Jämsän terveydenhuollon siirtyminen kahden Tamperelaisen osakeyhtiön päätösvallan piiriin 51% osake- enemmistöllä on ennakkotapaus josta ei ole paluuta. Huolellinen taustojen selvittely ja valmistelu on nyt tärkeätä ja päätös saattaa vaikuttaa eniten Jämsän raja- alueille.
OECD:n mukaan Suomessa terveydenhuoltomenojen osuus bruttokansantuotteesta (bkt) on 7,4 %. Tämä on alle OECD-maiden 8,8 prosentin keskiarvon ja selvästi pienempi kuin muiden pohjoismaiden keskiarvo 9,8. Yhdysvalloissa vastaava prosenttiluku on 15,0 ja siellä terveysasiat ovat yksityisten hoidossa.
Suomessa siis keskimäärin osataan järjestää terveyspalvelut julkisin palveluin, miksi ei sitten Jämsässä, jossa suunnittelutoimikunnan mukaan on vain huono ja hyvä vaihtoehto. Naapurin kolmatta vaihtoehtoa ei oikein oteta tosissaan.
Osakeyhtiöiden on tuotettava osinkoja ja optioita. Tuotantoprosessi on järjestettävä niin, että niitä tulee, muutoin yritys ajautuu konkurssiin. Osake- enemmistön turvin toiminta voidaan rationalisoida tuottavaksi henkilöstön, toimipisteiden ja osa- alueiden edelleen ulkoistamisen keinoin.
Kallis henkilökunta voidaan osaksi korvata halvemmilla kielitaidottomilla ulkomaisilla niin kuin Lahdessa on tehty. Erilliset terveyskeskukset voidaan lopettaa ja naapurissa käynti samoin- kustannustehottomina, yksityisen osakeyhtiön ei edes tarvitse pohtia toimiiko joukkoliikenne niin, että haja- alueilta pääsee Jämsään, esim. Kuorevesi ja Koskenpää.
Mäntän mallia ei Jämsässä vähin äänin järjestetyssä tiedotustilaisuudessa osattu oikein asiaperustein osoittaa huonoksikaan, yksi osapuoli esitti, että töitä on niin paljon ettei sitä ehditä selvittämään. Avoimuutta, malttia ja keskustelua kaivataan tämän ison asian selvittämisessä.
OECD:n mukaan Suomessa terveydenhuoltomenojen osuus bruttokansantuotteesta (bkt) on 7,4 %. Tämä on alle OECD-maiden 8,8 prosentin keskiarvon ja selvästi pienempi kuin muiden pohjoismaiden keskiarvo 9,8. Yhdysvalloissa vastaava prosenttiluku on 15,0 ja siellä terveysasiat ovat yksityisten hoidossa.
Suomessa siis keskimäärin osataan järjestää terveyspalvelut julkisin palveluin, miksi ei sitten Jämsässä, jossa suunnittelutoimikunnan mukaan on vain huono ja hyvä vaihtoehto. Naapurin kolmatta vaihtoehtoa ei oikein oteta tosissaan.
Osakeyhtiöiden on tuotettava osinkoja ja optioita. Tuotantoprosessi on järjestettävä niin, että niitä tulee, muutoin yritys ajautuu konkurssiin. Osake- enemmistön turvin toiminta voidaan rationalisoida tuottavaksi henkilöstön, toimipisteiden ja osa- alueiden edelleen ulkoistamisen keinoin.
Kallis henkilökunta voidaan osaksi korvata halvemmilla kielitaidottomilla ulkomaisilla niin kuin Lahdessa on tehty. Erilliset terveyskeskukset voidaan lopettaa ja naapurissa käynti samoin- kustannustehottomina, yksityisen osakeyhtiön ei edes tarvitse pohtia toimiiko joukkoliikenne niin, että haja- alueilta pääsee Jämsään, esim. Kuorevesi ja Koskenpää.
Mäntän mallia ei Jämsässä vähin äänin järjestetyssä tiedotustilaisuudessa osattu oikein asiaperustein osoittaa huonoksikaan, yksi osapuoli esitti, että töitä on niin paljon ettei sitä ehditä selvittämään. Avoimuutta, malttia ja keskustelua kaivataan tämän ison asian selvittämisessä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Nyt kuntaliitoksen alla ja vaalien alla ei ole uskallettu kyseenalaistaa Jämsänkosken ym. "kyläasemien" tarpeellisuutta terveydenhuollon toimintoja järkeistettäessä. On pelätty ja hyssytelty poliitikkojen mieliksi.
Mieluumminko ajetaan Jyväskylään kuin koskelta Jämsään. Jos säästöjä halutaan etsiä, niin niitä löytyy nykyistä rakennetta järkeistämällä ja palveluita paikallisesti keskittämällä sekä monipuolistamalla karsinnan sijaan.
Jyväskylässä ravaaminen saa tosiaan jo loppua. Samoin haaveet siitä, että yhtiöittäminen toisi tehokkuutta, ovat täyttä puppua. Koko torso yhtiöitttämissuunnitelma vaan jäähylle ja nopeasti. Sairaalasta on tulossa Jämsälle toinen "kanavahanke" vaikka edellinenkin on vielä maisemoimatta.
Puhutaan kuvitelluista säästöistä, mutta aivan kuten edellinen kommentti kertoo, käy niin, että uusi johtoelin karsii aluksi palvelut Jämsänkoskelta, Hallista ja Länkipohjasta.
Seuraavaksi osa nyt Jyväskylästä ostettavista palveluista siirtyy Tampereelle ja sitä rataa matkustellaan palvelujen perässä ties minne. Loppu tälle tohinalle on tultava, ennen kuin ottaa ohraleipä.
Oi sinä korkein Voima. Kiitos tästä päivästä. Aika on mennyt kuin siivillä Esko K Järvenpään kuolemattomia ajatuksia lukiessa. Toivottavasti näen vielä untakin Mäntän mallista, Patajoen kanavasta ja Holisevan myrkkypesäkkeeseen kaivetusta Jämsän uudesta kaivosta. Kiitos Sinulle siitä, että elämä on Eskon ansiosta nykyisin niin jännittävää. Jos vuoteeltain en nousisi, niin se oli sitten tässä. Mutta jos nousen, niin huomennakin haluan kuulla lisää Mäntän mallista, Patajoen kanavasta ja Holisevan myrkkykaivosta. Amen.
Sitran entisten johtajien hallinnoima Terveysrahasto Oy toimii monimutkaisen yhtiöjärjestyksen ja salaisen osakassopimuksen pohjalta. Rahasto on osa Sitran Terveydenhuollon ohjelmaa, joka pantiin käyntiin Sitran uuden yliasiamiehen Esko Ahon (kesk) kaudella pari vuotta sitten.
Rahastoa hoitaa Korona Invest -niminen hallinnointiyhtiö, jonka omistavat Sitran entinen toimialajohtaja Vesa Lehtomäki
HS teki tästä jutun ja kannattaa lukea miten maalaisia liritetään.