoukkia ja AMK käytännön ihmisiä varten.
Ei se nyt ihan noinkaan mene. Tietysti esim.humanistisilla aloilla voi ollakin enemmän noin, mutta vaikkapa luonnontieteet ovat paljon muutakin kuin luennoilla istumista ja lukemista.
Mutta jos tosiaan kokee luennot tylsiksi, niin amk lienee parempi. Se on myös totta, että amk-opinnot ei välttämättä vaadi niin suurta sitoutumista ja kiinnostusta alaan.
Esimerkiksi tradenomiopinnot tuntuvat olevan monelle ratkaisu, kun ei oikein tiedä mikä kiinnostaa, toisaalta ei jaksa lukea kovin paljoa tai opiskella montaa vuotta, tai muuta paikkaa ei ole auennut.
VÄITÄT:
"Yliopistossa pitkälti sitä, että istutaan luennoilla tehdään muistiinpanoja ja sen päälle vielä luetaan jumalattoman paksuja kirjoja."
Mistäs tiedät? Oletko kokeillut/nähnyt/käynyt itse katsomassa asioiden oikean laidan?
Ihan vain tiedoksi, että sekä opetusministeriön teettämän tutkimuksen että oman kokemukseni (MOLEMMISTA, HUOM!) mukaan esim. kemistin (FM) koulutukseen yliopistossa kuuluu kaksi kertaa niin paljon laboratoriotöitä kuin laboratorioanalyytikon koulutukseen ammattikorkeassa. Ihan vain tiedoksi täältä todellisuuden puolelta - täältä, missä koulutetaan ottamaan selvää eikä vain esittämään kuvitelmiaan tietoina...
Jos yliopistossa opiskellaan yleensä vähintään se 1,5 vuotta pidempään kuin amk:ssa niin todennäköisesti siihen myös mahtuu enemmä.
Lisäksi riippuu miten määrittelee sanan "pitkälti". Kyllä yliopisto on pitkälti paksujen kirjojen lukemista ja luennoilla istumista jos vertaa sitä esimerkiksi juuri amk opiskeluun.
Ihan hyvä, että infosit. Sävysi oli kuitenki yliopisto-opiskelijalle tyypillisen ylimielistä. Ihmettelen kyllä ihmisiä, jotka viitsivät mahtailla koulutuksella. Sellaista koulutusta ei saakkaan, jolla voisi leuhkia. Sitten kun keksit itse jotain, jota tullaan koulussa myöhemmin opettamaan, niin alkaa olla jotain aihettakin älykkyydellä leuhkimiseen.
Siihen, että joku kirjoittaa omia kuvitelmiaan totuuksina seuraavasti...
"Yliopistossa pitkälti sitä, että istutaan luennoilla tehdään muistiinpanoja ja sen päälle vielä luetaan jumalattoman paksuja kirjoja."
"Elikkäs mielestäni yliopisto on lukutoukkia varten"
...vaikka ei tiedä kommentoimastaan asiasta yhtikäs mitään, sinulla ei ole mitään huomautettavaa. Vaan jos joku erehtyy kertomaan totuuksia kuvitelmien tilalle, on se sinusta yhtä aikaa sekä yli- että tylsämielistä. :D Kaikki, mikä pönkittää sinun amk-opiskelijan egoasi, on oikein (olipa totta tai ei), ja kaikki mikä palauttaa maan pinnalle on jotenkin NIIN väärin (vaikka olisi kuinka totta) - eikö niin? :D
"Sävysi oli kuitenki yliopisto-opiskelijalle tyypillisen ylimielistä."
Sinun omia silmälappujasi suojeleva "logiikkasi" puolestaan on amk-opiskelijalle tyypillistä. Jätän nyt kuitenkin sanomatta miten -----mielisenä minä tuommoista suhtautumista (amk-opiskelijakollegoiden luuloihin contra tosiasioihin) pidän, ettet julistaisi minuakin vähä- ja ylimieliseksi... :D
"Ihmettelen kyllä ihmisiä, jotka viitsivät mahtailla koulutuksella."
