Känny vastaan vanha

Moi

Omistan vanhan sony handycam-videokameran vuosimallia 1993.
Kiinnostaisi tietää millainen tuo LG:n viewty ku990 kännykän videokamera on verrattuna vanhaan sonyyni

Eli onko tuo videokamera ominaisuus täysin huuhaa
juttu eli onko vanha videokamerani yhä parempi

tämä olisi hieno asia jos joku osaisi kertoa niin
helpottaisi kovasti seuraavan kännykän valintaa

kiitos sulle    
10711
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Kaikki kännykkäkamerat ovat 100% huuhaata. Vanha videokamera on aivan varmasti paljon parempi. Kännykkäkameroissa on onneton optiikka, todella surkea valovoima (eihän niin pienestä reiästä mahdu riittävästi valoa sisälle), huono kenno ja sitten vielä koko turhuus kruunataan pakkaamalla video sellaiseksi pikselimössöksi ettei siitä saa enää oikein mitään selvää. Youtube-sukupolven huuhaaleikkikalu, jolla ei oikeasti tee mitään.

Osta kännykkä siihen mihin se on tarkoitettu (puhumiseen ja tekstailuun) ja videokamera sitten erikseen. Ihan perus VHS videokamera monen kymmenen vuoden takaakin tekee paljon parempaa jälkeä kuin yksikään kännykkäkamera.

Äänestä
  • kirjoituksia. On aika jyrkkä kirjoituksissaan etkä voi tietää, kuka/mikä tekstin takana on. Lue mieluummin joitain testejä sekä lehdistä että netistä, esim. TM aika usein testailee kännyköitä.

    En väitä, etteikö Smithjotaimen tekstissä olisi asiapohjaakin ollut.

    Äänestä

  • ja kännykät kännyköinä. ennemmin käyttäisin vaikka kunnon digikameraa videokamerana kuin kännykkää. oikea videokamera tietty tekee vielä parempaa jälkeä.

    Äänestä

  • tuon nimimerkin kirjoitti:

    kirjoituksia. On aika jyrkkä kirjoituksissaan etkä voi tietää, kuka/mikä tekstin takana on. Lue mieluummin joitain testejä sekä lehdistä että netistä, esim. TM aika usein testailee kännyköitä.

    En väitä, etteikö Smithjotaimen tekstissä olisi asiapohjaakin ollut.

    Ei siihen mitään TM testejä tarvita kun asia on täysin selvä. Muutenkin meidän ammattipiireissä TM on vähän kuin keltaista lehdistöä, kirjoittavat välillä mitä sattuu kun asioita ei tunneta riittävästi. Esimerkiksi digiboxitesteissä pärjäävät 10 vuotta kehityksestä jäljessä olevat digiboxit testivoittajiksi. Mitä asiantuntemusta se muka on? Toimittajathan sitä lehteä etupäässä kuitenkin tekevät, eivät tekniikan asiantuntijat - vaikkakin lehdissä saattaa olla mukana myös rautaisten ammattilaisten tekemiä artikkeleja tai kolumneja.

    Mutta eihän tässä asiassa ole kuitenkaan mitään epäselvää. Hyvä kuvanlaatu lähtee optiikasta ja sen valovoimasta päättyen digikameroissa kennon kokoon ja sen herkkyyteen. Itse valovoima riippuu erittäin paljon linssin koosta. Kun kamerakännykässä on vain onnettoman pieni linssi, ei sen valovoima voi olla kovin hyvä.

    Kun edellinen on ymmärretty, muistutetaan siitä että teknisesti videokuvaaminenkin on valokuvaamista, ts. kamera toimii melkein kuin valokuvauskamera, mutta tallentaa liikkuvaa kuvaa. Tästä pääsemme termiin VALOKUVA, siinähän on sana VALO. Hommaan tarvitaan siis valoa. Mistä sitä valoa saadaan, kun reikä saippuarasian kyljessä on liian pieni?

    Kun valoa ei ole riittävästi, voidaan seuraavaksi puhua kennon koon vaikutuksesta herkkyyteen. Mitä isompi kenno kamerassa on, sitä herkempi se on ja sitä vähemmällä valolla saadaan hyviä kuvia. Miten suuren kennon luulet mahtuvan kamerakännykkään? Mitäpä kuvittelet kärpäsenpaskan kokoisen kennon herkkyydeksi verrattuna oikean videokameran kennoon? Suomeksi sanottuna kamerakännykässä on epäherkkä kenno yhdistettynä onnettoman valovoiman tarjoamaan optiikkaan - kaksi huonoa asiaa samassa laitteessa.

    Kun valoa ei ole riittävästi eikä kennonkaan herkkyys riitä, käytetään vahvistusta (gain) joka taas nostaa esiin kennon kohinan. Kuvista tulee rakeisia ja videosta kohinaista. Ammattipiireissä sanovat että pieni kenno kohisee. Kun tämä jo valmiiksi p*skalaatuinen kohinamössö sitten vielä pakataan häviöllisellä codekilla johonkin kamerakännykkäformaattiin, saadaan aikaiseksi sellaista pikselimössöä ettei sitä voi enää edes kutsua videoksi. Paitsi tietysti Youtube-käyttäjien mielestä, jotka pitävät sitä hyvänä koska eivät ole eläessään nähneetkään oikealla videokameralla kuvattua videota.

    Summa summarum: Jopa ikivanhan VHS:n puutteellinen krominanssiresoluutio ja nauhakohina ovat pikku juttuja verrattuna kamerakännyköiden kuvanlaatuun. Oikean kameran tunnistaa nimittäin siitä että siinä on mm. focus, aukko ja suljin - valokuvaamisen peruspilarit. Hyvissä videokameroissa kennojakin on kolme, yksi joka päävärille. Monestako kamerakännykästä nämä asiat löytyvät?

    Kännykkä on luotu alunperin puhelimeksi matkalle. Joten annetaan sen olla sitä mihin se on luotu ja missä se erinomaisen hyvin toimii ja pidetään nämä valo- ja videokuvausjutut siitä erillään. Odottamatta sattuvien tilanteiden tallennuksessa kamerakännykkä voi olla silloin ok, kun mukana ei (kuten yleensä) ole mitään parempaa kuvausvälinettä. Mutta sen sijaan jos on ostamassa kamerakännykkää videokameran korvikkeeksi ihan vakavissaan, on homma menossa pahasti metsikköön.

    Kannattaa myös seurata mitä ammattilaiset tekevät: kuvataanko esimerkiksi TV-ohjelmia kamerakännykällä vai oikealla videokameralla? Miksihän näin tehdään, kun iso olalla kannettava kamera on kuitenkin paljon hankalampi kuin kamerakännykkä? Täytyyhän tähän joku syy olla...

    Äänestä

  • Kännykät on puhelimia, ei kameroita.

    Äänestä

  • SmithChart kirjoitti:

    Ei siihen mitään TM testejä tarvita kun asia on täysin selvä. Muutenkin meidän ammattipiireissä TM on vähän kuin keltaista lehdistöä, kirjoittavat välillä mitä sattuu kun asioita ei tunneta riittävästi. Esimerkiksi digiboxitesteissä pärjäävät 10 vuotta kehityksestä jäljessä olevat digiboxit testivoittajiksi. Mitä asiantuntemusta se muka on? Toimittajathan sitä lehteä etupäässä kuitenkin tekevät, eivät tekniikan asiantuntijat - vaikkakin lehdissä saattaa olla mukana myös rautaisten ammattilaisten tekemiä artikkeleja tai kolumneja.

    Mutta eihän tässä asiassa ole kuitenkaan mitään epäselvää. Hyvä kuvanlaatu lähtee optiikasta ja sen valovoimasta päättyen digikameroissa kennon kokoon ja sen herkkyyteen. Itse valovoima riippuu erittäin paljon linssin koosta. Kun kamerakännykässä on vain onnettoman pieni linssi, ei sen valovoima voi olla kovin hyvä.

