Muistoja

On kaunis syysaamu Palveluasunnon
pihaan ajaessani. Ilmassa leijuu
jo selvästi tuleva kylmä ajanjakso.
Hyvä etten ajanut ojaankin..
pitäisi kai vaihtaa renkaatkin :/


..............

Mummon silmät katsovat
kaukaisuuteen,
ja silmiinsä syttyy lämmin
tuike jutellessamme
.. kuin muisto jostain.
Kyllä minä muistan..
Niihin vuosiin mahtui paljon
mutta rakkaus oli voima,
joka kantoi..
ja, jonka eteen jaksoi.


Vapisevin käsin mummo
ottaa piirongin ylimmästä
laatikosta
kasan vanhoja valokuvia..
pieni huone on täynnä käsitöitä
joita mummo ikänsä teki.
Huoneesta huokuu sen ajan henki.

..............



Pihapiiri on kuitenkin nyt autio,
ja kaikonnut osin vesakkoon.
Silloin vaivoin raivattu kasvaa
nyt valkokylkistä, nuorikkoa.
Monivuotiset kukkaset
rehottavat villeinä pitkin
nurmettunutta pihaa ja
mökin seinämiä.
Maisema on autio,
mutta täälläkin asui onni kerran.

Lasittomat ikkunat päästävät
läpi, ja pirtti on pimennyt.

Ei kehrää enää kissa, ei rukki.
Uunin ylisillä kasvaa rahkasammal.

Rantasauna näyttää jo
lahoamisen merkkejä..
sen kivijalka pitää sitä
vuosienkin jälkeen vielä silti
pystyssä.

Kyllä. Vuodet ovat tehneet tehtävänsä.
Minunkin on aika lähteä jo kotiin.
Kahvia taisi kyllä tulla juotua liikaa..
:/