Olen syönyt Seroxatia nyt nelisen vuotta ja se on pitänyt pahimman masennuksen ja ahdistuksen poissa. Migreenikierre tosin on tänä aikana pahentunut ja pahentunut, kunnes päätin mennä taas välillä neurologille tilannettani päivittämään.
Neurologi halusi kokeilla Seroxatin vaihtamista Anafraniliin, koska Seroxatilla on verisuonivaikutuksia. Olen aikaisemmin vaihtanut pois Cipramilista ja vieroitusoireet (joita ei siis kuulemma voi tulla) olivat jotain järkyttävää. Kysyin tästä ja neurologi totesi, että jännitän tuon kokemuksen vuoksi lääkkeen lopettamista ja oireet johtuvat siitä. Siis anteeksi mitä? Miten osasin ensimmäisellä kerralla nuo oireet kehittää, kun lääkäri sanoi, että lääkkeen voi lopettaa tuosta vaan, ykskaks. Hirveiden tuntemusteni kanssa selasin silloin nettiä ja löysin onneksi kanssakärsijöitä. En ollutkaan sekoamassa.
Nyt neurologi sanoi, että jos nyt niin hirveästi pelottaa, voin syödä puolikasta viikon ja pitää sitten viikon taukoa ennen Anafranilia. Näin ei ainakaan voi tulla mitään vieroitusoireita. Haahaa. Tiesin, ettei asia ole näin, mutta päätin mennä sisulla, koska haluan eroon päänsärkykierteestä.
Tällä hetkellä, jos asuisin yksin, en olisi enää tässä. En mieti mitään muuta kuin eri itsemurhatapoja ja olen aivan suunnattoman aggressiivinen. Tekee mieli hakata päätä seinään, kunnes taju sumenee. Uskaliaita nuo lääkärit. Tuntuu todellakin kuin sekoaisin, päässä säksähtelee, kävelen pitkin seiniä tai niitä päin, sydän muljahtelee.
Olo on sellainen, että sisu alkaa pahasti ropista, enkä kykene näkemään mitään syytä tässä sinnitellä. Parin viikon takaiset päämäärätietoiset ajatukset tuntuvat jonkun toisen ihmisen mietteiltä. Tämä järjetön, läpitunkeva mielen mustuus on kammottavaa.
Neurologi halusi kokeilla Seroxatin vaihtamista Anafraniliin, koska Seroxatilla on verisuonivaikutuksia. Olen aikaisemmin vaihtanut pois Cipramilista ja vieroitusoireet (joita ei siis kuulemma voi tulla) olivat jotain järkyttävää. Kysyin tästä ja neurologi totesi, että jännitän tuon kokemuksen vuoksi lääkkeen lopettamista ja oireet johtuvat siitä. Siis anteeksi mitä? Miten osasin ensimmäisellä kerralla nuo oireet kehittää, kun lääkäri sanoi, että lääkkeen voi lopettaa tuosta vaan, ykskaks. Hirveiden tuntemusteni kanssa selasin silloin nettiä ja löysin onneksi kanssakärsijöitä. En ollutkaan sekoamassa.
Nyt neurologi sanoi, että jos nyt niin hirveästi pelottaa, voin syödä puolikasta viikon ja pitää sitten viikon taukoa ennen Anafranilia. Näin ei ainakaan voi tulla mitään vieroitusoireita. Haahaa. Tiesin, ettei asia ole näin, mutta päätin mennä sisulla, koska haluan eroon päänsärkykierteestä.
Tällä hetkellä, jos asuisin yksin, en olisi enää tässä. En mieti mitään muuta kuin eri itsemurhatapoja ja olen aivan suunnattoman aggressiivinen. Tekee mieli hakata päätä seinään, kunnes taju sumenee. Uskaliaita nuo lääkärit. Tuntuu todellakin kuin sekoaisin, päässä säksähtelee, kävelen pitkin seiniä tai niitä päin, sydän muljahtelee.
Olo on sellainen, että sisu alkaa pahasti ropista, enkä kykene näkemään mitään syytä tässä sinnitellä. Parin viikon takaiset päämäärätietoiset ajatukset tuntuvat jonkun toisen ihmisen mietteiltä. Tämä järjetön, läpitunkeva mielen mustuus on kammottavaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ja lääkärit kaikki erilaisia.
Etsi kunnes löydät oikean ihmisen psykiatrina,sopivan sinulle.Niin minä tein.
Söin joskus yli 20 v.sitten Anafraniilia...ei tapahtunut yhtään mitään muutosta,ehkä ei ollut aika.
Nyt syön Seroxatia,en huomaa sen vaikutusta,mutta oloni on hyvä verrattuna entiseen.
Ehkä on niin,että mikä sopii toiselle,ei sovi toiselle.(Päätäni minulla särki Ananfraniilin kanssa,ja siihen sain Clotaminia).Nyt riittää kop,kop,kop,Panadol.
Mutta lääkärini tutkin luupin kanssa.
Voimaa sinulle.Aina on kuitenkin toivoa.
annoksen muutos laukaisi manian.. http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,818,1733,1995,5866 lisää löytyy
valehtelee ja vähättelee masennuslääkkeiden vieroitusoireista, lääketehtaat ovat niiden aivoihin syöttäneet ,että potilaalle ei pidä kertoa masennuslääkkeiden koukuttavuudesta.Kokemuksesta tiedän , että vieroitusoireet ovat hirvittäviä, ei mullekaan kerrottu, toitotettiin vaan, että koukkuun niihin ei jää.PASKAPUHETTA JA POTILAAN HARHAUTTAMISTA.Aikoinaan lopetin nukahtamislääkkeet, Syötyäni monta vuotta ja se lopetus oli lastenleikkiä verrattuna masennuslääkkeiden lopetukseen, pari huonosti nukuttua yötä, ei muita lopetusoireita.
Niin...lääkäri määräsi uuden lääkkeen depressioon,cymbalta 60mg ja mua pelottaa ottaa se.Mulle lääkäri vannoi että riippuvuutta ei tule...voiko siihen luottaa? En haluaisi mitään lääkkeitä!!!! Mutta ilman en nuku öisin ja en ole muutenkaan kauhean kiva ihminen nykyään. Kai mä niitä lääkkeitä tartten?Joskus olen niin hemmetin vihainen että en oikein tiedä mitä tekisin,ehkä nää lääkkeet saa muita ajatuksia mun päähään kuin viha,ahdistus ja suru...!Haluaisin olla iloinen ja nauttia elämästä...toivottavsti nää hemmetin lääkkeet auttvat.