Hei
Katselen taloja.
En ymmärrä lämmittämisestä juuri mitään.
Kannattaako lämmitysjärjestelmää pitää merkittävänä tekijänä talon valinnassa?
Aika paljon on vesikiertoisia öljylämmitteisiä. Eikö tämä ole hyvä valinta, koska eikö tämä tarkoita, että voi valita lämmitysmuodoksi öljyn tai sähkön sen mukaan kumpi on halvempi kullakin hetkellä? Ja vaikka öljy loppuisi niin toimii silti sähköllä.
Eli eikö öljylämmitys tarkoita sitä, että se on aina korvattavissa helposti sähköllä siten, että veden lämmittääkin sähkö ja vesi kiertää? Onko näissä uusissa 1990-luvulla tai myöhemmin tehdyissä öljylämmitteisissä aina tämä vaihtoehto?
Katselen taloja.
En ymmärrä lämmittämisestä juuri mitään.
Kannattaako lämmitysjärjestelmää pitää merkittävänä tekijänä talon valinnassa?
Aika paljon on vesikiertoisia öljylämmitteisiä. Eikö tämä ole hyvä valinta, koska eikö tämä tarkoita, että voi valita lämmitysmuodoksi öljyn tai sähkön sen mukaan kumpi on halvempi kullakin hetkellä? Ja vaikka öljy loppuisi niin toimii silti sähköllä.
Eli eikö öljylämmitys tarkoita sitä, että se on aina korvattavissa helposti sähköllä siten, että veden lämmittääkin sähkö ja vesi kiertää? Onko näissä uusissa 1990-luvulla tai myöhemmin tehdyissä öljylämmitteisissä aina tämä vaihtoehto?
Vastaukset 13
Vanhimmat
rakennat uuden. Samalla voi tehdä energiatehokkaan talon, seinien u-arvo pitää olla kohta 0.17.
Lämmitysjärjestelmäksi laittaisin nibe evc 13 ja jonkun 300 litran käyttövesivaraajan (nibe comapct 300 on 275 l ja kuullemma halvemmalla saa isomman), tämä on halvin toimiva paketti esim suurperheen poreammekäyttöön.
Tuusulassa suuren osan vuodesta voi lämmittää vastavirtaleivinuunilla, joten taloon kantsii laittaa sellainen ja kytkeä se lattialämmityksen syöttöputkiin, niin voi halutessa lämmittää koko vuoden, jolloin kovimmilla pakkasilla lattia voi jäädä energiapihissäkin talossa kylmäksi pelkällä ilmalämmityksellä.
LTO-koneeksi valitsisin ilto x100:n.
Jos on öljylämmitys, niin siinä voi olla varalla sähkövastus, joka ehkä riittää pitämään talon lämpöisenä. Vesikiertoisessa lämmityksessä on se hyvä puoli, että sen voi korvata millä lämmitysmuodolla tahansa. Eli sen puolesta voit olla huoletta. Jos öljylaitteet ovat vanhat, niin kannattaa harkita niiden vaihtamista uuteen järjestelmään. Kannattaa huomioida tarjousta jättäessä mahdolliset remontit. Jos et itse tiedä kaikkea, niin kannattaa ottaa mukaan henkilö, joka tietäää, koska ennen kauppoja on hieman helpompi vaikuttaa asioihin.
Tuo ylempänä oleva viesti kannattaa jättää täysin omaan arvoonsa, koska kukaan ei voi noilla tiedoilla sanoa mikä on toisen puolesta kannattavinta. Todennäköisesti hän on itse laittanut kyseiset laitteet ja nyt jälkeenpäin harmittelee valintaansa.
Sulla ei oo oikeesti mitään järkevää sanottavaa! Ainakaan talotekniikasta. Lue edes aloittajan asia. Vai että oikein vastavirtaleivinuuni?!
evlutkuille, tuulareille ja sossuille:-)
sitten on? vittu että vituttaa tollaset pellet.
Oliko tuo vitsi, vai onko nuo vermeet susta tosiaan parasta mitä taloo voi laittaa.
JUst tyypillinen "kyllä meillä ainakin"-tyyppi.
Täällä on kuule Noora paljon tota saastaa--valitettavasti.
Hanki joku rakentamisesta ymmärtävä avukses siihen talon hankintaan. Niistä taloista pitää(kannattaa) huomioida niin monta kohtaa!
Äläkä missään tapauksessa osta semmoselta tyypiltä, joka kehuu vaan niitä omia ratkaisujaan (paniikissa) ja on vielä mahdollisesti ite rakentanut sen talon muun työn ohessa.
Onnea!
köyhä tuulari joutuu töissä istumaan:-)
Se on hyvä systeemi jos sulla on öljyn sähkön ja puun poltto mahollisuus ei tartte pelätä vilua ja voit säästäkki
Onhan tuo ihan hyvä ratkaisu, mutta siinä on se ongelma, että öljykattilan vastus on usein vähän turhan pieni. Toki sen varmaan useimmiten voisi vaihtaa pienillä kustannuksilla suurempaan, ei siinä vielä isoa ongelmaa.
