Niin puhuja mainitsi -70 luvun tapahtumat ohimennen. Minulle jäi vähän sellainen kuva, että hän oli vähättelemässä koko asiaa ja painamassa villaisella. Että nykynuorison ei välttämättä tarvitse edes tietää koko asiasta, eli on parempi, ettei kaikkea edes tiedä.
Toisaalta. Kun kerran liikkeessämme painotetaan omakohtaista uskoa ja sekin on kait kuitenkin selvää, että nämä hoitomiehet ovat uskomassa ja ovat varmasti virheistään tehneet parannusta seurakunnassa. Jos nyt tästä ei kuitenkaan lähdetä kiistelemään, vaan seuraavasta.
Mielestäni omituista on se, että asiaa painetaan villaisella eikä siitä haluta keskustella. Kun kuitenkin meikäläisillä ei pitäisi olla sillätavalla huolta siitä asiasta, kun kerran synnit ovat anteeksi ja rauha Jumalan kanssa. Miksi siis tätä asiaa pitää pakoilla ja peitellä? Eihän esimerkiksi maallinen valta voi ottaa heiltä pois sitä kaikkein tärkeintä, eli omakohtaista uskoa.
Samaan aikaan nämä ihmiset, jotka ilmeisesti ovat edelleen merkittävissä asemissa SRK:ssa ja paikallisyhdistyksissä, niin ovat kuitenkin ohjaamassa riviuskovaisia olemaan avoimia ja noudattamaan seurakunnan antamia ohjeita elämässä ja kilvoittelussa. Tässä on minulla nyt sellainen kuva näistä hoitomiehistä, että "Älkää eläkö niinkuin minä elän, vaan niinkuin minä opetan"
Toisaalta. Kun kerran liikkeessämme painotetaan omakohtaista uskoa ja sekin on kait kuitenkin selvää, että nämä hoitomiehet ovat uskomassa ja ovat varmasti virheistään tehneet parannusta seurakunnassa. Jos nyt tästä ei kuitenkaan lähdetä kiistelemään, vaan seuraavasta.
Mielestäni omituista on se, että asiaa painetaan villaisella eikä siitä haluta keskustella. Kun kuitenkin meikäläisillä ei pitäisi olla sillätavalla huolta siitä asiasta, kun kerran synnit ovat anteeksi ja rauha Jumalan kanssa. Miksi siis tätä asiaa pitää pakoilla ja peitellä? Eihän esimerkiksi maallinen valta voi ottaa heiltä pois sitä kaikkein tärkeintä, eli omakohtaista uskoa.
Samaan aikaan nämä ihmiset, jotka ilmeisesti ovat edelleen merkittävissä asemissa SRK:ssa ja paikallisyhdistyksissä, niin ovat kuitenkin ohjaamassa riviuskovaisia olemaan avoimia ja noudattamaan seurakunnan antamia ohjeita elämässä ja kilvoittelussa. Tässä on minulla nyt sellainen kuva näistä hoitomiehistä, että "Älkää eläkö niinkuin minä elän, vaan niinkuin minä opetan"
Vastaukset 14
Vanhimmat
...siitä, ovatko nämä hoitomiehet uskomassa vaiko eivät?
Sanot:"että nämä hoitomiehet ovat uskomassa ja ovat varmasti virheistään tehneet parannusta seurakunnassa. " ja kuitenkaan näin ei ole tapahtunut. Mitä se Jumalan edessä hyödyttää, että he keskenään sakastissa tai puhujain huoneessa "tekevät parannusta" toinen hoitomies toisen kanssa?
Ennen vl:ssä opetettiin, että ei auta vain keskinäinen parannuksenteko. Esimerkiksi kaksi poikaa käy omenavarkaissa ja sitten he toinen toiselleen saarnaavat synnit anteeksi, mutta eivät korjaa asiaa hänen luonaan, jonka omenoita varastivat. Se ei ole oikea uskovaisen parannuksenteko, näin opetettiin ennen.
---Tällaista on se "hoitomiesten parannuksenteko";( Ja mistä sinä tiedät kaikki Suomenmaassa asuvat hoitomiehet ja heidän parannuksentekonsa?
Kun lisäksi nämä hoitomiehet eivät seurakunnassaan ole tehneet parannusta kuin korkeintaan yleisesti "joistakin ylilyönneistä", niin totisesti, tuota ei voi pitää oikeana parannuksentekona.
Kukaan tuntemistani poispoitkituista IRL tai täällä palstalla ei tiedä kenenkään hoitomiehen tehneen parannusta sen ihmisen luona, jonka ovat ulos "hoitaneet".
Paljastit itse seuraavassa kappaleessa seurauksen tälle vajavaiselle n.s. parannuksenteolle. Kun ei ole oikeaa parannusta tehtynä, niin niitä syntejä pitää pimittää eikä niistä saisi keskustella, ei IRL eikä täällä palstalla. Tätähän on saarnoissa vaoitettu, tätä keskustelua täällä.