    Kun edellinen on ymmärretty, muistutetaan siitä että teknisesti videokuvaaminenkin on valokuvaamista, ts. kamera toimii melkein kuin valokuvauskamera, mutta tallentaa liikkuvaa kuvaa. Tästä pääsemme termiin VALOKUVA, siinähän on sana VALO. Hommaan tarvitaan siis valoa. Mistä sitä valoa saadaan, kun reikä saippuarasian kyljessä on liian pieni?

    Kun valoa ei ole riittävästi, voidaan seuraavaksi puhua kennon koon vaikutuksesta herkkyyteen. Mitä isompi kenno kamerassa on, sitä herkempi se on ja sitä vähemmällä valolla saadaan hyviä kuvia. Miten suuren kennon luulet mahtuvan kamerakännykkään? Mitäpä kuvittelet kärpäsenpaskan kokoisen kennon herkkyydeksi verrattuna oikean videokameran kennoon? Suomeksi sanottuna kamerakännykässä on epäherkkä kenno yhdistettynä onnettoman valovoiman tarjoamaan optiikkaan - kaksi huonoa asiaa samassa laitteessa.

    Kun valoa ei ole riittävästi eikä kennonkaan herkkyys riitä, käytetään vahvistusta (gain) joka taas nostaa esiin kennon kohinan. Kuvista tulee rakeisia ja videosta kohinaista. Ammattipiireissä sanovat että pieni kenno kohisee. Kun tämä jo valmiiksi p*skalaatuinen kohinamössö sitten vielä pakataan häviöllisellä codekilla johonkin kamerakännykkäformaattiin, saadaan aikaiseksi sellaista pikselimössöä ettei sitä voi enää edes kutsua videoksi. Paitsi tietysti Youtube-käyttäjien mielestä, jotka pitävät sitä hyvänä koska eivät ole eläessään nähneetkään oikealla videokameralla kuvattua videota.

    Summa summarum: Jopa ikivanhan VHS:n puutteellinen krominanssiresoluutio ja nauhakohina ovat pikku juttuja verrattuna kamerakännyköiden kuvanlaatuun. Oikean kameran tunnistaa nimittäin siitä että siinä on mm. focus, aukko ja suljin - valokuvaamisen peruspilarit. Hyvissä videokameroissa kennojakin on kolme, yksi joka päävärille. Monestako kamerakännykästä nämä asiat löytyvät?

    Kännykkä on luotu alunperin puhelimeksi matkalle. Joten annetaan sen olla sitä mihin se on luotu ja missä se erinomaisen hyvin toimii ja pidetään nämä valo- ja videokuvausjutut siitä erillään. Odottamatta sattuvien tilanteiden tallennuksessa kamerakännykkä voi olla silloin ok, kun mukana ei (kuten yleensä) ole mitään parempaa kuvausvälinettä. Mutta sen sijaan jos on ostamassa kamerakännykkää videokameran korvikkeeksi ihan vakavissaan, on homma menossa pahasti metsikköön.

    Kannattaa myös seurata mitä ammattilaiset tekevät: kuvataanko esimerkiksi TV-ohjelmia kamerakännykällä vai oikealla videokameralla? Miksihän näin tehdään, kun iso olalla kannettava kamera on kuitenkin paljon hankalampi kuin kamerakännykkä? Täytyyhän tähän joku syy olla...

    >Mitäpä kuvittelet kärpäsenpaskan kokoisen kennon herkkyydeksi...

    Parempi kuin vanhalla videokameralla. Vertaa vaikka kännykän muita osia. Repun tarvinneen Mobira Talkmanin ominaisuudet on nykyään kärpäsenpaskan kokoisessa paketissa joka kulkee nätisti paidan etutaskussa.

    >...kuvataanko esimerkiksi TV-ohjelmia kamerakännykällä vai oikealla videokameralla?

    Studiotason videokameralla ja mökkiläisten kameroilla on paljon suurempi ero kuin kännykkäkameran ero siihen handymanin videokameraan. Niin on hintakin.

    Äänestä

  • totuutta. kirjoitti:

    >Mitäpä kuvittelet kärpäsenpaskan kokoisen kennon herkkyydeksi...