Niin minäkin. Erityisesti jos koko koulutus on 70% väestöstä kattavaa näennäistoimintaa. Tällä palstallahan niitä University of Applied Scienscessä hankitulla "korkea"koulutuksellaan elvisteleviä muka-, turha- ja luulonomeja näkee jatkuvasti. :D Tunnusomaista heille on semmoisten asioiden vakaumuksellinen kommentointi, joista eivät oikeasti mitään tiedä - vaikka _k_o_r_k_e_a_koulutetun nimenomaan tulisi osata erottaa luulonsa tiedoista. :D
Neuvoisin keskustelun aloittajaa kiinnittämään huomiota edellisen (nimimerkki "Kumpi kiinnostaa") seuraavaan toteamukseen:
"Lisäksi [AMK:ssa] ainakaan insinööripuolella ei tarvi ostaa montaakaan kirjaa, vaan opettaja jakaa matskun jolla pitäis pärjätä."
Siinäpä se asian ydin. Aloittaja varmaan arvaa millaisiin töihin päätyy tutkinnolla, jonka voi suorittaa edellisen kaltaisella asenteella. Sillä pääsee sellaisiin töihin, joissa joku muu antaa työssä tarvittavat tiedot. Työelämässä se "joku muu" ei vain ole enää opettaja vaan esimies. Ja se esimies on koulutettu jossain, missä koulutetaan hankkimaan, seulomaan ja yhdistelemään tarvitsemansa tiedot itse eikä vain odottamaan, että opettaja tai "joku muu" tuo valmiiksi pureskellun matskun eteen.
Miksiköhän nämä viestiketjut muuttuvat aina muutaman henkilön provo -kilpailuiksi? Eikä edes mitenkään kovin hyviksi semmoisiksi.
"Lisäksi [AMK:ssa] ainakaan insinööripuolella ei tarvi ostaa montaakaan kirjaa, vaan opettaja jakaa matskun jolla pitäis pärjätä."
Ei muuten pidä paikkaansa kaikilla tekniikan aloilla. Meillä ostatettiin kaikki mahdolliset kirjat. Osaa tarvitsi vain yhden matikan kurssin ajan, mutta mukaan mahtui myös ihan työelämässäkin tarvittavia taulukko- ja alan tietosanakirjoja, jotka omistan edelleenkin.
Et sitten osannut, halunnut tai viitsinyt laskea väitteesi järkevyyttä? Sinä nimittäin ammut omaan jalkaasi "perustelullasi", jonka on varsin yksinkertaisella laskutoimituksella havaittavissa KUMOAVAN väitteesi eikä suinkaan perustelevan sitä.
VÄITIT:
"Jos yliopistossa opiskellaan yleensä vähintään se 1,5 vuotta pidempään kuin amk:ssa niin todennäköisesti siihen myös mahtuu enemmä."
Ja se "enemmä"hän oli kaksinkertainen määrä laboratoriotöitä saman alan AMK-tutkintoon nähden. Kun opiskeluaika on yliopistossa 43-75% pitempi kuin ammattikorkeassa, ja labratöitä tehdään siinä ajassa 100% enemmän, niin mitäs se tarkoittaa? Tietysti sitä, että pitempi opiskeluaika ei yksinään riitä selittämään labratöiden suurempaa määrää yliopistossa. 100% enemmän käytäntöä vain 43-75% pitemmässä ajassa tarkoittaa sitä, että yliopistossa tehdään MYÖS suhteessa opiskeluaikaan ENEMMÄN käytännön labratöitä kuin ammattikorkeassa. Kuitenkin sinä vedät tuosta seuraavan johtopäätöksen:
"Kyllä yliopisto on pitkälti paksujen kirjojen lukemista ja luennoilla istumista jos vertaa sitä esimerkiksi juuri amk opiskeluun. "
Sama kysymys kuin edelliselle: Mistäs tiedät? Oletko kokeillut/nähnyt/käynyt itse katsomassa asioiden oikean laidan?
