Takaajan kohtalo

Maalaismies*

Ainakin me suomalaiset muistamme, kuinka viime laman aikana mummolta mökki vietiin. Takaajat nostivat pankit jaloilleen monet kaiken menettäneenä, perheensä, työnsä, terveytensä ja henkensäkin. Laman jälkeen kukaan yksityinen ei ruvennut enää takaajaksi. Takaajan kohtalo on suomeksi sanottuna kurja.

Kun yksityiset eivät ala, nyt kaikki ihmiset on pantu valtion toimesta takaajiksi. Suomikin ilmoittautui pelkästä sympatiasta vapaa-ehtoiseksi takaajaksi pankeille 50 miljardilla eurolla. Pankkimme ovat jalomielisesti ilmoittaneet ettei tarvetta ole, kiitos vaan!

Pankitko jättäisivät käyttämättä ilmaisen rahan! Euroopan keskuspankin johtaja kehoitti jo pankkeja aloittamaan lainojen jaon uudelleen. Sama meno jatkuu paitsi että pankinjohtajien huimia palkkioita tarkistetaan. Ehkä,

Mitään todellista korjausliikettä maailman rahoituskriisissä ei ole tehty eikä tapahtunut.

26

1226

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Maalaismies*

      Me kaikki suomalaiset olemme sitoutuneet takaamaan (maksamaan) ne möhläykset, joita pankit eivät vielä ole tehneet.

      Viime lama opetti, että tyhmintä mitä takaaja voi tehdä, on taata ns. blanco, ts. tyhjä paperi.

      • Tuoksuvattu*

        Takasimme mieheni kanssa 30.000 markan lisälainen eräälle henkilölle, koska hänen omat vakuutensa eivät riittäneet koko lainan takuuksi, oli siis kyse isommasta lainasta, ja meille siis osatakaus vain määräsummasta.

        Kas kummaa. Eräässä vaiheessa meidän takauksemme olikin muuttunut meidän talomme yleispanttaukseksi tuon henkilön kaikille lainoille.

        Jotem mikäli en olisi tarttunut asiaan ja mennyt pankkiin aikanaa, olisi ollut mahdollisuus, mikäli lainan ottaja ei olisi selvinnyt veloistaan, että meiltä kahdelta perheeltä olis mennyt kaikki ja mahdollisesti jääty velkaakin.

        Joten ei vain tyhjään paperiin nimensä kirjoittaneet, vaan, pankit olivat häikäilemättömiä junailijoita takuiden suhteen.

        Velallinen hoiti velkansa aikanaa, mutte meidän takuumme loppui tuona päivänä kun pankkiin astelin sevittämään mihin paperiin me nyt lopultakin olimme muka nimemme kirjoittaneet, kun meillä olevissä kopioissa asia ei ollut ihan niin kuin pankki oletti.


      • Maalaismies*
        Tuoksuvattu* kirjoitti:

        Takasimme mieheni kanssa 30.000 markan lisälainen eräälle henkilölle, koska hänen omat vakuutensa eivät riittäneet koko lainan takuuksi, oli siis kyse isommasta lainasta, ja meille siis osatakaus vain määräsummasta.

        Kas kummaa. Eräässä vaiheessa meidän takauksemme olikin muuttunut meidän talomme yleispanttaukseksi tuon henkilön kaikille lainoille.

        Jotem mikäli en olisi tarttunut asiaan ja mennyt pankkiin aikanaa, olisi ollut mahdollisuus, mikäli lainan ottaja ei olisi selvinnyt veloistaan, että meiltä kahdelta perheeltä olis mennyt kaikki ja mahdollisesti jääty velkaakin.

        Joten ei vain tyhjään paperiin nimensä kirjoittaneet, vaan, pankit olivat häikäilemättömiä junailijoita takuiden suhteen.

        Velallinen hoiti velkansa aikanaa, mutte meidän takuumme loppui tuona päivänä kun pankkiin astelin sevittämään mihin paperiin me nyt lopultakin olimme muka nimemme kirjoittaneet, kun meillä olevissä kopioissa asia ei ollut ihan niin kuin pankki oletti.

        Kertomasi oli surullisen yleistä. Joku takasi pienen lainan, mutta ei hiuomannut sopimuksen yläreunassa huomautusta: yleistakaus. Se merkitsi että jos velan ottaja ei pystynyt maksamaan, takaaja maksoi koko potin. Sinä huomasit ajoissa.