"Mielestäni omituista on se, että asiaa painetaan villaisella eikä siitä haluta keskustella. Kun kuitenkin meikäläisillä ei pitäisi olla sillätavalla huolta siitä asiasta, kun kerran synnit ovat anteeksi ja rauha Jumalan kanssa. Miksi siis tätä asiaa pitää pakoilla ja peitellä?"
Juuri noin. KUN ASIOITA EI OLE HOIDETTU ASIANOSAISTEN KESKEN, EI OLE AVOIMUUTTA EIKÄ RAUHAA, EI SIIS OLE SYNTEJÄ ANTEEKSI EIKÄ RAUHAA JUMALAN KANSSA.
Olet itse mietteissäsi päässyt ihan oikeaan lopputulokseen.
"Tässä on minulla nyt sellainen kuva näistä hoitomiehistä, että "Älkää eläkö niinkuin minä elän, vaan niinkuin minä opetan" "
Tuollaisia ovat palkkapaimenet. He eivät ole oikeita paimenia, koska he elävät valheessa ja ovat itse niitä "raatelevaisia susia, jotka eivät laumaa säästä". Kuuntelehan Hahon puha Amerikassa tässä syyskuun alussa ja saat kuvan siitä, että kohta taas hoitokokoukset alkavat, seurakuntaa taas pian puhdistetaan:( Linkin siihen löydät Hakomajasta.
>>Sanot:"että nämä hoitomiehet ovat uskomassa ja
>>ovat varmasti virheistään tehneet parannusta
>>seurakunnassa. "
Ehkä minun olisi pitänyt kirjoittaa, että OLETETAAN että hoitomiehet ovat parannusta tehneet.
On kuitenkin aika mielenkiintoista, että siionimme puhujaveljet ovat tässä peittelytyössä mukana. No, voi olla, että kaikki eivät ole peittelemässä. Voisi kuvitella, että nämä paimenet ymmärtävät, että hoitomiehillä ei ole mitään pelättävää, kun asiat ovat kunnossa. Sanon näin, koska uskovainen veli voi oikeasti uskoa, että toisen asiat ovat kunnossa.
Kaikkihan tekisivät parannuksen jos siihen ei tarvitsisi nöyrtyä. Ylpeys johti ihmisen lankeemukseen. Ihminen lankesi vihollisen kysymykseen, "sanoiko Jumala todellakin niin".
Tuon kysymyksen kuultuaan ihminen aivan kuin pysähtyi, "tosiaan, olikohan niin vai näin". Silloin ihmisen korvat avautuivat valhetta kuuntelemaan.
1. Moos. 3:4 Niin käärme sanoi vaimolle:
"Ette suinkaan kuole;
1. Moos. 3:5 vaan Jumala tietää, ...
... että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niin kuin Jumala tietämään hyvän ja pahan."
Samaan valheeseen on ylpeydessään langennut (monen muun ohella) vanhoillislestadiolainen johto.
HE tietävät tarkoin, mikä on hyvää ja mikä on pahaa. Ongelma on vain siinä että se minkä hetietävät, on omavanhurskaus saatanan vale.
He eivät nimittäin tiedä sitä, että he tekevät pahaa juuri silloin kaikista eniten, kun uskovat hyvää tekevänsä.
Jumalan hyvyyttä, hänen armoaan anteeksiantamustaan ja ihmisrakkauttaan he pilkkaavat "hempeämielisyydeksi". Itse laatimillaan käskyillä ja harhaopeilla viettelevät Jeesusta etsivät lain alle ja omaan vanhurskauteen. Irti Jumalan armosta, joka Jeesuksen Kristuksen kautta tulee jokaisen osaksi joka uskoo. Näin nämä autuutta etsivät raukat tulevat johdatetuiksi oman vanhurskauden vankeuteen. Pelkoon, syyllisyyteen, itseinhoon, itsesääliin, liikkeen ylpeille johtajille orjiksi.
ei Jumalakaan enää muista.
Anteeksiannettuja syntejä ei muisteta. Se on selvä. Eikä tässä mielestäni olekaan kysymys siitä. Oli synnit anteeksi näistä tai ei, niin eihän sen pitäisi liittyä millään tavalla siihen, että kyseisiä asioita ei voisi käydä läpi. Luulenpa vain, että ne vanhat synnit sieltä kyllä paljastuisi. Mutta niinhän on opetettu, että anteeksiannettuja syntejä ei saisi muistella, joten kaikki uskovaiset lakkaisivat paljastuneita syntejä ajattelemasta.
Vai onko siellä pelkona, että jos asioista paljastuukin rumia raatoja, niin seurakunnassa alkaa velloa, kuin oksennustautisen mahassa? Mistä taas todennäköisesti seuraa vaikeat ajat seurakunnassa. Ne olisivat vaikeita aikoja ja silloin todennäköisesti ovi kävisi tiuhaan. Tänäpäivänä tuskin kukaan jäisi seurakunnan raadeltavaksi, kuten olen kuullut että -70 luvulla olisi tapahtunut.
Tämä on siis vähän sellainen pattitilanne. Liikkeessä haluttaisiin pitää kaikki, mutta mitään myönnytyksiä missään asiassa ei voi antaa.
Otetaanpa tämä televisioesimerkki vielä. Eihän se olisi kuin linjamuutos seurakunnassa, koska sehän on ollut seurakunnan päätös aikanaan ja sitä edelleen ylläpidetään. Samanlaisella seurakunnan päätöksellä asia voidaan muuttaa. En usko, että Jumalan sanalla on television kanssa mitään tekemistä.
Täytynee jatkaa mätänä kalana. Ehkä sitten, kun seurakuntaäidin mahassa alkaa velloa, niin nostan kytkintä samalla muitten kanssa.
Aloin lukea näitä hoitokokuskertomuksia täältä joskus vuosia sitten, samoin olen lukenut niitä mopin palstalla ja hakomajassa. Ja mulle kävi juuri niin että tuli suoranainen kuvotus ja "alkoi velloa kuin oksennustautisen mahassa".
Kun siis nämä tarinat on olleet niin systemaattisen samanlaisia monilla ei ole epäilystäkään etteikö ne olisi totta.
Kuulin näistä asioista ensimmäistä kertaa, vaikka olin koko lapsuuteni ja nuoruuteni ollut vl.Syntynyt v.80.
Minulle tuli niin suuri kuvotus, että ihmettelen miksi edes koko vl-liike pysyy vieläkin pystyssä, luulisi ettei kukaan fiksumpi viitsisi enää tuollaisen tunkion päällä elää.
Olisihan näillä henkilöillä ollut hyvä tilaisuus anoa anteeksi.
Täälläkin palstalla on moni heidän uhrikseen joutunut henkilö kertonut että odottaa syli avoinna näitä henkilöitä kotiinsa armonkerjäläisinä.
Nämä kaikki ongelmat ovat lähteneet alkuun jo 1800 luvun loppuvuosina. Ensimmäiset rysäykset perusongelman vuoksi tapahtuivat 1900 luvun taitteessa. Silloin lestadiolaisuus repesi opillisten harhojen ja valtataistelun seurauksena kolmeen osaan. Kirous joka tästä seurasi on ekslusiivinen seurakuntaoppi. Se on kopio roomalaiskatolisen kirkon seurakuntaopista, yhditettynä 300 luvun donatolaiseen hereesiaan.
Lännessä kirkon kasvun aiheuttamat ongelmat tulivat esiin erilaisessa muodossa.
Pohjois-Afrikassa syntyi 300-luvun alussa Donatuksesta nimensä saanut donatolainen kirkko, joka vaati vanhan tiukan kirkkokurin noudattamista. Sen mukaan arvottomien pappien toimittama kaste tai ehtoollinen ei välittänyt vastaanottajalleen Jumalan armoa.
Donatolaisuus levisi varsinkin alkuperäisväestön ja köyhien pariin.
Kirkon jakanut katkera kiista vaikutti myöhemmin siihen, että Pohjois-Afrikan väestö omaksui nopeasti islamilaisten valloittajien uskonnon.
Hoitomiesten keskinäinen sopiminen ei asiaa korjaa.
näitä syntejähän luetaan joka vuosi kirkossa ja muissa paikoissa muistellaan menneitä. Esim. Daavidin synnit Raamatusta.
Joku olikin ripittäytynyt papille ja sitten kohta oli kuullut pöntöstä kerrottava ne koko seurakunnalle (papilla tuli tietenkin kunnianpiru pöksyyn ja halusi todistaa "oikeassa uskossa" olostaan). Tämän kuultuaan ripittäytyjä oli vannonut ettei enää ikinä toista samaa virhettä.
Puhuvaisille pieni neuvo: kertokaapa vaan niistä omista "synneistä", ja jättäkää toisten asiat Jumalan haltuun.
liittyä aivan hyvin room.kat. kirkkoon, koska tällä on oika seurakunta oppi, toisin kuin nyky ev.lut. kirkolla.
jk. T.Soinille rauhan terveisä.. :-)
Niinpä niin!
Sanoit että seurakunnasta jäseniä erottaneilla on rauha Jumalan kanssa. Eihän se ole koska parannus on edelleen tekemättä.
Parannuksien tekeminen on silmanlumetta jota tehdään ihmisten silmien edessä. Jollain tavalla sitä huonoa omaatuntoa pitää rauhoitella, kun ei voi tehdä parannusta.
Parannus on mielenmuutos, jossa ihmisen henki ja mieli ojentautuvat Jeesuksen Kristuksen kautta Jumalaan. Kristuksen kautta Jumalassa elävä elää ilossa ja rauhassa rakasten kaikkia lähimmäisiään samalla tavalla.
Omavanhurskaus vain keskittyy vahtimaan sitä, ettei kukaan mene hänen ohitseen taivaaseen, ei oikealta eikä vasemmlöta puolelta.
>>Että nykynuorison ei välttämättä tarvitse edes tietää koko asiasta, eli on parempi, ettei kaikkea edes tiedä.