Tyttären poika tuli kaapista ulos. Itse en kauheasti yllättynyt, taisin nähdä sellaisia asioita mitä tyttöni ei. En ole missään nimessä pettynyt tai vihainen, kaikkea muuta. On mukavaa että poika uskalsi olla oma itsensä ja kertoi asiasta lähiperheelle todella osaavasti.
Mutta äitipä ei suhtaudu asiaan samalla tavalla, kaikkea muuta. Hän on vihainen, olisi varmaan ajanut poikaparan kotoa jos olisi siellä vielä asunut. Hän halusi puhua asiasta kanssani, mutta kun huomasi ettei kantani ollut kielteinen, suuttui nyt sitten minullekin. Yritin selittää, että eikö ole tärkeintä, että poika on oma itsensä. Hän huusi minulle, että hän haluaa lapsen lapsia. Voi tyttö hyvä, ei homous ole sille mikään este, koitin selittää. Siinä voi vaan vähän kestää että saavat adoptoida, mutta varmasti lapsenlapsen vielä tulee. :)
En ymmärrä tälläistä suvaitsemattomuutta, etenkin omia lapsiaan kohtaan. Jos tyttäreni olisi tullut kaapista ulos teininä, mitäpä minä olisin siihen sanonut? Hurraa, ja nyt vie roskat. Ei kai se maailman loppu ole?
Mutta äitipä ei suhtaudu asiaan samalla tavalla, kaikkea muuta. Hän on vihainen, olisi varmaan ajanut poikaparan kotoa jos olisi siellä vielä asunut. Hän halusi puhua asiasta kanssani, mutta kun huomasi ettei kantani ollut kielteinen, suuttui nyt sitten minullekin. Yritin selittää, että eikö ole tärkeintä, että poika on oma itsensä. Hän huusi minulle, että hän haluaa lapsen lapsia. Voi tyttö hyvä, ei homous ole sille mikään este, koitin selittää. Siinä voi vaan vähän kestää että saavat adoptoida, mutta varmasti lapsenlapsen vielä tulee. :)
En ymmärrä tälläistä suvaitsemattomuutta, etenkin omia lapsiaan kohtaan. Jos tyttäreni olisi tullut kaapista ulos teininä, mitäpä minä olisin siihen sanonut? Hurraa, ja nyt vie roskat. Ei kai se maailman loppu ole?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olen samaa mieltä kanssasi, me kaikki olemme ihmisiä. Tyttärelläsi voi olla paljon iloa lapsestaan ja hän voi tulla mummoksi aikanaan. Minusta lapsella on aina turvapaikka kotona, jos maailma murjoo ja ihanaa, kun mummo on laajasydäminen. - Sitä toivoisi kyllä aina omien vanhempiensa henkistä tukea, vaikka olisi kuinka aikuinen.
Tyttäresi ei vielä tiedä miten ihanan herttaisia ja lämpimiä suhteiteita homosexuaalit luovat vanhempiinsa. Ja miten lojaaleja he yleensä ovat. Paljon tulee elämässä menettämään jos kääntää selkänsä omalle lapselleen. Mutta ehkä tyttäresi on vähän "alkujärkyttynyt" ja sitten kun vähän saa ajatuksiaan kokoon niin huomaa hän varmaan että eihän maailma tähän lopu ollenkaan ja että varmaan vielä saa jopa "mummuillakkin".
Hyváä jatkoa vain "ylpeälle mummulle" ja hänen tyttärenpojalleen.
Tyttärelläsi on oikeus tunteisiinsa. Hänen surunsa siitä, että ei voi saada lapsenlapsia on täysin ymmärrettävää. Yritä hyvä ihminen asettua tyttäresi asemaan ja tukea häntä. Miksi olet suvaitsematon omaa lastasi kohtaan?