    Parempi kuin vanhalla videokameralla. Vertaa vaikka kännykän muita osia. Repun tarvinneen Mobira Talkmanin ominaisuudet on nykyään kärpäsenpaskan kokoisessa paketissa joka kulkee nätisti paidan etutaskussa.

    >...kuvataanko esimerkiksi TV-ohjelmia kamerakännykällä vai oikealla videokameralla?

    Studiotason videokameralla ja mökkiläisten kameroilla on paljon suurempi ero kuin kännykkäkameran ero siihen handymanin videokameraan. Niin on hintakin.

    Ei ne fysiikan lait miksikään ole muuttuneet. Pienempi pinta-ala vastaanottaa vähemmän fotoneita, vähemmän valoa.

    Lisäksi kännykkäkameroissa käytetään CMOS-kennoja jotka kuluttavat vähemmän virtaa. Ja tällainen CMOS-kenno on epäherkempi kuin vastaavankokoinen CCD-kenno koska pinta-alaa ei saada samalla tavalla hyödynnettyä valon vastaanotossa kuin CCD:llä.

    Lisäksi CMOS-kennojen ongelmana on "rolling shutter" efekti, jonka takia ne eivät sovellu videokuvaukseen oikeastaan lainkaan. Kaikki liike kun vääristyy.

    Äänestä

  • SmithChart kirjoitti:

    Ei siihen mitään TM testejä tarvita kun asia on täysin selvä. Muutenkin meidän ammattipiireissä TM on vähän kuin keltaista lehdistöä, kirjoittavat välillä mitä sattuu kun asioita ei tunneta riittävästi. Esimerkiksi digiboxitesteissä pärjäävät 10 vuotta kehityksestä jäljessä olevat digiboxit testivoittajiksi. Mitä asiantuntemusta se muka on? Toimittajathan sitä lehteä etupäässä kuitenkin tekevät, eivät tekniikan asiantuntijat - vaikkakin lehdissä saattaa olla mukana myös rautaisten ammattilaisten tekemiä artikkeleja tai kolumneja.

    Mutta eihän tässä asiassa ole kuitenkaan mitään epäselvää. Hyvä kuvanlaatu lähtee optiikasta ja sen valovoimasta päättyen digikameroissa kennon kokoon ja sen herkkyyteen. Itse valovoima riippuu erittäin paljon linssin koosta. Kun kamerakännykässä on vain onnettoman pieni linssi, ei sen valovoima voi olla kovin hyvä.

    Kun edellinen on ymmärretty, muistutetaan siitä että teknisesti videokuvaaminenkin on valokuvaamista, ts. kamera toimii melkein kuin valokuvauskamera, mutta tallentaa liikkuvaa kuvaa. Tästä pääsemme termiin VALOKUVA, siinähän on sana VALO. Hommaan tarvitaan siis valoa. Mistä sitä valoa saadaan, kun reikä saippuarasian kyljessä on liian pieni?

    Kun valoa ei ole riittävästi, voidaan seuraavaksi puhua kennon koon vaikutuksesta herkkyyteen. Mitä isompi kenno kamerassa on, sitä herkempi se on ja sitä vähemmällä valolla saadaan hyviä kuvia. Miten suuren kennon luulet mahtuvan kamerakännykkään? Mitäpä kuvittelet kärpäsenpaskan kokoisen kennon herkkyydeksi verrattuna oikean videokameran kennoon? Suomeksi sanottuna kamerakännykässä on epäherkkä kenno yhdistettynä onnettoman valovoiman tarjoamaan optiikkaan - kaksi huonoa asiaa samassa laitteessa.

    Kun valoa ei ole riittävästi eikä kennonkaan herkkyys riitä, käytetään vahvistusta (gain) joka taas nostaa esiin kennon kohinan. Kuvista tulee rakeisia ja videosta kohinaista. Ammattipiireissä sanovat että pieni kenno kohisee. Kun tämä jo valmiiksi p*skalaatuinen kohinamössö sitten vielä pakataan häviöllisellä codekilla johonkin kamerakännykkäformaattiin, saadaan aikaiseksi sellaista pikselimössöä ettei sitä voi enää edes kutsua videoksi. Paitsi tietysti Youtube-käyttäjien mielestä, jotka pitävät sitä hyvänä koska eivät ole eläessään nähneetkään oikealla videokameralla kuvattua videota.