Ja lisäkysymys juuri sinulle: Tarkistitko ollenkaan väitteesi loogisuutta? Tuliko edes mieleesi tehdä niin? Vai uskoitko automaattisesti todeksi omat luulosi, koska halusit uskoa niihin?
Totta on, että yliopistossa tahti on teoriapuolella(kin) paljon kovempi kuin ammattikorkeassa, ja teoriaa mennään paljon pitemmälle ja perinpohjaisemmin. Mutta ei se koske yksin teoriapuolta...
En ota kantaa siihen oliko minun sävyni ylimielinen ja sinun reaktosi oikeutettu vai oliko minun sävyni todellisuutta vastaavana neutraali ja sinun reaktiosi alemmuudentunteen siivittämä. Mutta mietipä hetki miten omiaan sinun omaan jalkaan ampumisesi kaltaiset "perustelut" ovat herättämään ylimielisyyttä (kuvittelemaasi tai todellista) niissä, jotka on oikeasti koulutettu hankkimaan oikeaa tietoa ja arvioimaan faktojen valossa kriittisesti omiakin uskomuksiaan/väittämiään ennen kuin avaavat suunsa...
- - -
( Esittämäni luvut 43-75% pitemmästä opiskeluajasta perustuvat seuraavaan:
Laboratorioanalyytikko (AMK) -tutkinnon ohjeellinen suoritusaika on 3,5 vuotta ja enimmäisaika 4,5. Keskimääräinen suoritusaika on 3,9 vuotta.
Filosofian maisterin tutkinnon ohjeellinen suoritusaika on 5 vuotta ja enimmäisaika 7 vuotta. Keskimääräinen suoritusaika luonnontieteissä (kuten kemiassa) on 6,5 vuotta.
Ohjeaikojen mukaan: 5 / 3,5 ≈ 1,43 => FM-tutkinto 43% pitempi
Keskimääräisten suoritusaikojen mukaan: 6,5 / 3,9 ≈ 1,67 => FM-tutkinto 67% pitempi
Enimmäisaikojen mukaan: 7 / 4 ≈ 1,75 => FM-tutkinto 75% pitempi )
ei ole olemassa mitään "tyypillistä yliopisto-opiskelijaa", joten suu suppuun. Stereotyypittely ja mustavalkoajattelu pitäisi jäädä sinne teini-ikään... Jos kirjoittaa puuta heinää, niin silloin ansaitseekin näpäytyksen. Se on niin kovin mielenkiintoista, miten mustavalkoisella tavalla voidaan ajatella! Ihan kuin yliopisto-opiskelu olisi jotenkin kauhean teoreettista ja raskasta, hah. Bileet on ainakin paljon parempia kuin ammattikorkeakouluissa (olen pari vuotta viettänyt ammattikorkeassa) ja itsenäisyys ja vapaus on yo:ssa todella mukavaa /jos sen osaa oikein hyödyntää. Laiskoille ei yliopisto sovi, se on totta. Vähän pitää panostaa, mutta ei se nyt raskasta ole. Jos haluaa mennä helpommalla tai tarvitsee kurinalaisen "persuksille potkivan lukujärjestyksen", niin se on oma valinta, ilman muuta) Yliopistossa on vain erittäin harvoilla aloilla luentopakko (se on sitä akateemista vapautta...), yleensä vaihtoehtona on kirjatentti tai luentokuulustelu. Aikaa jää esiml. työntekoon, eikä kirjat aina ole mitään "jumalattoman paksuja". Usein niitä ei ihan kannesta kanteen lueta, vaan esim. tiettyjä kappaleita. Periodit ovat hyvin PITKÄKESTOISIA, joten kirja lukemiseen jää runsaasti aikaa. Periaatteessa siinä ajassa voisi lukea monta lyhyttä kirjaa, lopputulos olisi ns. matemaattisesti sama :D
Korjataanpa nyt kriittisesti lapsus omasta tekstistäni ennen kuin siihen joku kakara puuttuu ja uskottelee itselleen sillä muuttavansa itse asiaa yhtikäs miksikään.
FM-tutkinnon suorittaminen kemian alalta kestää siis 43-67% (EIKÄ 43-75%) pitempään kuin labra-analyytikon AMK-tutkinnon.
