Uskomattoman ärsyttävää: Lapsemme on kovin raju muita lapsia (ja välillä aikuisiakin) kohtaan; tönii, lyö, repii tukasta ja vaatteista ja muuta kamalaa:(
Tuntuu että kaikkia keinoja on koitettu kieltämisestä huomiotta jättämiseen, mikään ei vain muutu. Tätä on jatkunut jo monta kuukautta huh!
Tilanteet tulevat aina yllättäin ja eri kohdissa joten mitenkään ei oikein voi ennakoida..
Välillä leikkii pitkään kauniisti lähekkäin ja sitten yht`äkkiä tekee jotain, välillä tönäisee vierasta vastaantulijaa..
Tulee itselle niin epätoivoinen olo että onko lapsi paha vaikka tiedän tietenkin järjellä ajateltuna ettei näin ole! Vilkas ja utelias vain kai..Ei paljoa lohduta kyllä kun kaverilta vuotaa verta kun meidän riiviö on iskenyt!
Ajattelin vielä täältä kysellä neuvoja ja kohtalotovereita, meillä tuntuu olevan kaveripiirissä niiiin kilttejä ja rauhallisia lapsia vain että hävettää! Neuvolassakaan ei oikein osattu antaa neuvoja..samaa huomiottajättämistä tuntuvat kaikki tyrkyttävän mutta kun se ei tunnu auttavan!!
Apua!
Tuntuu että kaikkia keinoja on koitettu kieltämisestä huomiotta jättämiseen, mikään ei vain muutu. Tätä on jatkunut jo monta kuukautta huh!
Tilanteet tulevat aina yllättäin ja eri kohdissa joten mitenkään ei oikein voi ennakoida..
Välillä leikkii pitkään kauniisti lähekkäin ja sitten yht`äkkiä tekee jotain, välillä tönäisee vierasta vastaantulijaa..
Tulee itselle niin epätoivoinen olo että onko lapsi paha vaikka tiedän tietenkin järjellä ajateltuna ettei näin ole! Vilkas ja utelias vain kai..Ei paljoa lohduta kyllä kun kaverilta vuotaa verta kun meidän riiviö on iskenyt!
Ajattelin vielä täältä kysellä neuvoja ja kohtalotovereita, meillä tuntuu olevan kaveripiirissä niiiin kilttejä ja rauhallisia lapsia vain että hävettää! Neuvolassakaan ei oikein osattu antaa neuvoja..samaa huomiottajättämistä tuntuvat kaikki tyrkyttävän mutta kun se ei tunnu auttavan!!
Apua!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Lasta tulee kyetä RANKAISEMAAN, sitä mitä se kongreettisesti on, riippuu aina lapsesta. Meillä riittää pieni läppäsy, ja siihen yhdistetty kova sana. Sitä käytettiin muutamaan kertaan vaipanvaihdon yhteydessä, kun vauva rupesi riehumaan ja kiemurtelemaan, niin että paskaa oli ympäriinsä. Hänestä se oli hauskaa. Minusta ei. No rankaisun jälkeen hänestäkään se ei ollut enää hauskaa, ja olimme tasoissa. Nykyisin riittää tuo pelkkä kova sana.
Vanhemmilta pitäisi löytyä varastosta niin kova sana jota lapsi tottelee, jotta voisi tiukan paikan tullen lastaan kyetä suojelemaan vaaralta.
Aika onnetonta on, jos, esim putoaa jostain korkeelta kun ei usko mitä vanhempi komentaa.
Olen sitä mieltä että lapsi ottaa mallia kaikesta joten takaisin lyöminen tai läpsiminen tuntuu hassulta, miksi aikuinen saa tehdä niin mutta ei lapsi..?!
Sanalliset kiellot tai uhkailut tai kiristykset eivät auta, en tiedä ymmärtääkö vielä, tai sitten ei halua ymmärtää.
Kuulemma normaalia 2 v. uhmaa tämäkin vaikka niin ärsyttävältä tuntuukin!
Toki välillä olen niin täynnä kieltämistä ja kyllästynyt väkivaltaisuuteen että primitiivireaktiona olen saattanut muutaman kerran kovemmin ravistaa tai ottaa lapsesta kiinni mutta lyömistä en kyllä hyväksy.
Kiitos kommentistasi kuitenkin:)
Ravistaminen on ehdottomasti kiellettyä. Niitä on monia jotka ovat lapsensa ravistamalla tappaneet.
Luovu tuosta heti. Läppäsy ei tapa, kohtuus kaikessa, RAVISTAMINEN TODISTETUSTI on monesti lasta vahingoittanut pysyvästi.
Ei ole kahta viikkoa siitä kun Englannissa kuoli vuoden vanha ravistukseen, toisena hoitopäivänään, etkö nähnyt uutista?
Uskon vilpittömästi että tekosi ovat johtuneet tietämättömyydestäsi, mutta olet vakavasti väärässä.
Läpsäisy ei ole lyömistä. Siinä on todella suuri ero.
Ravistamisella en nyt ihan tarkoittanut luultavasti tuota mitä sinä kovempiotteisena eli olen ottanut lasta hartioista kiinni ja muutaman kerran puristanut ja kieltänyt häntä toimimasta väärin.
Kyseessä on kuitenkin melkein pari vuotias joten en ole häntä tahattomastikaan toki teoillani tappamassa:) Kauheaa..
Miten voi lapselle perustella lyömisen/läpsäisyn vääryyden jos itse samalla häntä läpsii?