        Tuo harhauttava yleistakaus poistettiin laman jälkeen, mutta ihmiset olivat kyllästyneet pankkien epärehellisyyteen niin, että takaaminen loppui.

        Ihmiset olivat tottuneet siihen, että pankkiin jos mihin, saattoi luottaa. Se luottamus meni eikä ole palautunut.


    • Kun pankeilla menee hyvin, vaikka laittominkin konstein, jaetaan johtajille optiota.

      Kun sitten töppäykset tulevat ilmi ja ruvetaan etsimään maksumiehiä, niin pankinjohtajat pääsevät ennenaikaiselle eläkkeelle ja kansan karttuisa käsi maksaa viulut.

    • Hintriika*

      Voi kuulkaa, jos on optimistiksi syntynyt, niin kaikesta löytää valoisan puolen! Kun on yhden kerran menettänyt kaiken siksi, että on pannut nimensä väärään paperiin, niin toista kertaa ei tule. Yksinkertaisesti siitä syystä, ettei omista enää mitään, minkä voisi menettää. Enhän enää edes kelpaisi takaajaksi!

      Tässä vain huolettomasti eläkerahoillani kitkuttelen.

      • Maalaismies*

        Tarkoitan, että asenteesi on kullan arvoinen.


      • Jatta

        sitä minäkin ilm. olen syntynyt. Olen myös laittanut nimeni vääriin papereihin, hyväuskoinen ja ilmeisen sinisilmäinen olen ollut.
        Eri teille lähdimme toistakymmentä vuotta sitten ja koulutin itseni uudelleen, uuteen ammattiin. Siinä rytinässä, kun meni alta työkin.

        Tein rohkeasti velkaa ja sain uutta ammattiani vastaavan viran. Ostin asunnon itselleni. Lapsemme olivat jo kaikki poissa kotoa, etten niin kovin suurta asuntoa enää tarvinnut.

        Nyt nautin eläkkeelläolosta täysin ja vapaudesta myös. Onneksi on tullut uusia ystäviä, että aina, jos haluaa, seuraa kyllä löytyy.


    • Nyt ei ole kyseessä yhtäläinen lama.

      Edellisessä kaatui Neuvostolitto ja sen mukana jättiosa viennnistämme. Nyt vienti vain vähenee heikenneen taloustilanteen takia. Valmiutemmekin on parempi tuon lamantorjunnan "mustan vyön" takia.

      Meidän kahden on muuten tarkistettava asennettamme EU:hun. Nyt se on euron turvana. Rahaunioniin kuulumattomat, Englanti ja Ruotsi, ovat kauhuissaan.

      Varsinkin Englanti on rehvastellut vahvalla punnallaan. Koko aurinkorannikko on pubeja ja koiria täynnä röyhkeine isäntineen.

      Eräs ruotsista eläköitynyt tanssituttavani kertoi eläkkeensä jo pienenneen vahvan euron takia.

      "Nyt eurolla saa kruunuja ison kasan" oli hänen ilmaisunsa, ennen ilmeisesti päinvastoin.

      Millä arvolla "nuo maat" saavat valuuttansa euroon sidottua? tuskin kovin korkealla.

      Nämä ovat kyllä asioista, joita huonosti ymmärrän. Hyviä toimenpiteitä on kuitenkin tehty ja pörssikurssit ovat nousussa.

      Keinottelijakelmit ovat jo rikastuneetkin

      • Nyt vaan Neuvostoliiton sijaan on Venäjä tiukilla, ei poliittisesti mutta taloudellisesti.

        Vaikka moni saattaa aivastaa seuraavasta, niin toivottavasti öljyn hinta ei enää halpene, sillä silloin Venäjän taalous voi romahtaa ja meille koituu siitä taas mittavat taloudelliset ongelmat.

        Ruplan devalvointikaan ei kai ole enää kaukana.


      • Tuoksuvattu*

        Mietitäänpä lamaa kuinka tahansa, aina me kansalaiset kaikesta maksamme veroina ja maksuina, minkä yhteiskunta avustamiseen laittaa, onpa kyse pankista tai teollisuuden tukemisesta.

        Nyt on monella todella kova paikka tästäkin lamasta selvitä.

        On rakennettu kalliita taloja, lainaa on saatu ja nyt lama pudottaa asunnon arvon, pian pankit alkavat kyselemään lisävakuuksia lainanottajilta. Niin tehtiin aiemmankin laman aikana.

        Paperilla talo on kallis, mutta arvo vain putoaa.
        Niitä tapahtumia on ollut ja siihenhän ameriikkalaistenkin pankkien kaatuminen osin perustuu. Millään ei ole enää samaa arvoa kuin lainaa myönnettäessä. Se on monen kohtalo kotomaassammekin.
        Lainoja on annettu liian pienillä vakuuksilla.

        Karrikoiden, kympillä ostetusta kun saa myydessä euron, jostain se välirahakin on velallisen löydettävä, ja kun ei löydy, pankki perii omansa.

        Velkapääomalla luotujen työpaikkojen suhteen tilanne on sama. Kun ei ihmisillä ole varaa kuluttaa, kaatuu moni yritys, koska vain myymällä tuotteita tai palveluja pystyy yritys palkatkin maksamaan, ellei tuloja ole, samassa lamassa on yrittäjäkin.

        Yhdenkin työpaikan menetys kostautuu monelle muulle. Ostovoima ja rahan liikkuminen pitää tilanteen sentään jotenkin hallinnassa, vaikka ulkomaan kauppa onkin lamassa. Mutta raha ei liiku, kulutukseen ei ole varaa, ihmiset pelkäävätkin sijoittaa ja isoja hankintoja siirretään. Kyllä ne hinnat putoavat, se on usko, ja niin varmaan tapahtuukin.

        Kuinkahan moni on pelannut pörssikaupoilla rahansa, joskin moni on voittojakin kerännyt jos on osannut ostaa oikeaan aikaan ja uskaltanut myydäkin. Nyt kurssit muuttuvat päivittäin, aamulla rikas voi olla illalla köyhä.

        Tee tässä sitten päätöksiä vähillä varoillasi, pörssikeinotteluun menisin mukaan jos olis varaa häviämisenkin riskillä odottaa suuria voittoja.

        Parhaat pelurit pärjää, se on aina totta, mutta nyt meistä jokaisesta on tulossa pelureiden tappioiden maksajia(kin) parhaassa tapauksessa.

        Valtion takuusumma on melkoinen potti.


      • Maalaismies*

        Kirjoitat:"Meidän kahden on muuten tarkistettava asennettamme EU:hun. Nyt se on euron turvana."

        Enpä ole laisinkaan varma euron asemasta. Samoin kuin EU turvautuu puolustuksessa Natoon, samoin se on finanssipolitiikassa matkinut USA:ta. EU:lla ei ole siinäkään omaa linjaa.

        Nyt jo nähdään etteivät pankkien turvatoimet ole vakuuttaneet pörssejä sen enempää idässä kuin lännessäkään. Euron kurssi heikentyy koko ajan jopa heikkoon dollariin nähden.

        Katsotaan, jooko?


    • kun itselläni ei koskaan rahaa liikaa,on helppo jaella muillekin.En anna rahalle mitään arvoa,vippaan milloin kellekin.Sitäpaisi nauran kun minua petkutetaan.
      Ja hautaanhan meidät hoidetaan jollain konstilla,minutkin vihdoin vapaana Itämereen.

      • naisellinen nainen

        köyhä oon. Ei koskaan ole tota fyrkkaa ollut liikaa. Perintöjä ei ole saatu. Mutta mitä sitten?

        Autan mielelläni ystäviäni, jos pystyn. Takaisin nuo kaikki ovat vippinsä maksaneet. Köyhät vaan auttaa toisiaan helpommin. Kuin "varakkaat", no onks siinä jotain pahaa? Ei kaikilla ole osaketta, tai kesämökkiä. Eivätkä kaikki omista omaa "talletustiliä". ym. Vaan, joutuvat elämään pienillä tuloilla? Onks siinä jotain kummallista ja ihmettelemistä? Ei musta.

        Sitä ku on elämä joskus, ollut "tosi tiukkaa taloudellisesti". Miehelläni on samalainen luonne. Kun mullakin. Ei pilkata niitä, joilla menee taloudellisesti huonommin kuin meillä. Kait tää elämä meitäki on opettanu. Ajattelee toisella tavalla.

