Koen usein, että elämäni
on yhtä farssia.
Istun maailman kaikkeudessa
mustan aukon reunalla.
Saavuttamisen arvoiset asiat
valuvat yksitellen mustan aukon
ahnaaseen kitaan.
Ja koko maailman kaikkeus
nauraa ja odottaa, mitä teen
seuraavaksi.
------
Ei kannata huolestua. Välillä tunnelmat ovat vain
tämän kaltaiset.
on yhtä farssia.
Istun maailman kaikkeudessa
mustan aukon reunalla.
Saavuttamisen arvoiset asiat
valuvat yksitellen mustan aukon
ahnaaseen kitaan.
Ja koko maailman kaikkeus
nauraa ja odottaa, mitä teen
seuraavaksi.
------
Ei kannata huolestua. Välillä tunnelmat ovat vain
tämän kaltaiset.
Vastaukset 7
Vanhimmat
jo vain on tutun kuuloista... mut päivä kerrallaan enempään ei ole tarvettakaan ;)
Tiedän, että muillakin on samankaltaisia fiiliksiä. On kaksi vaihtoehtoa, pitää kiinni unelmista tai oppia nauramaan elämän farssille. Olen valinnut jälkimmäisen.
Aikaisemmin kuvittelin, että unelmien kadottaminen merkitsisi kaiken loppua. Kuten viisaasti sanoit viestissäsi unelmien kuoleminen vapauttaa elämään päivän kerrallaan ja se on sitä aitoa elämistä :).
Etten sortuisi käyttämään ylisanoja, mutta... Kyllä tämä on miltei mykistävä... Ihan jo pelkästään runollisena ilmaisuna pidän tästä, sanavalintoja ja rytmitystä myöten. En muuttaisi yhtään sanaa tai pilkun paikkaa. Pieni kirjoitusvirhe (maailmankaikkeus on yhdyssana) sivuseikka. Tunnetila tulee lähes käsinkosketeltavan lähelle. Hieno runo ei niin hienosta olotilasta.
Monesti olen lukenut runojasi ja pitänyt niistä. Kuitenkin harvoin vastaan.
Yleensä kirjoitan nopeasti ja siksi myös jää virheitä. Jos haluaisin kirjoittaa virheetöntä tekstiä, niin voisin laittaa sen esille vasta muutaman päivän päästä. Silloin luen kirjoittamaani tekstiä kuin vieraan kirjoittamaa.
Olen suunnitellut kaiken valmiiksi,
elänyt unelmistani jo puolet,
tehnyt pedin valmiiksi huomiselle,
elämättä vain päivää kerrallaan,
kokien koko elämän yhdessä hetkessä;
sekunnissa, kahdessa,
kun katsoit minuun
salaperäisesti, hymyillen,
lukien tulevaisuuteni huuliltasi.
että inspiroit minua runoilemaan sellaista,
mikä ei sovi tyyliini. Jos tuollaisen naisen tapaisin, mahtaisikohan se muuttaa minutkin toiseksi mieheksi?
En todellakaan tiedä. Pari päivää taas raadettu, joten en ole ehtinyt vastailemaan.
Runon tunnelmiin vaikuttaa mm. nykyinen työ; koulutustani paljon alempana (suuri egoni on kovilla), työpaikan YT-neuvottelut (ja samalla ylitöiden teko) ja tuleva työpaikkahaastattelu (nykyisen kaltaiseen työhön). Tämä elämä on ihan hullua!
Kaunis oli runosi. Sen pitäisi olla ihan omalla aloituksellaan, ettei häviä tänne..