Näin toteaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander.
"KÖYHYYS LISÄÄNTYY Stakesin erikoistutkijan Pasi Moision mukaan. 'Keskituloisten tulotaso suhteessa pienituloisiin on kymmenessä vuodessa kasvanut 1,8-kertaiseksi'.
Suurin riski köyhtyä on
-yksinasuvilla
-yksinhuoltajilla
-yli kolmen lapsen lapsiperheillä
Yksin asuvan köyhyysraja on hieman alle 1000 euroa käteen kuussa. Muissa talouksissa lisätään 500 euroa jokaisesta aikuisesta ja 300 euroa lapsesta. Työmarkkinoiden ulkopuolelle jääminen suistaa varmimmin köyhyyteen.
Sosiaaliturvaa ei opintotukea lukuun ottamatta ole nostettu 15 vuoteen. Toimeentulotuen perusosa on kymmenessä vuodessa jäänyt jälkeen 25 % yleisestä ansiotasosta.
'Samaan aikaan rikkaat ovat rikastuneet. Tulonjakauman ylin prosentti eli enoin 40.000 erittäion hyvätuloista ja heistä 4000 rikkainta on todella vetänyt kaulaa muuhun väestöön nähden', Kiander vertaa.
Palkansaajien reaaliansiot ovat kasvaneet 50 % 1990-luvun laman jälkee. PIENITULOISTEN REAALIKASVU ON LÄHELLÄ NOLLAA.
Veronalennukset ovat kiihdyttäneet tuloerojen kasvua. 'Mikään mittari ei olisi heilahtanut, vaikka vuodessa olisi käytetty puoli mi8ljardia enemmän rahaa sosiaalietuuksiin', Kiander napauttaa.
SUHTEELLINEN KÖYHYYS VÄESTÖSSÄ PERHEENPÄÄN SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN v. 2006:
-Eläkeläiset 29 %
-Palkansaaja 21 %
-Työtön 21 %
-Opiskelija 13 %
-Yrittäjä 10 %
-Muu ammatissa toimimaton 6 %
Köyhien osuus koko väestöstä on 12,5 %
Yhteensä 651.800 henkilöä.
Tiedot kerätty tämän päivän HS:sta,
kotimaa, s. A4
"KÖYHYYS LISÄÄNTYY Stakesin erikoistutkijan Pasi Moision mukaan. 'Keskituloisten tulotaso suhteessa pienituloisiin on kymmenessä vuodessa kasvanut 1,8-kertaiseksi'.
Suurin riski köyhtyä on
-yksinasuvilla
-yksinhuoltajilla
-yli kolmen lapsen lapsiperheillä
Yksin asuvan köyhyysraja on hieman alle 1000 euroa käteen kuussa. Muissa talouksissa lisätään 500 euroa jokaisesta aikuisesta ja 300 euroa lapsesta. Työmarkkinoiden ulkopuolelle jääminen suistaa varmimmin köyhyyteen.
Sosiaaliturvaa ei opintotukea lukuun ottamatta ole nostettu 15 vuoteen. Toimeentulotuen perusosa on kymmenessä vuodessa jäänyt jälkeen 25 % yleisestä ansiotasosta.
'Samaan aikaan rikkaat ovat rikastuneet. Tulonjakauman ylin prosentti eli enoin 40.000 erittäion hyvätuloista ja heistä 4000 rikkainta on todella vetänyt kaulaa muuhun väestöön nähden', Kiander vertaa.
Palkansaajien reaaliansiot ovat kasvaneet 50 % 1990-luvun laman jälkee. PIENITULOISTEN REAALIKASVU ON LÄHELLÄ NOLLAA.
Veronalennukset ovat kiihdyttäneet tuloerojen kasvua. 'Mikään mittari ei olisi heilahtanut, vaikka vuodessa olisi käytetty puoli mi8ljardia enemmän rahaa sosiaalietuuksiin', Kiander napauttaa.
