Ilman viinaa.. Loistavaa.
20 päivää
K.....
10453
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Itse lopetin 1.6. Pieniä paineita on matkan varrella ollut, mutta nyt olen jo päässyt sillä tavalla selville vesille, että alkoholi ei ole enää joka päivä mielessä.
Tsemppiä sinulle!
Upeeta.
:))siitä se lähtee.
Alkoholi hallitsee edelleenkin ajatuksiasi.
Miksi? Se ilmenee jo siinä, että lasket selviä päiviäsi.
Selvien päivien tarkka kirjanpito ennakoi sitä mielen pohjalla olevaa toivetta, että milloin voin ottaa uudestaan?
Normaalissa elämässä ei henkisesti ankkuroiduta viinaan, eikä lasketa takana olevia päiviä.
poikkeava ihminen - suhteessaan alkoholiin.
Eikä hänen kannata tuudittautua luuloon voivansa elää normaalia elämää - alkoholin suhteen.
Yksi ryyppy, jonka "normaali" ihminen voi ottaa seurauksitta, voi alkoholistilla johtaa juomiseen.
että noin vaan alkaa elämään selvää elämää ja unohtaa koko alkoholin ? haloo !
aloittajalle, hieno juttu siitä vaan eteen päin. hae tukea ja ota sitä vastaan. niin se on helpompaa kuin yksin sinnittely, uskothan sen.
Jollainen itsekin olen.
Selvien päivien laskeminen on päivittäistä kielteiseksi kääntyvää mielen hallintaa, jolla alkoholi palautetaan mieleen jatkuvasti.
Oikein omiaan keräämään paineita.
alkoholisti. Tosiasioista lähdettävä liikkeelle, jos haluaa muutosta suhteessaan alkoholiin.
Tuki on todella tarpeen.
Itsellä neljä vuotta kohta täynnä, ja kyllä vieläkin "lasken" selviä aikoja, alussa tiheämmin, nykyään harvakseltaan.
En ole turvassa vieläkään, vaikka viinanhimo onkin hellittänyt radikaalisti. Niinpä muistan ja palautan mieleeni aina silloin tällöin ne ensimmäiset selvät viikkoni, jotta ei pääse unohtumaan lähtökohdat. Onneksi muuten juuri ensimmäisinä viikkoina ja kuukausina laskin jokaisen selvän hetken ja mitä silloin puuhailin, yms. Nyt se on minulla voimavarana, johon palaan heikkoina hetkinä. Hyvä konsti on muuten tehdä pitkiä kävelyretkiä ja antaa ajatusten soljua vapaasti. Jos on kävelylle lähtiessä ankea mieli, niin jo reilun puolen tunnin kävelyn jälkeen alkaa ajatukset kirkastua!
Tsemppiä kaikille lopettaneille tai lopettamista harkitseville!
alussa sitä laskee päiviä. tuntejakin jopa ihan alussa. kuukaus- pari sellaista ja sitte alkaa laskemaan kuukausia viikkoja.
on näitä merkkihetkiä. yks kuukaus, kolme kuukautta, puoli vuotta ja se pelkäämäni täys vuosi.
mulla oli/ on tavoitteena vaan päivä kerrallaan juomatta ja se onnistuu, kun on ottamatta sitä ensimmäistä.
se täys vuosi oli pelottava, kun kovin moni on sen asettanut tavoitteekseen ja kun sen saavuttaa
" niin ei voi olla alkoholisti ja nyt on oppinut kohtuukäytön", ja eiku entinen juomaralli päälle.
he pitivät vaan taukoa juomisessa, eivät lopettaneet. joutuvat palaamaan lähtöpisteeseen ja sen taaksekin. ehkä vähän viisaampana ja nöyrempänä. läheiset siinä säälittää, juoppo jatkoi kusetustaan.
uholla ja määrämittaisilla raittiusputkilla ei ole pitemmän päälle mitään hyötyä.
tai ehkä siitä jää joku tosiasia juopon kalloon, se ettei elämä noi muutu eikä juoppo raitistu.
läheiset siinä toivottavasti ymmärtää viimeistään lähteä, taas toivottuaan turhaan muutosta.
koska juoppo on saatava ottamaan vastuu itsestään eikä se onnistu jos/kun joku paapoo, eli mahdollistaa juomisen jatkumisen.
tuo läheisjuttu on tässä juuri se asia, johon olen itse törmännyt. Olen jättänyt erään ystäväni "oman onnensa nojaan", sillä en jaksa katsella hänen sortumistaan ja ylös rämpimistään siitä suosta enää. Pari vuotta jaksoin kannustaa ja käytiin kuntosalilla, reissussa (selvin päin), yms.
Olen pohtinut asiaa ja tullut siihen lopputulokseen, että minä olen toiminut tuolle ystävälle juomisen mahdollistajana, olen tuntenut velvollisuutta nostaa hänet siitä ryyppykierteestä ja luullut, että minä voisin auttaa. En minä kuitenkaan oikeasti auta häntä.
Oliskohan monelle meille alkoholistille hyväksi alkaa miettiä asioita vähän itsekkäämmin! Tarkoitan sitä, ettei aina olisi velvollisuutena ymmärtää toisia juoppoja ja hyyssätä niitä: pitäisi vaan oppia kääntämään omat energiansa niitä kohtaan, jotka oikeasti tarvitsevat meitä.