Kirjailija ei elä työllään, siinä sen kurjuus.
Miksei valtio maksa palkkaa taiteilijoille, ilman taiteilijoita ei ole mitään, ei mitään.
Miksei valtio maksa palkkaa taiteilijoille, ilman taiteilijoita ei ole mitään, ei mitään.
Kirjailijan kurjuus
Alma
7384
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Älä mene töihin, vaan ala kirjoittaa!!!!! Vai oletko tarpeeksi kyvykäs?
Mistäs sen tietää onko sitä kyvykäs, kun ei koskaan ole tarpeeksi varaa istua ja kirjoittaa yhtäjaksoisesti.
Miten sitä kyvykkyyttä mitataan kirjailija-työssä?
Vaikuttaa siltä, että vain myyntiluvut merkitsevät jotakin.
Varmaa on, että kustantamot tienaavat eniten.
http://www.nakokulma.net/keskustelu/index.php?board=8;action=display;threadid=1355
siinä on vain se ikävä puoli, että vaikka saisitkin julkaistua, rahaa siitä ei välttämättä tule. Loistavallakaan runoudella ja draamalla ei Suomessa elä - jos jonkun menestyskipaleen saat aikaiseksi, rahaa siitä ei toki välittömästi tule, vaan ehkä breikkiä seuraavana vuona. Eläpä sitten se vuosi leivättä. Haastatteluista tms. ei haastateltava saa rahaa ja jos haluaa turvata seuraavan vuoden apurahatilanteen, on jatkettava kirjoittamista - ilman rahaa. Ja sen vuoden ajan pitäisi kuitekin saada vuokra maksettua, syötyä, maksettua puhelinlaskut...
Eikö elä vai, no ei kai sitten. Pitäisi varmaan perehtyä asiaan näin kirjailijaksi aikovana.
Haittaako työnteko muka kirjoittamista? itse käyn koulua ja kirjoitan samalla, en ole vielä nähnyt ylitsepääsemätöntä estettä, sille etten voisi kirjoittaa... totta kai koulu ja varmasti työkin hidastavat kirjoittamista, mutta ehkä jos olisi kaiket päivät aikaa vain kirjoitella, ei tulisi tekstiä juurikaan. Kun tekee muutakin niin saa vähän etäisyyttä tekstiinsä ja pitkän kiireisen ajan jälkeen oikein kaipaa kirjoittamista. Vai olenko väärässä.
Eikä minusta kirjailijan tarvitse kirjoittaa edes kymmentä sivua päivässä. Hiljaa hyvä tulee, kai.
Vai olenko nyt aivan väärässä?
Toivon sydämestäni että olet oikeassa.
Ehkäpä toiset ovat vain saamattomia, vai olenko väärässä?
Ehkpä ihmisillä on hieman erilaisia rytmejä ja keskittymiskykyjäkin?
Vai olenko väärässä?
Kiitti! tarvitsinkin hieman uskoa itseeni ja omaan mielipiteeseeni. Aloin jo epäillä omia käsityksiäni. Nyt varsinkin teki hyvää kuulla jonkun olevan samaa mieltä. Tämä valaa uskoa jatkamaan kirjoittamisessa, omana itsenäni ja omalla tavallani. Kunhan en lipsuisi saamattomuuteen... mutta kyllä se on niin, että jos ei tule kirjoitettua mitään niinä pieninä vapaina hetkinä niin ei pitkä joutilas aikakaan auta yhtään!