Adoptoidut "lapsenlapset" eivät ole omia jälkeläisiä, eikä maassamme luultavasti koskaan tulla sallimaan rekisteröidyissä parisuhteissa eläville adoptioita. Tyttäresi asenne on on sekä rehellisempi että realistisempi kuin sinun.
Ei homous ja lesbous välttämättä estä lasten saantia. Tunnen tapauksen jossa "siemenet" on yhdistetty ja tuloksena syntynyt lapsi. Lapsi saanut kaksi onnellista kotia; toisessa asuu äidit ja toisessa isät.
Äitinä minä toivon lapsilleni onnellista elämää, en mitään muuta. Kodin ovet ovat lapsille aina avoinna, riippumatta siitä ovatko he heteroita vai jotain muuta.
omaa lastaan kohtaan. Miksi ihmeessä äiti ei voi ymmärtää tyttärensä surua siitä, kun tyttären poika on osoittautunut homoksi? Mitä suvaitsevasisuutta se sellainen on? Suru tuollaisessa tilanteessa on täysin ymmärrettävää ja inhimillistä. Lohdutusta tytär kaipaa, että pääsee asian ylitse.
Minun mielestäni lohduksen kapaa tuo homopoika, on kauheaa jos äiti hylkää lapsensa. Hyvä mummo, kun sinä arvostat lastenlastasi: 'Jokainen ihminen on laulunarvoinen'.
suutumuksena, mikä menee kyllä ohi. Sitä ihmettelen miten huonosti poika tunsi äitinsä. olisihan hänen pitänyt tietää, että jokaista normaalia äitiä tuollainen "kaapista ulos tuleminen" ravistelee ja ankarasti.
Isovanhempien suhde lapsenlapseen taas on toisenlainen ja niin pitääkin olla.
Varmaan ennenkin näitä homoja oli, mutta asiasta ei puhuttu ja ko pojat jäivät vain vanhoiksi pojiksi, setämiehiksi taloihin.
perheen sisäinen adoptio rekisteröidyssä parisuhteessa eläville. Homo- ja lesboperheissä elää paljon lapsia ja tämä tytär voi yhtä lailla saada ihan biologisiakin lapsenlapsia. Adoptoidut lapsenlapset ovat yhtä lailla jälkeläisiä, samat oikeudet heillä on kuin biologisillakin. Sinun realismisi on aikaa sitten mennyttä.
Tyttäresi on ensijärkyttynyt.
Nyt hänen tulisi miettiä, mikä pojassa muuttui sillä hetkellä, kun hän kertoi seksuaalisuudestaan.
Ei mikään.
Sama poika edelleen, sama ulkomuoto. Hän puhuu samoin kuin ennen, asuu samoi kuin ennen, hänen huumorintajunsa on sama kuin ennen jne.
Kunhan tyttäresi ajattelee asian loppuun, hän huomaa, että hänellä on sama mukava poika kuin viime viikollakin.
Tyttäresi huomatkoon, että hänellä on itsellään ennakkoluuloja, joista nyt on opiskeltava pois.
Ajan kanssa asia selkenee.
"Yhä Ylpeä Mummi"
Tunnen teidänlaisia enemmänkin, toiset ovat ylpeitä kun lapsi yleensä töihin pääsee,
oli se työ miten "miestä syövää" ja heikkopalkkaista.
kyllä minä ainakin pettyisin, yrittäisin selvittää onko lapseni varmaan oikeassa,
vai onko jokin vanhempi harhaanjohtanut, kuten usein tapahtuu,
yksinäisille kavereille.
edelliseen harhaanjohtamiseen,
kai tiedät, että kaikki kosketus on ihanaa, vaikka itse itseään kostettaisi,
samoin kaikkien henkilöiden kosketus on ihanaa,
kosketuksen ihanuus ja seksuaalisuuden jutut ovat vain kaksi aivan eri asiaa,
usein jotkut >vanhemmat ulkopuoliset henkilöt sen nuorissa sekoiltavat