kolmen avioliitto

mies toi juopon ex-muijansa jatkuvasti kotiimme ruoka-ja yövieraaksi avioliittomme ensimmäisen puolen vuoden ajan.
persaukisena en saanut muualta asuntoa,mutta eron pistin kyllä vireille.pahinta oli,että odotin koko ajan lasta! tälle kakkosvaimolle ei saanut puhua raskaudesta tai vauvasta,ettei hänelle tule paha mieli.me olimme selvinpäin,rouva2 tuli kaljalle 3-5 iltana viikossa. kun olimme ensimmäisen kerran "romanttisesti" elokuvissa, ex-mieheni julkesi pyytää rouva2:n mukaan leffaan, siellä se idiootti istui meidän välissämme! ex-mieheni maksoi hänen elokuvalippunsakin!!
kun vauva oli syntynyt,se akka oli pysynyt poissa kodistamme 4kk,ja saimmekin rauhassa hoidella vastasyntynyttä vajaa 4 viikkoa, kunnes se ämmä aloitti taas soittelun miehelleni pyytäen rahallista ja kuljetusapua. exäni suostui ilomielin;kun protestoin,hän ilmoitti,että kys.puliämmä on hänen paras ystävänsä,enkä minä mahda sille mitään.
sukulaiseni tai ystäväni eivät "pystyneet" auttamaan mitenkään minua oman asunnon hankkimisessa,ja poliisit käskivät lähteä vauvan kanssa turvakotiin,kun mies tuli sen naishirviön ja viinakassin kanssa kotiimme!
he jäivät sinne ryyppäämään,minä vauva kainalossa turvakotiin.sitten hain omaa vuokra-asuntoa ja olisin saanutkin heti,mutta ex-mieheni soitteli perättömiä lastensuojeluilmoituksia minun lapsenhoidon laiminlyönnistäni ja satuili alkoholinkäytöstäni!!!!(olen absolutisti)
jouduin asumaan turun ensi-kodissa yli 2kk,
ennenkuin siellä varmistuttiin että vauvanhoitoni on asiallista.sain vihdoin avioeron ja lähestymiskiellon minua ja lasta kohtaan. mies nimittäin soitteli ja manipuloi ensi-ja turvakodin henkilökuntaa,juoksutti heitä hakemaan minua, keksi tekosyitä käynneilleen toimistossa, häiriköi sukulaisiani ja lähetti minulle tekstiviestejä,mm.:"sain juuri pi...a!kyllä teki hyvää!! arvaat varmaan kuka antoi...". hänen ex-akkansa lähetteli myös herjausviestejä.
luulin olevani vihdoin turvassa,kun muutin uuteen asuntoon vauvan kanssa,olin onnellisesti eronnut,sain uuden puhelinnumeron ja turvakiellon(erittäin laaja osoite-ja henkilötietokielto),sekä lähestymiskiellon,mutta ei...
mies vakoili ystäviäni 3kk,kunnes sai osoitteeni selville ja ilmestyi kotiovelleni valittamaan ns.ikäväänsä. en tietenkään avannut vaan soitin tietysti poliisille ja kerroin lähestymiskiellosta.poliisit eivät ehtineet tulla,oli kiireellisempää työtä.minua kehotettiin avaamaan ovi ex-miehelleni ja "keskustelemaan ihan rauhassa,siten ne asiat selviävät".että sellainen teho on lähestymiskiellolla!!!
tapailin yksinäisyyttäni ex-miestäni,joka juoksi jatkuvasti ovellani,olihan lähestymiskielto yhtä tyhjän kanssa. kun joskus tapailin ystäviäni tai uutta miestuttuani,hänelle heräsi "huoli lapsen turvallisuudesta",kuten kaikille,jotka tehtailevat ilkivaltaisia lastensuojeluilmoituksia.silloin poliiseilla oli aikaa naapureideni iloksi juosta kotonani kyttäämässä.
nyt painajaisesta on jo vuosia ja lapsi kohta koululainen,mutta katkeruus exäni ja sen naisihmisen mielipuolisesta käytöksestä ovat ikuisesti jääneet mieleeni. myös poliisien asenne on pöyristyttävä.
en koskaan enää uskalla hankkia lasta.