Tämähän vain kasvattaa yliopiston etumatkaa ammattikorkeaan verrattuna tarkasteltaessa käytännön labraharjoitusten määrää suhteessa opiskeluaikaan.
- - -
Perustuen:
Laboratorioanalyytikko (AMK) -tutkinnon ohjeellinen suoritusaika on 3,5 vuotta ja enimmäisaika 4,5. Keskimääräinen suoritusaika on 3,9 vuotta.
Filosofian maisterin tutkinnon ohjeellinen suoritusaika on 5 vuotta ja enimmäisaika 7 vuotta. Keskimääräinen suoritusaika luonnontieteissä (kuten kemiassa) on 6,5 vuotta.
Ohjeaikojen mukaan: 5 / 3,5 ≈ 1,43 => FM-tutkinto 43% pitempi
Keskimääräisten suoritusaikojen mukaan: 6,5 / 3,9 ≈ 1,67 => FM-tutkinto 67% pitempi
Enimmäisaikojen mukaan: 7 / 4,5 ≈ 1,56 => FM-tutkinto 56% pitempi (Edellisessä viestissäni virheellisesti 7 / 4,5 ≈ 1,75 => 75% pitempi)
ei myöskään ole luentopakkoa. Menestys on kiinni siitä miten tentti menee... Labratunnit on ainoat pakolliset. Ja sehän on ihan järkevää, koska ilman käytännön töitä on vaikea selvitä kemiasta ja eihän ammatinharjoittamisesta mitään tule jos ei osaa käytäntöä...
Siis laboratoriotekniikan insinöörilinjalla, ja se kestää 4 vuotta. Teorian opiskelutahti on kova, voidaan verrata(siis työmäärässä)yo:n teorioihin ja yksi, kaksi kirjaa per tentti ja laskuharjoitukset myös. Sit laskuharj. riittää jos on tehnyt 40% (muistaakseni...) kaikista harjoituksista.
Sitten on tietysti kotihommat, jos opintojakso on vaikka 40 op. lähiopetusta niin kotona olisi opiskeltavaa toiset 40 op. jos haluaa kunnon arvosanat, eikä vain "ykkösellä" läpi...
Hassua kuitenkin on rinnastaa laboratorioanalyytikko (siis ei insinööri) ja kemisti. "Duunari ja tutkija":) (älkää nyt suuttuko:))
Ensinnäkin. Minä en ole amk opiskelija ollut kuin vuoden verran. Sen jälkeen menin yliopistoon, jonka kävin loppuun asti itseasiassa jo aikoja sitten (tai siltä se ainakin tuntuu). Siksi tiedänkin erittäin hyvin miten jotkut elämänsä epäonnistujat tai muuten vain kaikella mahdollisella pätevät ihmiset yrittävät pönkittää omaa egoaan.
En tiedä mitään labratöiden määrästä, koska omassa koulutuksessani ei sellaisia ollut. En väittänyt, että amk:ssa olisi enemmän käytännön harjoittelua suhteessa opetukseen. Keksit sen itse. Minä vain totesin, että yliopisto-opiskelu kestää pidempään, joten siihen mahtuu kaikkea enemmän. Labratöiden määrä suhteessa koko opiskeluaikaan ei kiinnosta minua lainkaan.
Vastasin kysymyksiin jo ylempään viestiin. Voit ne siitä lukea jos kiinnostaa.
Olen ylimielinen ihminen, koska minulla on siihen aihetta. Ei kuitenkaan koulutuksen takia, vaan täysin muiden seikkojen takia. Minusta minulta löytyy jotain sellaista mitä ei kouluissa opi ja se on huomattavasti arvokkaampaa kuin esimerkiksi kirjoista opittu viisaus, jolla niin moni jaksaa ylpeillä.
En väitä olevan älykäs (Äo muutaman pisteen alle mensan tason, täysin turha testi todellisen älykkyyden kannalta), mutta väitän olevani keskimääräistä huomattavasti objektiivisempi ja realistisempi ihminen.