    Summa summarum: Jopa ikivanhan VHS:n puutteellinen krominanssiresoluutio ja nauhakohina ovat pikku juttuja verrattuna kamerakännyköiden kuvanlaatuun. Oikean kameran tunnistaa nimittäin siitä että siinä on mm. focus, aukko ja suljin - valokuvaamisen peruspilarit. Hyvissä videokameroissa kennojakin on kolme, yksi joka päävärille. Monestako kamerakännykästä nämä asiat löytyvät?

    Kännykkä on luotu alunperin puhelimeksi matkalle. Joten annetaan sen olla sitä mihin se on luotu ja missä se erinomaisen hyvin toimii ja pidetään nämä valo- ja videokuvausjutut siitä erillään. Odottamatta sattuvien tilanteiden tallennuksessa kamerakännykkä voi olla silloin ok, kun mukana ei (kuten yleensä) ole mitään parempaa kuvausvälinettä. Mutta sen sijaan jos on ostamassa kamerakännykkää videokameran korvikkeeksi ihan vakavissaan, on homma menossa pahasti metsikköön.

    Kannattaa myös seurata mitä ammattilaiset tekevät: kuvataanko esimerkiksi TV-ohjelmia kamerakännykällä vai oikealla videokameralla? Miksihän näin tehdään, kun iso olalla kannettava kamera on kuitenkin paljon hankalampi kuin kamerakännykkä? Täytyyhän tähän joku syy olla...

    > "kuvataanko esimerkiksi TV-ohjelmia kamerakännykällä vai oikealla videokameralla?"

    Todennäköisesti videokameralla, mutta useiden tv-ohjelmien kuvanlaatu on nykyisin silti varsin heikkoa. Esimerkiksi uutispätkien kuva näyttää usein siltä, kuin se olisi kuvattu, jos ei nyt kamerakännykällä, niin jollain kotivideokameralla. Lisäksi kuvaussäädöt ovat aivan poskellaan, ylivalotusta ym.

    SmithChart = SeppäKaavio. Häh???

    Äänestä

  • mddmfhkkw kirjoitti:

    > "kuvataanko esimerkiksi TV-ohjelmia kamerakännykällä vai oikealla videokameralla?"

    Todennäköisesti videokameralla, mutta useiden tv-ohjelmien kuvanlaatu on nykyisin silti varsin heikkoa. Esimerkiksi uutispätkien kuva näyttää usein siltä, kuin se olisi kuvattu, jos ei nyt kamerakännykällä, niin jollain kotivideokameralla. Lisäksi kuvaussäädöt ovat aivan poskellaan, ylivalotusta ym.

    SmithChart = SeppäKaavio. Häh???

    Katso tuolta mikä on ihmettelemäsi SmithChart...

    http://en.wikipedia.org/wiki/Smith_chart

    Äänestä

  • marjat pihlajain kirjoitti:

    Kännykät on puhelimia, ei kameroita.

    Kännyn videokuvaa voi katsoa vain sen omasta ruudusta. Mikä se nyt on ehkä 5x6 cm. Laita se vaikka 37" TV ruudulle niin alkaa eroja näkyä. Päinvastoin ajatellen suttuinen videonauhankuvakin kännykän ruudulla näyttäisi ihan huippu hyvältä.
    Kai se nyt jokaisen järkeen käy että elektroniikan kehitys ei voi kumota optiikkaa. Silmälasitkin voisi olla jotain elektronisia vempamia jos näin olisi.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


videokamera?! kirjoitti:

Moi

Omistan vanhan sony handycam-videokameran vuosimallia 1993.
Kiinnostaisi tietää millainen tuo LG:n viewty ku990 kännykän videokamera on verrattuna vanhaan sonyyni

Eli onko tuo videokamera ominaisuus täysin huuhaa
juttu eli onko vanha videokamerani yhä parempi

tämä olisi hieno asia jos joku osaisi kertoa niin
helpottaisi kovasti seuraavan kännykän valintaa

kiitos sulle    

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu