Niin... Mä täällä vaa yksin ajattelen sua ja sitä meiän aikaa yhessä. Vietettii aika hieno kuukaus yhessä ja sillo näytti siltä että meiän juttu ois tän välimatkan kestänyt. Varsinki sun puolelta tuli semmosta juttua että haluat jatkaa mun kans ja suunnittelit tätä suhdetta kauheen pitälle. Sitten muutuit. Parissa viikossa. Et halunnutkaan tavata enää. Tapasit kai siellä jonku toisen... Tiedäppä häntä. Jokatapauksessa kaipaan sua kauheesti. Ajattelen sua päivittäin. Päivittäin muistelen meiän ekaa tapaamista, kaikkia iltoja kahestaan, kaikkia keskusteluja ja sitä läheisyyttä. Kaikkee sitä kaipaan. Ilmeisesti oon se ainut osapuoli joka tuntee kaipauuta... En alussa suunnitellu mitään tämmöstä. Senhän piti olla vaan sellasta kevyttä seurustelua. Sitte opinkin tuntemaan sut, huomasin sussa kaikkia pieniä yksityiskohtia, joita arvostan vieläkin.
Toivon että edes joskus ajattelet mua, sillontällön. Mikäköhän sulle tuli kun muutuit niin nopeesti? Ja en mä niin kova oo kun sä luulet, oon liianki herkkä... Siks en oo vieläkää susta päässy yli... Se on niin hankalaa ku sua näkee kun tuut tänne. Ei sun ois eilen tarvinnu mulle niin kylmä olla.. Enhän mä oo koskaan sua tietääkseni loukannut...
On se kumminkin niin sääli ettet enään välitä. Se on niin sääli. Kun mä välitän. Kaipaan joka asiaa sussa. Kaipaan sun läheisyyttäs. Harmi ku mussa ei ollu mitään sellasta mitä ei niissä sun muissa naisissa ollu. Harmi että olin niin helposti korvattavissa. Tästä ois voinu meinaan tullakki jotaki, vaikka olinki hirveen skeptinen tän jutun suhteen. Kaikkee sitä huomaa jälkeenpäin... Esimerkiks sen, kuinka paljon välittää ja kaipaa.
No mutta toivon että pääsisin tästä jutusta yli nopeesti, en enää kestä tätä. Ajatukset pyörii samaa rataa päivästä päivään, eikä tilanne sen paremmaksi tuu... Jos saisin edes päivän takas siitä meiän ajasta... No, oltiin hetki onnellisia.
Toivon että edes joskus ajattelet mua, sillontällön. Mikäköhän sulle tuli kun muutuit niin nopeesti? Ja en mä niin kova oo kun sä luulet, oon liianki herkkä... Siks en oo vieläkää susta päässy yli... Se on niin hankalaa ku sua näkee kun tuut tänne. Ei sun ois eilen tarvinnu mulle niin kylmä olla.. Enhän mä oo koskaan sua tietääkseni loukannut...
On se kumminkin niin sääli ettet enään välitä. Se on niin sääli. Kun mä välitän. Kaipaan joka asiaa sussa. Kaipaan sun läheisyyttäs. Harmi ku mussa ei ollu mitään sellasta mitä ei niissä sun muissa naisissa ollu. Harmi että olin niin helposti korvattavissa. Tästä ois voinu meinaan tullakki jotaki, vaikka olinki hirveen skeptinen tän jutun suhteen. Kaikkee sitä huomaa jälkeenpäin... Esimerkiks sen, kuinka paljon välittää ja kaipaa.
No mutta toivon että pääsisin tästä jutusta yli nopeesti, en enää kestä tätä. Ajatukset pyörii samaa rataa päivästä päivään, eikä tilanne sen paremmaksi tuu... Jos saisin edes päivän takas siitä meiän ajasta... No, oltiin hetki onnellisia.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kyseessä tyypillinen auervaara, näin vanhanaikaisesti sanottuna ja varmaan kuiteski kyse nuoresta kollista, vai?
parikymppinen mies se on, eli aikuisen iässä mutta ilmeisesti hieman lapsellinen joissain asioissa..