Lisäksi en koe mitään tarvetta arvostella muita koulutuksen perusteella esimerkiksi roikkumalla näillä palstoilla. Sen sijaan käyn näillä palstoilla, koska olen ylimielinen näitä koulutuksellaan ylpeileviä idiootteja kohtaan. Ja haluan jarruttaa tätä provokaatiota, jonka tarkoitus on saada amk opiskelijat häpeämään omaa koulutustaan täysin turhaan.
Nyt kun olen jo työelämässä, niin olen huomannut kuinka vähän sillä koulutuksella on viime kädessä merkitystä. Ihan sama mitä kautta asiat ovat hallussa kunhan ne vain ovat. Varsinkin kun työkokemusta alkaa kertymään. Alku voi olla amk opiskelijalle hankalampi.
"Olen ylimielinen ihminen, koska minulla on siihen aihetta."
Missä se näkyy? Siis se aihe? Ylimielisyytesi kyllä näkyy, mutta missä näkyy uskomasi aihe siihen? Ei ainakaan päätelmissäsi! :D
KELLÄÄN ei ole varaa olla ylimielinen. Opit sen vielä, kunhan vähän kasvat.
Näkyy monessakin asiassa. Olen hyvä lähes kaikessa mitä teen. Olen aina ollut ja toivottavasti tulen aina olemaan. Olen yleensä se, joka oppii kaiken ensimmäisten joukossa ja onnistuminen tulee luonnostaan. Toki on asioita joissa olen huono, mutta niitä on vähän.
On olemassa parempia ja huonompia ihmisiä. Heidän lajitteluperusteluja on mahdoton määritellä, mutta kyllä sen vain huomaa kun näkee. Toki jokainen arvottaa eri asioita, mutta on tiettyjä asioita joita pidetään tärkeänä. Mm. sosiaalinen taitavuus ja vastakkaisen sukupuolen kanssa pärjääminen ovat muutamia näistä. Olen ollut näissä aina hyvä. Lisäksi olen ollut aina hyvä myös kouluissa ja urheilussa ja työssä.
Minulle on ihan sama mitä kateelliset ja toiset ylimieliset ihmiset itkevät. Tiedän oman arvoni ja se ei jää ihan keskihintaan.
Varmaa, että tämä kuulostaa lapselliselta, mutta kuitenkin se on vain niin totta. Ihan sama kuinka vaikea se on sulattaa.
Ainakin Oulun yliopistolla, tekniikan puolella, on käytössä melko monessa aineessa systeemi, että viikossa on samaa ainetta kaksi kertaa, toinen on luentokerta ja toinen on harjoituskerta. Myös viikottaisia kotitehtäviä on, joista tietty määrä pitää palauttaa, että pääsee kurssin läpi. Kursseissa on monesti kirja ja sitten erikseen luentomateriaali, joista kysymykset on laadittu välikokeisiin ja tenttiin. Myös käytännön labraharkkoja on useissa kursseissa.
Että tuo "luetaan kirja ja thats it" on aikamoista AMK-opiskelijoiden keskuudessa kulkevaa tornaria, kuten yliopistolla vastaavasti "amk-opiskelijoiden osaamattomuus"
Missä mittautit ÄO:si? Teitkö peräti itse jonkin pilipalitestin internetissä? Niihin uskoakseen täytyy olla aika saapas. Toden sanoakseni oma arviosi 'muutama pinna alle Mensan tason' kuulostaa juttujesi perusteella kyllä siltä, että siinä on sata pinna liikaa. :)
Näkyy ainakin enemmän kuin sulla. Teetkö jotain surkeaa tutkimusta kuvitelmiesi kouluun siitä, kuinka monta ihmistä saat osallistumaan provokatiiviseen keskusteluun?
Olen muuten kuullut ihmisistä, jotka kirjottelevat nettiin ärsyttäviä kirjoituksia milloin mistäkin aiheesta, koska he eivät ole onnistuneet hankkimaan omaa elämää. Ehkä siitä saa jotain kiksejä, kun kirjoittelee tänne turhia lätinöitä, ja sen jälkeen tulee katsomaan onko ihmiset m*na kädessä kommentoineet?