SUHTEELLINEN KÖYHYYS VÄESTÖSSÄ PERHEENPÄÄN SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN v. 2006:
-Eläkeläiset 29 %
-Palkansaaja 21 %
-Työtön 21 %
-Opiskelija 13 %
-Yrittäjä 10 %
-Muu ammatissa toimimaton 6 %
Köyhien osuus koko väestöstä on 12,5 %
Yhteensä 651.800 henkilöä.
Tiedot kerätty tämän päivän HS:sta,
kotimaa, s. A4
Vastaukset 8
Vanhimmat
Pääministeri Paavo Lipposen hallitus
Hallitusohjelman lisäpöytäkirja 13.4.1995
Toimenpiteet valtion vuoden 1996 talousarviossa
Valtion vuoden 1996 talousarvio valmistellaan siten, että talousarvion loppusumma on noin 193 mrd mk. Tähän pääsemiseksi toteutetaan noin 10 mrd markan valtion menojen leikkaukset. Hallitus antaa toimintansa alettuaan ministeriöille tämän mukaiset budjettikehykset.
Tärkeimmät leikkauskohteet ovat seuraavat:
- Suomen kehitysyhteistyömenot jäädytetään tämän vuoden tasolle, säästövaikutus 200 milj. mk.
- Maakunnan kehittämisrahasta leikataan 100 milj. mk.
- Puolustusvoimien toimintaa rationalisoidaan, säästövaikutus 150 milj. mk.
- Opintotukea leikataan 300 milj. markalla (toimenpiteet) saatetaan voimaan jo 1.8.1995).
- Maatalouden kansallisesta tukipaketista (27.5.1994) leikataan 750 milj. mk.
- Metsänparannusvaroista ja maatalouden hallinto-, neuvonta-, tutkimus- ym. menoista leikataan 200 milj. mk.
- Liikennesektorin yritystukia ja muita menoja karsitaan 400 milj. markalla. Tähän sisältyy mm. yksityisteiden valtionapujärjestelmän kumoaminen.
- Kauppa- ja teollisuusministeriön sektorin yritystukia karsitaan 800 milj. markalla.
- Lapsilisiä leikataan 750 milj. markalla.
- Kansaneläkkeen pohjaosa saatetaan eläkevähenteiseksi vuoden 1996 alusta (koskee koko eläkekantaa).
- Kansaneläkkeen pohjaosaa leikataan ja lisäosaa korotetaansamalla määrällä niin, että kansaneläkemenoissa syntyy 300 milj. markan säästö.
- Sairausvakuutuksen päivärahassa siirrytään järjestelmään, jossa korvataan vain menetettyä ansiota (merkitsee minimipäivärahan olennaista alentamista), säästövaikutus 300 milj. mk.
- Eräitä muita kansaneläkelaitoksen maksamia etuuksia pienennetään (koskee mm. kuntoutusta ja edellyttää eräitä muita pienehköjä tarkistuksia etuuksiin), säästövaikutus 300 milj. mk.
- Työttömyysturvaetuuksia koskevaa lainsäädäntöä muutetaan niin, ettei seuraavaa palkkatason noususta johtuvaa "indeksikorotusta" (noin 5 %) tehdä eikä myöskään myöhemmin korvata, säästövaikutus vuositasolla noin 500 milj. mk. Lisäksi työttömyysturvamenoja leikataan lähinnä työmarkkinatuesta 500 milj. markalla.
Hallitus valmistelee yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa työttömyysturvajärjestelmän kokonaisuudistuksen, jolla toteutetaan rakenteellisia lisäsäästöjä vuodesta 1997 alkaen.
- Maatalouden lomituksesta valtiolle aiheutuvia kustannuksia leikataan 250 milj. markalla. Maatalouden yrittäjäeläkkeiden maksualennus poistetaan asteittain, säästövaikutus vuonna 1996 150 milj. mk.
- Raha-automaattivarojen ja veikkausvoittovarojen lisätuottoa ei jaeta nykyisille edunsaajille, säästövaikutus 200 milj. mk. Lisäksi kyseisiä määrärahoja leikataan 50 milj. mk.
- Asumistukea leikataan 250 milj. markalla. Asuntolainojen korkovähennysoikeutta leikataan niin, että verotulot lisääntyvät saman verran.