        Mieskin on joskus, kadulla asunnut. Pitkiäki aikoja.Täällä Stadissa. Ei ollut kattoa, mihin päänsä olis saanut kallistettua. Sukulaiset vaikka, asuivat samassa kaupungissa, eivät auttaneet. Vaan häpesivät. Siellä oppi munki mies, sen leivän jakamisen toisten "kohtalotoverin" kanssa jos missä, toinen paikka oli vankila. Sinne joutu vaan siks et, että oli lusimassa sakkoja. Siitäkin kun täällä Stadissa joissan vaiheessa rangaistettiin ihmisiä, jos niillä ei ollu vakituista asuntoo...mut välittiks nää sen sukulaiset, paskanmarjat. Eivät muuta ku nyrpistivät "nokkaansa": Käänsivät selän. Olivat parempaa väkeä. Mun mies kerto mulle sit, ku mentiin avikseen. Et suurinta herkkuu olisi ollut valkoinen leipä..sitä ku on nihtisti tarjolla. Vankilassa. Tummaa leipää sai. Mut ei valkoista.
        No,kävikö nää sen sukulaiset sit, edes tsiigamassa ja olisivat kysyneet et, tartteeks jotain?- Ei.

        Vasta sitten kun miehellä alko olla asiat kondiksessa. Se taas kelpasi, näille sukulaisille.

        Nyt sitte meidänki elämä on ihan kunnossa. Ollaan molemmat uudestaa aviksessa. Toista kertaa. Joilleki seki liikaa. On katto pään päällä. Ja lämmintä. Ja fyrkkaaki jää säästöön. Ollaa kumpiki Onnellisia ja rakastetaan tota "vapautta".

        Katkera munki mies vois olla. Omille sukulaisilleen. Mut ku ei oo. Mua taas näiden sukulaisten käytös vaan ihmetyttää..ei muuta.

        Itse olen ollut monta vuotta Yh-äiti. Pärjää on pitänyt tiukoilla toimeentuloilla. Taloudellisesti. No, jos siitäki sit pilkkaa joku tekee, niin mun puolesta. Ei hetkauta.Meikäläistä. Päinvastoin ku asuttiin, Vuosaaressa Stadin vuokra-asunnossa me kundin kanssa kahdestaan 12 vuotta. Siellä me "köyhät" toisiamme autettiin. Munki naapurissa oli yh-isä kolmen murrku-ikäisen nuoren kanssa, no meillä ku leivottiin, niin aina sinne yläkertaan vein samalla näille muilleki lapsille...mut mä taidanki olla sit ihan "himmee" mimmi.


        Ehkä me sit ollaan "typeryksiä", mun mieheni kanssa. Kun nyt ajatellaan toisella tavalla? Autetaan jos, pystytään rahallisesti. Muitakin. Ja eihän sekään oo pois muilta ku meiltä, väliaikaisesti. Meillä ku nää rahavarat on yhteisiä.

        Vapaana sit joskus, mekin kumpinkin halutaan tonne Itämereen. Meitä onki siellä sit useampi sielu. Uskoisin, et tuolta Viron puolelta meidänki ystävät haluavat ihan samaa.. taitaa olla sit aika tungos siellä Itämerellä. Mut eiköhän mahduta.

        t.friidu


      • naisellinen nainen kirjoitti:

        köyhä oon. Ei koskaan ole tota fyrkkaa ollut liikaa. Perintöjä ei ole saatu. Mutta mitä sitten?

        Autan mielelläni ystäviäni, jos pystyn. Takaisin nuo kaikki ovat vippinsä maksaneet. Köyhät vaan auttaa toisiaan helpommin. Kuin "varakkaat", no onks siinä jotain pahaa? Ei kaikilla ole osaketta, tai kesämökkiä. Eivätkä kaikki omista omaa "talletustiliä". ym. Vaan, joutuvat elämään pienillä tuloilla? Onks siinä jotain kummallista ja ihmettelemistä? Ei musta.

        Sitä ku on elämä joskus, ollut "tosi tiukkaa taloudellisesti". Miehelläni on samalainen luonne. Kun mullakin. Ei pilkata niitä, joilla menee taloudellisesti huonommin kuin meillä. Kait tää elämä meitäki on opettanu. Ajattelee toisella tavalla.