Ihan mensan virallisessa testissä. Seuraavalla kerralla ajattelin päästä sisään jos jaksan testiin joskus uudestaan mennä. Taas yksi "hieno" meriitti, jolla ei ole mitään todellista arvoa.
Olen kuullut heistä ja nähnyt niitä tällä palstalla aina kun olen täällä käynyt. Onneksi en itse ole sellainen. Pelkästään ylimielinen kusipää. Sen voin myöntää.
Miten sä jaksat? Hei keksi jotain muuta välillä, tää alkaa jo maistuu puulta... :( Onkos kellään antaa ideoita, mistä voisi tämä älyn riemuvoitto keksiä lisää jutun juurta??
Ottamatta kantaa muuhun nk. keskusteluun täytyy todeta, että tänne SuoLi24:lle tosiaan tuntuvat kertyvän kaikki persoonallisuushäiriöiset.
Tämä Ghynyttäjä/kiinanpalatsikoira vie kyllä voiton kaikista tähänastisista. Tyyppi käy vuoroon kehumassa omaa älyään yhdellä nimimerkillä ja vuoroon myötäilee itseään toisella . Lopulta varmaan uskoo raukka itse tosiaan olevansa älykäs. Hyvä kun edes itse. Edes SuoLi24:lla.
Narsistinen persoonallisuushäiriö voi ilmetä monella tapaa, mutta tämä tyyppi on kyllä surkuhupaisimmasta päästä...
(Etköhän ole tähänkin keskusteluun jo aika paljon kommentoinut, krhmm...?)
Voi sua, voithan aina koittaa selvittää ip-osoitteen, jos se sinua noin kalvaa ja todeta, että ei, emme ole yksi ja sama persoona :) Kai tiedät, että nyky aikana kannattaa valita tarkoin, miten paljon täällä julkisilla palstoilla avautuu, ettei se johda mihinkään "trendikkäisiin" tutkintapyyntöihin? Aika uhkarohkeaa väittää meitä mielenvikaisiksi! Sorruit oikein, oikein keittiöpsykologiseen analyysiinikin. Jos sinun mielestäsi on persoonallisuushäiriöistä puolustaa muita tuollaista junttia vastaan, niin kaikin mokomin. Toivon vain, ettet luule, että täällä muut ovat samaa mieltä kanssasi. Toivon myös todella, että löytäisit itsellesi mielenrauhan, ja saisit elämääsi muutakin sisältöä kuin täällä palstoilla riehumisen. Tuntuu todella kurjalta ajatella miten paha sinun on, kun joudut sitä näin interaktiivisesti purkamaan. Johtuneeko jostain älykkyys-kompleksista? No oli miten oli, niin toivotan sinulle oikein mukavaa syksyn jatkoa, ja koita pärjäillä, kyllä kaikki kääntyy vielä hyvin :)
"Kai tiedät, että nyky aikana kannattaa valita tarkoin, miten paljon täällä julkisilla palstoilla avautuu, ettei se johda mihinkään "trendikkäisiin" tutkintapyyntöihin? Aika uhkarohkeaa väittää meitä mielenvikaisiksi!"
Eipä taida tutkintapyyntöä tulla (rekisteröimättömän) nimimerkin haukkumisesta. Suoli24:hän poikisi niitä muutama sata joka päivältä. Ristimänimen kanssa on vähän eri juttu.
IP-osoitteenkaan kiertäminenkään ei hirveästi vaadi, sen verta löytyy netillisiä koneita joka niemestä ja notkosta.
Kumma muuten, että lähdit noinkin alatyylikommenttiin älähtämään...
Jaa no, olen kyllä kuullut jotain ihan muuta.
Miksi se on kumma? Ei sattunut äsken olemaan parempaakaan tekemistä, niin mikäs sen mukavampaa. Saan kuitenkin älähtää mistä haluan, oli ylä tai- alatyylinen. Joka päivä tietysti kyttään näitä kirjoituksia täällä ja sormet syyhyten tulen taas kommentoimaan jotain messevää. N0T?
toisillenne päin naamaa mitä on sanottavana älkääkä täällä mesotko turhanpäiväsiä asioita, ei teistä oo kumminkaan siihen,heh. Pikkumunasia ruikuttajia vaan,kuhan jostain on vaan "aihetta"kiistellä lapsellisella tavalla.
Itseänikin peloteltiin tällä yliopisto-AMK vastakkainasettelulla, mutta voin vakuuttaa, että ne puheet kannattaa jättää sikseen.
En katselisi noita tilastoja sen enempää - itse kaupallisen alan AMK-opiskelijana olen mielestäni tyollistynyt oikein hyvin, loytänyt hyvät harjoittelupaikat ja olen todella tyytyväinen siihen, että valitsin AMK:n. Kun kaupalliselle alalle lähdin, katsoin, että tällaisesta käytännollisemmästä "hands-on" tutkinnosta olisi minulle paljon enemmän hyotyä kuin massaluennolla istumisesta ja käyrien analysoinnista, varsinkin jos haluan joskus yrittäjäksi. Selvästikin tyonantajien asenteet ovat myos muuttumassa tähän suuntaan.
Nämä yliopisto vs. AMK - asenteet ovat todella muuttumassa. AMK on ollut olemassa vasta suhteellisen vähän aikaa, mutta on selvää, että sen arvostus kasvaa koko ajan. Samalla opetuksen laatu parantuu kun tradenomin tutkinnolle alkaa pikkuhiljaa hahmottua identiteetti ja koulutuksesta jätetään turhat pois.
Väistämättä yliopiston maine on menossa vähän siihen suntaan, että "siellä ne vaan istuu massaluennoilla eikä ole edes missään yhteydessä tyoelämään"... Kun taas AMK on alusta asti suunniteltu 2000-luvun tyoelämän tarpeisiin ja sieltä valmistuu käytännon osaajia. Kuten sanoin, tyonantajat alkavat pikkuhiljaa tajuta tämän. Siellä vaan nyt sattuu edelleen olemaan niitä vanhoja ukkoja yritysten johdossa, jotka palkkaavat vaan nuoria, joilla on sama tutkinto kuin heillä.
AMK on siis oikein hyvä vaihtoehto. Mutta muista, että varsinkin pk-seudulla sinne ei todellakaan ole enää helppo päästä sisään.
Lisäisin vielä, että jokaisen tulee olla ylpeä koulutuksestaan. Jos haluat, että muut arvostavat tutkintoasi, niin sinun tulee itse uskoa siihen. Ihmiset arvostavat sinua juuri sen verran, kuin itse arvostat, eivätkä yhtään enempää.
Tulee muistaa, että ihminen kuitenkin käy kouluja vain tukeakseen omia päämääriään. Koska jokainen ihminen valitsee opiskelupaikkansa OMIEN henkilokohtaisten tarpeidensa mukaan, ei sellaista ole olemassakaan, kuin "huono koulutus". Jokainen tutkinto on tärkeä, koska jokainen ihminen on tärkeä.
Lopuksi - mitä menestykseen tulee, itseluottamus on 95% koko hommasta. Loppu on järjestelykysymyksiä. Menestys ei katso sitä, oletko valmistunut yliopistosta vai AMK:sta.
(Ja sitten kun lähdet ulkomaille toihin, kukaan ei edes tiedä eroa. Se on vaan "Wow, Bachelor of Business" ;)
hyvin sanottu! Eipä ole paljon lisäämistä:D
Itse taas olen huomannut, että vaativampiin kaupan alan tehtäviin, joissa vaaditaan teoreettista osaamista kuten esimerkiksi controllerin hommat on alettu juuri vaatia KTM:n tutkintoa, ennen vaatimuksena oli "korkeakoulututkinto". Sehän riippuu juurikin siitä mitä tahtoo, jos haluaa esimerkiksi asiakaspalveluun tai myyntisihteeriksi niin semmoisiin hommiin tradenomeja juuri haetaan.