- Valtionhallinnon toimintamenoista leikataan hintojen ja palkkojen nousu. Sen lisäksi näitä menoja karsitaan 350 milj. mk.
Lisäksi jatketaan vuonna 1995 voimassaolevia yksivuotisia säästölakeja ja säästöpäätöksiä, joiden yhteisvaikutus on noin 12 mrd mk. Tämä merkitsee mm. vuoden 1996 alussa voimaantulevan aikuisten hammashuoltouudistuksen kumoamista. Toteutetaan alle kouluikäisten lasten päivähoito-oikeuden laajennus. Kotihoidon tukea ei laajenneta uusiin ikäryhmiin.
Kuntien valtionosuuksia leikataan 3,8 mrd mk vuonna 1996. Tämä merkitsee myös sitä, ettei valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistusta eikä valtionosuuksien kustannustason tarkistusta tehdä. Leikkaukset tehdään hallinnonalojen valtionosuuksien mukaisessa suhteessa. Kuntien velvoitteita puretaan muuttamalla lasten kotihoidon tukijärjestelmää niin, että kuntien menot vähenevät 700 milj. mk.
Eläkkeiden ja muiden sosiaalietuuksien indeksitarkistukset jäädytetään vuodeksi 1996. Mikäli työmarkkinaneuvotteluissa saavutetaan eläkemenoja säästävä, hallitusta tyydyttävä neuvotteluratkaisu, joka sisältää indeksin uudistuksen, voidaan indeksitarkistukset tehdä uudistetun indeksin edellyttämällä tavalla.
Eräät tässä päätettävät menojen leikkaukset edellyttävät vuoden 1995 talousarviossa hyväksyttyjen myöntämis- ja vastaavien valtuuksien jäädyttämistä kevään lisätalousarvion yhteydessä. Tämä koskee mm. elinkeinoelämän tukia ja kehitysyhteistyömenoja. Nämä toimenpiteet vähentävät valtion menoja 10 mrd mk vuonna 1996 ja alentavat kertautuessaan liitteestä 1 ilmenevällä tavalla valtion menoja edelleen 4 1/2 mrd mk vuoteen 1999 mennessä.
Jäljelle jäävistä 5 1/2 mrd markan menojen leikkauksista hallitus päättää 31.8.1995 mennessä.
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?f=13&t=31772
kannustaa työntekoon. Oi-voi-ooooiiii, miten hyvältä tuntuva periaate! Mutta ikävä kyllä jo vuosia kaikki KANNUSTAMINEN on saanut kylmät väreet selkäpiihin, sillä se tarkoittaa poikkeuksetta leikkimistä ajatuksella, että köyhyydessä pitäminen MUKA pakottaa ihmiset töihin.
Entä jos työttömyys ei ole kiinni haluamisesta?
Entä jos työntekokaan ei elätä? Pienten palkkojen kasvu inflaatiosta huolimatta on nolla, kun suuremmat ansiot ovat nousseet 50 %.
Eläkeläiset eivät kykene työntekoon...
Ja opiskelijat ovat vasta hankkimassa ammattia päästäkseen töihin.
Rikkaan valtion tapa painaa osa ihmisistä alle MINIMItoimeentulon on TÖRKEÄÄ varsinkin, kun otetaan huomioon, että MYÖS KÖYHYYS ON AIHEUTTANUT HUOSTAANOTTOJA. Tätä totuutta yrittävät eräät piirit mitätöidä viimeiseen asti, mutta Lastensuojelun Keskusliitto on asiasta eri mieltä.
Mitä toimia pääministeri on luvannut köyhyyden helpottamiseksi? En minä ainakaan ole kuullut muuta kuin työntekoon kannustamista. Ei se ole ratkaisu koko köyhyysongelmaan, eikä siitä johtuvien huostaanottojen vähentämiseenkään.
mukaan ovat siis esim.
yh-vanhempi ja 1 lapsi, 1300 euroa/kk
yh-vanhempi ja 2 lasta, 1600 euroa/kk
yh-vanhempi ja 3 lasta, 1900 euroa/kk
yh-vanhempi ja 4 lasta, 2200 euroa/kk
2 vanhempaa ja 1 lapsi, 1800 euroa/kk
2 vanhempaa ja 2 lasta, 2100 euroa/kk
2 vanhempaa ja 3 lasta, 2400 euroa/kk
2 vanhempaa ja 4 lasta, 2700 euroa/kk
"Suhteellinen köyhyys tarkoittaa, ettei pysty saavuttamaan yhteiskunnan yleistä elintasoa rahan puutteen takia. Suomalainen köyhyys on suhteellista. HS"
Tässä tutkijat ovat hieman kaunistelevia, sillä kyllä suomalainen köyhyys on pahimmillaan myös nälän näkemistä.
elämänolosuhteita esim. niin, että diktatuurivaltioissa kansalaisten liikkumisvapautta on rajoitettu.
Meillä ei liikkumisvapautta ole tarvinnut rajoittaa, koska liikkumisvapautta rajoitetaan ihan itsestään siten, että mm. pääkaupunkiseudulla ei köyhillä lapsiperheillä ole varaa koko perheen yhteiseen liikkumiseen.
Ja ne, jotka tätä köyhyyttä eivät ole kokeneet, eivätkä läheltä kenenkään kohdalla nähneet, ILKEÄVÄT puhua, miten raitis ilma on ilmaista ja lasten kanssa voi retkeillä kävelyetäisyydeltä kotoa aivan ilmaiseksi. Joo, niin voi. Kokeilepa tämän mainostaja itse, miten monta ilmaista retkeä voit tehdä lähiympäristöön kävelyetäisyydelle, ennen kuin alat kyllästyä ja turhautua. Minä jaksoin pari vuotta kesällä, talvella, syksyllä, keväällä, vähintään 2-3 kertaa viikossa eväsretkiä ympäröivään luontoon lasten kanssa, kunnes alkoi ahdistaa se, että olimme pienten ympyröidemme vankeja. Ei tätä ymmärtää tarvitse, jos oikein vaikealle tuntuu. Se pitää jokaisen ensin itse kokea.
Ja varmasti oli tehty kaikki se, mitä tehtävissä oli köyhyysloukusta irti pääsemiseen.
lapsisella minimituloilla elävällä perheellä ei ole varaa Hesan sisällä edes uintireissuihin kuin kerran kuussa korkeintaan, jos silloinkaan.
Jos vanhemmat ovat tosiaan kaikkensa tehneet tulotasonsakin eteen, eivätkä pysty lapsille edes peruselintasoa kustantamaan, en minä ainakaan ihmettele ollenkaan, että ahdistus alkaa kasvaa perheen sisällä. Ja sitten haukutaan, että kun vanhemmat eivät viitsi ja ovat laiskoja.
Ei tämä ole sivistysvaltion tapa hoitaa asioita ollenkaan. Eikä silloin Suomessa kukaan nälkää nähnyt kun sosiaaliturva ja perustoimeentulo olivat vielä kohdallaan. Ja törkeyden huippu on se, että minimipalkoilla elää Suomessa köyhyystason alapuolella.
vanhukset soittelevat leipäjonoihin. Nyt viimeinen uutinen kertoi, miten ruuan hinnannousu aiheutti sen, että uusia asiakkaita ilmaantui ruuan ilmaisjakeluun. Mainittiin vain, miten olivat suorastaan itsekin järkyttyneen oloisia, että joutuvat tarjoutumaan sellaiseen apuun.
on muita kuin työttömiä.
köyhät ymmärretään usein virheellisesti työtä karttaviksi laiskimuksiksi, mutta asia ei ollenkaan pidä paikkaansa.
Kyllä omalla työllä pitäisi Suomessa elää!
Miten Vanhanen höpinöissään kuvittelee työnteossa muuten olevan mitään järkeä? Vaikka toisaalta kyllä tiedän ihmisiä, jotka työskentelevät matalapalkka-aloilla ja viihtyvät työssään, eivätkä sen takia halua kouluttautua muuhun työhön. Mutta kyllä heidänkin työnsä pitäisi nostaa perheen elintason köyhyysrajan yläpuolelle ja reilusti pitäisikin!