Esim. tilanne: Lapsi huitaisee toista lasta tahallisesti leikissä ja aikuinen huutaa "ei saa lyödä" ja läpsää itse lasta?!?
En ymmärrä pointtiasi, sori vaan..
Mielelläni kuulisin muidenkin mielipiteitä asiasta edelleen.
mulla 2v poika ja minä haen aina noista tilanteista pois jos potkii ja riuhuu niin sylis pidän kaikilla voimilla.huutaa aikansa ja riehuu mut rauhottuu..itellä kyllä hiki tulee:)
tappaa ole tarkoittaneet, eiköhän se ole yllätyksenä heillekin tullut.
Pointi nyt vaan on, ettei lasta pidä OLLENKAAN ravistaa. Ja kyllä se vain olet sinä se kovempiotteinen.
Meillä koulutetaan koiria suurinpiirtein noin, lapsille vähän eri metodit
Autoriteetti lapseen menetetty jo ennen kahtavuotta? Tai pikemmin, sitähän ei ole saavutettu milloinkaan.
Et kykene luomaan turvallisia rajoja lapsellesi, ja lapsesikin on huomannut kyvyttömyytesi. Turvattomana lapsesi sitten etsii itse niitä rajoja ulkopuolisesta yhteiskunnasta, ja tottahan se on, ne rajat löytyvät, ennemmin tai myöhemmin. Myöhemmin joku kyllä mottaa takaisin, ja rajusti. Ja jos ei, niin yhteiskunnan rangaistukset ovat sitten edessä joko sosiaalipuolen pakkohuostaanottona tai vankilapuolen rangaistuksina. No, siinä vaiheessa ei paljon lohduta vaikka hävettäisikin. Tai lasta se ei ainakaan auta, sitten enää.
Kyllähän sitä tuollaisia vanhempia aina silloin tällöin näkee, avuttomia kuin mitkä. Eikä heitä kyllä kykene auttamaankaan, koskapa ovat sen oman "kädettömän" asenteensa niin syvälle nielaisseet, ettei minkäänlainen järkipuhe heitä saavuta. Siksihän he alunperinkin omassa tilanteessaan ovat.
Ei voi muuta sanoa kyllä! Taitaa olla joku katkeroitunut vanhapiika nyt vastailemassa alkup.
Asiaahan se puhuu, ittelläs ei ollut mitään sanottavaa.
Ensinäkin: pieni läppäisy ja pienikin ravistelu on laissa kiellettyä. Siis ihan ihan pienikin.
onko lapsesi päivähoidossa? Olen huomannut, että päivähoidossa olevat lapset oppivat tönimisen ja potkimisen ja lyömisen herkemmin kun kotikasvatuksessa oleva. Meillä tyttö 2v ollut kotihoidossa kokoajan eikä koskaan ole lyönyt eiä potkinut, kun taas useat samanikäset päivähoidossa olevat tekevät sitä jatkuvasti.
En oikeen tiedä, että onko olemassa juurikaan mitään varsinaista keinoa saada sitä loppumaan mutta sen tiedän että hohto loppuu siitäkin hommasta, joten menee ohi itsestään kunhan on aikansa tätä tehnyt ja huomannut että siitä ei kukaan tykkää.
Tietysti lapselle pitää sanoa, että lyöminen on väärin ja pistää pyytämään anteeksi iskuja vastaan ottavalta osapuolelta. Tsemppiä vaan, kaikki lapset oppivat nuo jossain vaiheessa mutta siitä olen melko varma ettei se kenelläkään pysyväksi vaivaksi jää. Ne on niitä uusia opittuja juttuja mitä pitää muutaman kerran kokeilla ja sitten huomataan ettei se niin hauskaa olekaan
Nuorille ihmisillä on vahva käsitys lapsista ja lastenkasvatuksesta.
Sen saa aina kokea esikoinen, jota kasvatetaan kaikkien hyvien periaatteiden mukaan.
Kieltäminen ja ankaruus kohdistetaan jo alle vuoden vanhaan, sillä haavekuvassa on hyvin käyttäytyvä pienokainen, jolle ei todella tulisi mieleenkään heittäytyä kaupan lattialle kirkumaan, tai iskeä leikkitoveria päähän lapiolla.
Kun lapselle tulee oma tahto ja hän alkaa kokeilla rajojaan, vanhemmat toteavat menettävänsä otteensa. Lapsi on "vaikea".
Vanhemmat ehkä eivät ollenkaan pysähdy miettimään, mitä kaikkea minkäkin ikäiseltä lapselta voi vaatia ja odottaa. Hyvä käytös 1,8 vuotiaalla on ihan toista kuin 3-4 vuotiaalla.
Alle kaksivuotiaalla ei oikeastaan ole mitään "käytöstä", hän vain tekee mitä mieleen juolahtaa. Kuten ap:kin sanoo, yht´äkkiä tekee jotain yllättävää.
Toiset ja kolmannet lapset pääsevät vähemmällä kasvatuksella, mikä on hyvä niin vanhemmille kuin lapsillekin.
Lasta pitää opetella ymmärtämään ja näkemään jo etukäteen väsymyksen aiheuttama ärtymys, tai kyllästyminen samaan iankaikkiseen hiekkalaatikkoon ja siihen samanmakuiseen lapioon.
Kasvatus on ensisijaisesti oman itsen tunteiden hallintaa, kärsivällisyyttä ja aikuisuutta.
Huumori auttaa aina.