        Mieskin on joskus, kadulla asunnut. Pitkiäki aikoja.Täällä Stadissa. Ei ollut kattoa, mihin päänsä olis saanut kallistettua. Sukulaiset vaikka, asuivat samassa kaupungissa, eivät auttaneet. Vaan häpesivät. Siellä oppi munki mies, sen leivän jakamisen toisten "kohtalotoverin" kanssa jos missä, toinen paikka oli vankila. Sinne joutu vaan siks et, että oli lusimassa sakkoja. Siitäkin kun täällä Stadissa joissan vaiheessa rangaistettiin ihmisiä, jos niillä ei ollu vakituista asuntoo...mut välittiks nää sen sukulaiset, paskanmarjat. Eivät muuta ku nyrpistivät "nokkaansa": Käänsivät selän. Olivat parempaa väkeä. Mun mies kerto mulle sit, ku mentiin avikseen. Et suurinta herkkuu olisi ollut valkoinen leipä..sitä ku on nihtisti tarjolla. Vankilassa. Tummaa leipää sai. Mut ei valkoista.
        No,kävikö nää sen sukulaiset sit, edes tsiigamassa ja olisivat kysyneet et, tartteeks jotain?- Ei.

        Vasta sitten kun miehellä alko olla asiat kondiksessa. Se taas kelpasi, näille sukulaisille.

        Nyt sitte meidänki elämä on ihan kunnossa. Ollaan molemmat uudestaa aviksessa. Toista kertaa. Joilleki seki liikaa. On katto pään päällä. Ja lämmintä. Ja fyrkkaaki jää säästöön. Ollaa kumpiki Onnellisia ja rakastetaan tota "vapautta".

        Katkera munki mies vois olla. Omille sukulaisilleen. Mut ku ei oo. Mua taas näiden sukulaisten käytös vaan ihmetyttää..ei muuta.

        Itse olen ollut monta vuotta Yh-äiti. Pärjää on pitänyt tiukoilla toimeentuloilla. Taloudellisesti. No, jos siitäki sit pilkkaa joku tekee, niin mun puolesta. Ei hetkauta.Meikäläistä. Päinvastoin ku asuttiin, Vuosaaressa Stadin vuokra-asunnossa me kundin kanssa kahdestaan 12 vuotta. Siellä me "köyhät" toisiamme autettiin. Munki naapurissa oli yh-isä kolmen murrku-ikäisen nuoren kanssa, no meillä ku leivottiin, niin aina sinne yläkertaan vein samalla näille muilleki lapsille...mut mä taidanki olla sit ihan "himmee" mimmi.


        Ehkä me sit ollaan "typeryksiä", mun mieheni kanssa. Kun nyt ajatellaan toisella tavalla? Autetaan jos, pystytään rahallisesti. Muitakin. Ja eihän sekään oo pois muilta ku meiltä, väliaikaisesti. Meillä ku nää rahavarat on yhteisiä.

        Vapaana sit joskus, mekin kumpinkin halutaan tonne Itämereen. Meitä onki siellä sit useampi sielu. Uskoisin, et tuolta Viron puolelta meidänki ystävät haluavat ihan samaa.. taitaa olla sit aika tungos siellä Itämerellä. Mut eiköhän mahduta.

        t.friidu

        terveiset Sinulle!


    • Laritsa M

      Uskokaa tai älkää.

    • Nordea, Sampo ym pankit

      lainaavat Islannin konkurssipankille rahaa, että se voi maksaa suomalaisille tallettajille, esim. Espoon kaupungille? Odottavatko ne saavansa lainaamansa rahat takaisin korkojen kera?

      • Ruuneperi*

        Kun Espoolla oli säästöjä 15 milj. euroa, ei ollut vaikeaa asiaa järjestää.

        Olisivatpa olleet säästäjinä tavalliset taavit, ei korvaa olisi lotkautettu.

        Espoohan on vahva kokoomuskunta ja vaalitkin lähellä.


    • sananen

      Kuplien syntymistä estäisi se menetelmä, mikä jenkeillä on, että asuntolainan velvollisuudet päättyvät kiinteistön luovuttamiseen.

      Tällöin pankin pitää arvioida itse, mihin vakuus enimmillään riittää.

