Kokemuksia terapiasta

Welson kirjoitti:

Kerronpa erään tositarinan terapiasta. Kerran eräs nuori mies meni terapiaan, kun hänellä oli masennusta, pakkoajatuksia ja paniikkihäiriö. Hän harjoitteli terapeutin kanssa ihmisiin luottamista (niin hän ainakin itse otaksui), koska hänen luottamuksensa oli petetty useasti. Koska hän oli koulussa, hänen piti varata ilta-aikoja (klo 16 jälkeen). Kerran terapeutti ei tullut vastaanotolle, vaikka oli sovittu. Poika istuskeli itsekseen mielenterveystoimiston aulassa puoli tuntia ja lähti pois. Seuraavalla istunnolla poika kysyi, miksi terapeutti ei tullut. Tämä ei antanut mitään vastausta. Poika olisi ollut valmis antamaan terapeutille anteeksi, jos tämä olisi pyytänyt pojalta. Mutta terapeutti ei pyytänyt. Hän vain totesi, että hän on ollut vähän alavireessä. Poika ahdistui terapiasta niin paljon, että joutui pyytämällä pyytämään Fontexia, jota hänen kaverinsa oli käyttänyt. Se auttoi masennukseen ja pakkoajatuksiin. Seuraavalla kerralla poika kehui lääkettä terapeutille. Terapeutti kysyi pojalta, että "onko nyt käynyt niin, että tämä Fontex on tullut väliimme". "Ei ole", poika valehteli. Muutaman kuukauden kuluttua poika katkaisi yhteistyön terapeutin kanssa. Terapeutin mukaan käynnit oli käytävä sopimukseen saakka. Kun sopimus päättyi, poika lähti. Ainoa kokemus mitä terapiasta jäi oli se, että ihmisiin ei voi luottaa - olipa tämä terapeutti tai ei.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä