Hei te joilla on joskus ollut rankkoja unettomia öitä pikkuisen kanssa!Haluaisin teidän kokemuksia kuulla miten jaksoitte, saitteko apua ja miten selvisitte? Menikö kauan et lapsi valvoi ja miten ja milloin loppui??? Olisi niin kiva kuulla muiden selviytymisistä!!Ja saada vaikka vinkkejä jaksamiseen!!
Itsellä 5kk ikäinen lapsi ja vaikea saada nukkumaan ja herää öisin kahden tunnin välein. Itse en saa nukuttua..=(
Voimia kaikille
Itsellä 5kk ikäinen lapsi ja vaikea saada nukkumaan ja herää öisin kahden tunnin välein. Itse en saa nukuttua..=(
Voimia kaikille
Vastaukset 5
Vanhimmat
Meillä valvottiin. Siis poika valvoi ja minä yritin pysyä hereillä. Sitten kun minä en enää jaksanut valvoa, herätin mieheni. Joten kuten jaksettiin sen ansiosta, että poika nukkui parina yönä viikossa peräti 8 tuntia, vaikkakin heräsi vähintään tunnin välein. Pahimmat yöt olivat siis 5 tuntia pitkiä, ja sinä aikana poika heräsi tunnin välein.
Tilanne helpotti (= poika alkoi nukkumaan 2-3 tunnin pätkiä) kun saatiin ruokavalio kuntoon, putket korviin ja käyttöön sellainen allergialääke, joka ei aiheuta unettomuutta. Poika oli tuolloin 9 kk ikäinen.
Tuosta ajasta on kohta 2 vuotta, ja melkeen vuoden ajan poika on nukkunut pääsääntöisesti täysiä yöunia silloin kun allergiat eivät vaivaa. Olen jo oppinut nukkumaan heräämättä, ja univelkaakaan ei ole enää juuri lainkaan jäljellä.
Vauva valvoi ekat 8 viikkoa kaikki yöt- ei itkenyt, mutta oli hereillä ja jutteli yms. juuri pisimmät pätkänsä ja juuri tietenkin yleensä välillä klo 0 - 05. Eihän siinä pystynyt nukkumaan. Ja kakkaakin tuli parin tunnin välein vuorokaudet läpensä.
Sitten 2 kk -> 13 kk heräsi vieressäni 1-3 h välein - tissille tai tutille, tarvitsi apuani siis nukahtamiseen. Itse en sitten saanutkaan unta, vaan jäin valvomaan ja alitajuisesti ehkä odottamaan, koska on taas herätys. Ja jos sainkin unta, kohta taas vauva katkaisi sen.
En saanut mistään apuja, koska vauva oli aivan mussa kiinni ja mä myös siinä. Oli kova kätkytkuoleman pelko ja halusin tavallaan turvata hänen untansa enkä osannut nukkua hänestä kaukana. Myös isän on aika hankala auttaa, jos vain tissi kelpaa, eikä pullo lainkaan (niinkuin meillä).
Selvisin hengissä! Joskus jopa epäilin, kuinka tässä keho kestää tätä valvomista. Karkeasti arvioiden sain nukuttua 2 - 5 tuntia yössä ja sekin noin tunnin pätkissä ja valvomisia välissä. Pisin unipätkä oli 1.5 h mulla. Ensimmäisen vuoden aikana sain nukuttua karkeasti arvioiden ehkä 7 kertaa 3 tunnin pätkän.
Eli eka vuosi oli tosi raskas. Ensin vauva herätteli tiheästi just kun itse oli unessa, ja sitten kun nukkuikin 3 h putkeen, niin mä heräilin ilman mitään syytä ja valvoin ja valvoin ja valvoin. Kierre pääsee pahaksi, kun tarpeeksi pitkään vauva katkaisee unet ja on todella väsynyt itse, ei enää osaakaan nukkua silloin kuin saisi. Tähän täytyy ehkä sitten hakea apua lääkäristä.
13 kk iässä alkoi itsestään nukkumaan yöt putkeen ja itsestään jäi yöimetys pois. Ihme tapahtui.
Jaksamisvinkkejä:
-lepää paljon ja aina silloin kuin vauva, siivous ei ole tärkeintä (tee vain pakolliset)
- on hyvä, jos vauva osaa nukkua muuallakin päivällä kuin liikkuvissa vaunuissa ulkona (näin voit itsekin vauvan nukkuessa levätä eikä tarvi kävellä)
- huolehdi riittävästä ruokailusta jos imetät
- sivuvaunu tai perhepeti jos sopii teille (maksimoi siis makuullaolo öisin)
- usko ja luota siihen, että heräilyt vähenee
- muutkin ovat selvinneet tästä hengissä
- muista, että keho pystyy venymään äärimmilleen, eli älä stressaa liikaa väsymystä
- jos osaat nukkua vauvasta erillään ja jos vauva syö pullosta, isä voi auttaa
Vauva valvoi ekat 8 viikkoa kaikki yöt- ei itkenyt, mutta oli hereillä ja jutteli yms. juuri pisimmät pätkänsä ja juuri tietenkin yleensä välillä klo 0 - 05. Eihän siinä pystynyt nukkumaan. Ja kakkaakin tuli parin tunnin välein vuorokaudet läpensä.
Sitten 2 kk -> 13 kk heräsi vieressäni 1-3 h välein - tissille tai tutille, tarvitsi apuani siis nukahtamiseen. Itse en sitten saanutkaan unta, vaan jäin valvomaan ja alitajuisesti ehkä odottamaan, koska on taas herätys. Ja jos sainkin unta, kohta taas vauva katkaisi sen.
En saanut mistään apuja, koska vauva oli aivan mussa kiinni ja mä myös siinä. Oli kova kätkytkuoleman pelko ja halusin tavallaan turvata hänen untansa enkä osannut nukkua hänestä kaukana. Myös isän on aika hankala auttaa, jos vain tissi kelpaa, eikä pullo lainkaan (niinkuin meillä).
Selvisin hengissä! Joskus jopa epäilin, kuinka tässä keho kestää tätä valvomista. Karkeasti arvioiden sain nukuttua 2 - 5 tuntia yössä ja sekin noin tunnin pätkissä ja valvomisia välissä. Pisin unipätkä oli 1.5 h mulla. Ensimmäisen vuoden aikana sain nukuttua karkeasti arvioiden ehkä 7 kertaa 3 tunnin pätkän.
Eli eka vuosi oli tosi raskas. Ensin vauva herätteli tiheästi just kun itse oli unessa, ja sitten kun nukkuikin 3 h putkeen, niin mä heräilin ilman mitään syytä ja valvoin ja valvoin ja valvoin. Kierre pääsee pahaksi, kun tarpeeksi pitkään vauva katkaisee unet ja on todella väsynyt itse, ei enää osaakaan nukkua silloin kuin saisi. Tähän täytyy ehkä sitten hakea apua lääkäristä.
13 kk iässä alkoi itsestään nukkumaan yöt putkeen ja itsestään jäi yöimetys pois. Ihme tapahtui.
Jaksamisvinkkejä:
-lepää paljon ja aina silloin kuin vauva, siivous ei ole tärkeintä (tee vain pakolliset)
- on hyvä, jos vauva osaa nukkua muuallakin päivällä kuin liikkuvissa vaunuissa ulkona (näin voit itsekin vauvan nukkuessa levätä eikä tarvi kävellä)
- huolehdi riittävästä ruokailusta jos imetät
- sivuvaunu tai perhepeti jos sopii teille (maksimoi siis makuullaolo öisin)
- usko ja luota siihen, että heräilyt vähenee
- muutkin ovat selvinneet tästä hengissä
- muista, että keho pystyy venymään äärimmilleen, eli älä stressaa liikaa väsymystä
- jos osaat nukkua vauvasta erillään ja jos vauva syö pullosta, isä voi auttaa
Mun pian 1v on ollut tosi huono nukkuja ja univelkaa kertynyt paljon. Pahimpana aikana hän heräili ainakin tunnin välein, päivisin ei nukkunut juurikaan. Pahimpina aikoina meillä kävi perhetyöntekijä jotta sain nukkua edes sen 3-4h putkeen, mieskin oli silloin jo aivan lopussa kävi töissä.
Aika on auttanut ja hengissä ollaan vaikkei sitä sillon ois uskonu et siitä selviää. Nyt on sellasia 10h öitä pojalla, itselläni on edelleen vaikea nukkua ja heräilen öisin valvomaan.
En tosiaankaan tiedä miten jaksoin mutta meillä meni näin.
Esikoisen synnyttyä 11v sitten pelkäsin itsekkin kätkytkuolemaa joten kun vauva nukahti viimein ja itse yritin käydä nullumaan, mielessä alkoi pyörimään että jos vauva kuolee yöllä, en anna itselleni anteeksi ikinä joten kävin tarkistamassa tilanteen vähän väliä ja unta kertyi vuorokaudessa n.4 tuntia.
Nyt kuopus oli ekan 6 viikoa yökukkuja ja söi lähes tauotta ja unisaldo vuorokaudessa jäi 2-3 tuntiin eikä se auttanut yhtään asiaa kun meillä muitakin lapsia joista nuorin nyt 1v6kk ja kun hän kävi paikille, vauva valvoi. Mä kuljeskelin kuin haamu kotona, puhuin mitä sattuu, unohtelin asioita mm. lasten välipaloja pitkinä koulupäivinä, ostoksia kassalle ym. pientä ja arjen pyöritys muutenkin oli yhtä helvettiä. Nyt vauva syö noin 2 tunnin välein ja mäkin saan nukuttua suht hyvin. Eli meidän tilanne rauhoittu aika nopeasti, onneksi.