      • Asunnon ostossakin on omat rituaalinsa.

        Ennenkuin pankki myöntää lainaa, asunto tutkitaan ja arvioidaan hinta, jos hinta on liian kallis, lainaa annetaan vain arvioidulle hinnalle, ja jos ostaja maksaa myyjälle enemmän, se on hänen asiansa, mutta pankki lainoittaa vain määrätyn hinnan mukaan.

        Täällä pankkia ei kiinnosta mikä on asunnon todellinen arvo, eli hintaarviota ei täällä tee kuin välittäjät ja myyjä oman arvoinsa ja rahanhimonsa mukaan.

        Sielläkin pankit kaatuvat valtoin syliin juuri tuosta syystä, liian paljon asuntoja on jäänyt pankin myytäväksi. Tuttuakin tutumpaa kertomaa.


    • Maalaismies*

      Onko kukaan kuullut Amerikan lyhentäneen tai lyhentävän milloinkaan suunnattomia velkojaan? Suomi vanhanaikaisena mallimaana lyhentää näinkin vaikeassa tilanteessa toista miljardia.

      Amerikkalainen unelma on vsta 2002 alkaen ollut ns. subprime-asuntoluotto. Se ei ole oikeastaan velka, vaan tuote, siisti paketti, jonka ottaessaan köyhäkin pääsee asuntoon kiinni ja jopa sen avulla vaurastuu ellei suorastaan rikastu. Se (tai sen piti) maksaa itse itsensä, nerokasta eikö totta!

      Kahtena ensimmäisenä vuotena maksetaan ainoastaan hiukan korkoja, lyhennyksiä ei lainkaan. Kolmena seuraavana maksut alkavat nousta. Mutta ei hätää kun maan talous on kasvu-uralla ja asuntojen hinnat nousevat 10-15 prossaa vuosittain. Velkaa voi huoletta kasvattaa lyhentämättä sitä hitustakaan.

      Pankki on myynyt subprime luoton edelleen toiselle pankille ja tämä edelleen, kunnes maksajaa ei lopulta löydy, vaan pankitkin ovat korviaan myöten veloissa. Ne eivät uskalla enää luotottaa toisiaan. Nyt ollaan siinä tilanteessa.

      Meillä Rahoitustarkastus rauhoittelee suomalaisten pankkien olevan terveellä pohjalla. Todellisuudessa EU:lla ei ole maiden rajat ylittävää valvontaa. Ts. emme tiedä pankkiemme todellista tilaa tässä vaiheessa. Ne ovat sidoksissa ulkomaisiin toimijoihin eli pankkeihin.

      EU-maat ovat sitoutuneet valtaviin takauksiin. Enempää tuskin voidaan tehdä. Entäpä, mitä sitten, jos ne eivät riitä alkuunkaan?

      • ynnämuu*

        Maalaismies on ansiokkaasti selvittänyt noita "suuria ympyröitä", minun tiedoillani ei ole niihin lisäämistä.
        Siksipä palaan pieniin asioihin. Olin minäkin ryöpytyksessä, kun takaajaksi haluttiin. Olivat hyviä tuttuja, oli muka erittäin hyvä bisnes ja vuorenvarma. Selitykset alkoivat tuntua jotenikin unelmilta.
        Piruuttani lähdin kyllä pankkiin, jonne tuli myös pari muuta takaajaehdokasta. Ajattelin, että onhan minunkin aika jotain oppia.
        Ensiksi tivasin pankkivirkailijalta, että jos laitan nimeni paperiin, minun on varauduttava maksamaan koko laina. Kauan kesti tivaamista, ennenkuin tuli myöntelevä vastaus.
        Siihenhän en tietenkään lähtenyt; olen asuntoni hankkinut pitkällä kituuttamisella. Takuumiehiä en ole ikinä iljennyt kysellä. Niin se on ollut yksinkertaista talouteni ja raha-asioiteni hoito.
        Ja sellaisena tulee pysymään.
        Menihän siinä ihmissuhteita, mutta kaikella on hintansa. Liika on liikaa.


      • Maalaismies*

        Venäjän lama näkyy Suomen satamissa. Enempää autoja ei niihin mahdu. Rekkaliikenne on hiipunut, jonot pienentyneet.

        On niin venäläistä, niin venäläistä!


    • Oman elämän hallinta olisi paikallaan yrittää turvata eri olosuhteissa. Toisten velan takaaminen sisältää aina sen mahdollisuuden, että takaaja saattaa joutua tuon velan maksajaksi. Jos velan suuruisen rahan pystyy suorittamaan joutumatta takaajana itse liriin, niin semmoisessa taloudellisessa tilanteessa voi ryhtyä takaajaksi.

      Moni ottaa velkaa kovin herkästi. Erityinen nykyajan tuotekehitteensä ovat pikavipit, joitten vuoksi ihmiset joutuvat kovin helposti pikkusummien takia luottohäiriölistalle. Siitä haittamerkinnästä saattaa koitua suurta harmia myöhemmin monissa yhteyksissä.

      Kohtuullisuus ja säästäväisyys tuntuvat varsinkin nuoremman väen ja myös useitten keski-ikäisten mielestä liittyvän jotenkin jämähtäneisyydeksi luokiteltuun menneiseen aikaan. Pitääkö jokaisen uuden sukupolven saada oppinsa kantapään kautta? Rahamaailman meno on ollut kovaa peliä ennen ja niin se on nykyisinkin. Talouselämän lainalaisuudet eivät ole muuttuneet.

      • Maalaismies*

        On tiedossa, että Amerikassa eräät pienet pankit ovat noudattaneet vanhoja periaatteita velkoja antaessaan. Niille ei ole käynyt kuinkaan. Myös miljonäärit ovat ilmaisseet mistä kaikki johtuu: yli varojen elämisestä. Esimerkiksi Soros sanoi, että pankkien pelastustoimet ovat huonosti suunniteltuja.

        Totta se on. Kurssit sen kun laskevat.


      • Maalaismies* kirjoitti:

        On tiedossa, että Amerikassa eräät pienet pankit ovat noudattaneet vanhoja periaatteita velkoja antaessaan. Niille ei ole käynyt kuinkaan. Myös miljonäärit ovat ilmaisseet mistä kaikki johtuu: yli varojen elämisestä. Esimerkiksi Soros sanoi, että pankkien pelastustoimet ovat huonosti suunniteltuja.

        Totta se on. Kurssit sen kun laskevat.

        Pieni näkyy tosiaan olevan kaunista Jenkkilässäkin. Mieleen palautuu oma lama-aikamme 1990-luvulla. Säästöpankkien katastrofista pelastuivat useat pienet säästöpankit, jotka olivat pidättäytyneet SKOP:n "rahantekemiseen" mukaan menemisestä. Näitä pieniä säästöpankkeja ei pystytty pakottamaan osalliseksi "Säästöpankki Suomi"-konkurssikoalitioonkaan. Säästöpankkien varoittavan esimerkin nojalla myöhemmin osa osuuspankeistakin katsoi viisaimmaksi jättäytyä omaksi paikallisosuuspankkien ryhmäkseen eli tunnemme sen koivunlehtitunnuksesta.


      • Leiriniekka kirjoitti:

        Pieni näkyy tosiaan olevan kaunista Jenkkilässäkin. Mieleen palautuu oma lama-aikamme 1990-luvulla. Säästöpankkien katastrofista pelastuivat useat pienet säästöpankit, jotka olivat pidättäytyneet SKOP:n "rahantekemiseen" mukaan menemisestä. Näitä pieniä säästöpankkeja ei pystytty pakottamaan osalliseksi "Säästöpankki Suomi"-konkurssikoalitioonkaan. Säästöpankkien varoittavan esimerkin nojalla myöhemmin osa osuuspankeistakin katsoi viisaimmaksi jättäytyä omaksi paikallisosuuspankkien ryhmäkseen eli tunnemme sen koivunlehtitunnuksesta.

        ei se aina ole koosta kii!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      76
      3392
    2. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      31
      2001
    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      68
      1919
    4. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      17
      1466
    5. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1401
    6. Mitä, kuka, hä .....

      Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja
      Kemi
      26
      1328
    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      6
      1306
    8. Noh joko sä nainen oot lopettanut sen

      miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu
      Ikävä
      67
      1247
    9. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      10
      1207
    10. Kerro nainen

      Milloin huomasit, että kyse ei ole ihastumisesta vaan jostain selvästi vakavammasta.
      Ikävä
      53
      1025
    Aihe