Joo omakohtainen kokemus kertoo sen, että AMK:ssa opiskellaan just se määrä opintoja mitä valmistumiseen tarvitaan eli esim. tuo 210op. Käytännössä siis 210op/3,5v= 60 op./v.
Itse opiskelen yliopistossa, jossa neljä periodia, joissa opiskelen keskimäärin n. 22op*4per*1v.= eli yli 80op. vuodessa.
Eli yhteensä opintoihini tulee nnoin 400 op. eli noin tuplasti AMK-tutkintoihin verrattuna. Jos oppiminen kiinnostaa niin suosittelen yliopistoa, jos muodollinen pätevyys ja ammatin hankkiminen suosittelen AMK:ta. Yliopistoissa korostetaan oppimisen lisäksi, henkistä kehitystä, moraalin (tutkimusetiikan) ja itsetutkimisen mahdollisuuksia.
Sen lisäksi yliopistoissa ei opita pelkästään tietoja vaan niiden hyödyntämisen malleja.
"IT-aikakausi on luonut formaalin tiedon räjähdykden, tiedonhaun-aikakausi ==) tärkeää ei ole se kenellä on tietoa, vaan se kuka osaa sitä hyödyntää."
"Yliopistoissa korostetaan oppimisen lisäksi, henkistä kehitystä, moraalin (tutkimusetiikan) ja itsetutkimisen mahdollisuuksia."
Tuo kyllä varmasti vaihtelee aloittain niin yliopistossa kuin AMKssa. Insinööreillä tuskin sisältyy opintoihin kovinkaan paljoa tilaa itsetutkimiselle ja henkiselle kehitykselle. Sosiaalipuolella tähän taas kannustetaan. Tutkimusetiikkakin tulee AMKssa tutuksi viimeistään lopputyövaiheessa.
Niitä asioita ei opita kouluissa. Toiset on niillä lahjoilla siunattu, kuten minä, toiset ei (99,6% Väestöstä)
Seuraavaksi varmaan kerrot olevasi suomenruotsalainen...
Excuse me mr or miss gynyttäjä mutta oot kyllä ite just semmonen paskiainen jollaset saastuttaa työyhteistöjä ja kaikki paikat missä liikutte kun elätte ja näette maailman tuollasen näkökulman läpi.
ei hyvää päivän jatkoa. ei tuollalailla voi käyttäytyä. mitähän ne sunkin sosiaaliset taidot on, jotain ympäripyöreetä shaissea, sellanen paskanpuhuja, semmosia on ihan tarpeeksi, kyllähän sitä itekkin voisin tuolle linjalle lähteä mutta on täysin vastoin meikäläisen arvoja puhua tuollalailla asioista.
Sosaalisksi taidoiksi riittää ulospäinsuuntautuneisuus. Jos päälle on saanut vielä syntymälahjaksi pitkän kropan, miellyttävän äänen ja semmoisen ulkonäön, joka vie naisilta jalat alta ja pistää miehet seisomaan asennossa, niin voit olla ihan just semmonen kuspää kuin tykkät. Jeesmiehiä ja -naisia kyllä riittää ympärille.
Tosin yllä kuvailluilla ihmisillä ei ole tarvetta roikkua foorumeilla hyväksyntää hakemassa, joten siinä mielessä Gyhnyttäjä on mielikuvituksen tuote.
Ei meillä ainakaan ole aikasidonnaisia oppitunteja. Mitä ihmettä se teidän opo höpisee? Opintojakso voi koostua luennoista, harjoitustöistä, projekteista ... Sellaisia oppitunteja kuin lukiossa ei ole, eikä yleensä ole varsinaisia oppikirjojakaan. Opintojaksolla voidaan käsitellä useita kirjoja, tai esseeseen voi käyttää pinon kirjoja lähteinä.
Se, kannattaako mennä amk:hon vai yliopistoon, riippuu alasta. Jos harkitsisin insinööriuraa, niin menisin mieluummin yliopistoon. Samoin kaupallisella alalla yliopisto on parempi. Mutta kulttuurialalla on amk:ssa monia hyviä linjoja, joille on työelämässä hyvin kysyntää ja joista ei yliopistossa ole vastaavia.