Isompi ongelma on sitten siinä, että jos vaihtoehdot ovat öljy ja sähkö, niin halvalla et pääse milloinkaan. Öljy ja sähkö ovat oikeastaan kalleimpia mahdollisia polttoaineita. Toistaiseksi sähkö on ollut melkein aina vielä hieman öljyä kalliimpaa. Toki tiedän että sähkölämmitystä on nykyään jo markkinoitu pitkään öljyä halvempana, mutta se tarkoittaa kuitenkin vain suoraa sähkölämmitystä, se kun ohittaa öljyn siinä ettei se tarvitse pannuhuonetta ja pienimassaiset tarkoilla termostaateilla varustetut patterit ovat huomattavasti tarkempia ja joustavempia kuin mikään vesikiertoinen lämmitys.
Vesikiertoisen lämmityksen puolustukseksi voidaan kuitenkin sanoa, että useimmiten polttoaine on halvempaa kuin sähkö, ja vaihto polttoaineesta toiseen onnistuu "pienehköllä" remontilla, eli koko taloa repimättä.
Ts. öljykattila on suhteellisen helppo vaihtaa johonkin toiseen kattilaan, siis ainakin jos vertaa siihen että pitäisi vanhaan sähköpatteritaloon keksiä jostain pannuhuone ja saada patterit putkituksineen joka ikkunan alle.
Toki melko pienilläkin muutoksilla voi joskus polttoaineen vaihto onnistua, esim. markkinoilta löytyy mm. etupesiä, joilla pitäisi onnistua vaikka puun poltto öljypannussa. Sitten on tietenkin pellettipolttimet, jotka saattavat sopia joihinkin öljykattiloihin, tosin tuhkatilan puutteesta voi tulla ongelmaa, mikä ei nyt sinänsä maailmaa kaada, mutta tekee vaihtoehdoista hieman työläämpiä käyttää.
Toisaalta öljylämmitystä on suhteellisen helppo täydentää vaikkapa aurinkolämmöllä tai ilma-vesilämpöpumpulla, tai vaikka molemmilla. Nämä ratkaisut sopivat niillekin joilla ei ole halua käyttää vapaa-aikaansa lämmittämiseen. Mutta tässä yhteydessä haluan kuitenkin korostaa että se ajankäyttökysymys on aika pitkälti asennoitumiskysymys, asiallisella lämmityslaitteistolla lämmitys ei ole mitenkään erityisen työlästä tai vaikeaa, mutta on selvää että esim. puunpoltto vaatii tietyn verran päivittäistä huolenpitoa. Ja moni puupohjainen polttoaine tahtoo vaatia huoltoa viikottain. Mutta mistään tuntikausien päiväurakoista ei ole kyse, vaan esim. puulämmitys vaatii miltei pakostikin sen että käy pannuhuoneessa täyttämässä pesän ja sytyttämässä, muutaman minuutin se vie, eikä se ole työ eikä mikään, mutta joillekin se suurin vaikeus on oikeastaan se lähteminen itsessään. Ja kyllä minä sen ymmärrän ettei se sovi ihan kaikille.
Toisaalta, jos puuta tai pellettiä ajattelee edes teoreettisena vaihtoehtona, eikä ole vielä taloa, niin kannattaa kiinnittää huomiota siihenkin missä näitä polttoaineita saa varastoitua, ja miten ne saa siirrettyä pannuun. Esim. monessa nykytalossa ei ole alkeellisintakaan liiteriä jossa voisi puuta pitää, eikä pellettikään taida ihan maanalaisessa öljysäiliössä viihtyä. Toisaalta etenkin joissain vanhoissa taloissa saattaa olla pannuhuoneessa jopa luukku josta saa puut kipattua suoraan ulkoa pannuhuoneeseen, ilman että niitä tarvitsisi kannella pitkiä matkoja sisätiloissa. Monen talon kellareissa on myös paljon tilaa vaikka minkälaisille polttoainesiiloille.
Lämmitysjärjestelmillä on eroja, niin käytettävyyden kuin hinnankin suhteen, joten ainakin minun mielestäni sitä kannattaa pitää valintaperusteena. Mutta se miten siihen suhtautuu on viimekädessä päätettävä itse. Jos vähänkin viitsii näkemään vaivaa voi lämmityksestä selviytyä aika halvalla vielä nykyäänkin. Toisaalta pitkälle automatisoidut lämmitysjärjestelmät miltei pitävät huolen itsestään. Se mitä haluaa riippuu ihan itsestä.
Takan lasiluukun pintalämpötila on sitä luokkaa että takka pitäisi sijoittaa palamattoman rakenteen sisäpuolelle eli pannuhuoneeseen. Takan hinnalla saisi myös toimivan lämmitysratkaisun vesikiertoiseen ja nuohouksen samalla pannuhuoneeseen.
Ainakin yksi pellettipoltin sopii öljykattiloihin, palamishyötysuhde 90-95%, pesän koko ratkaisee nuohoustarpeen.
Minä kyllä puhuin ihan vaan kattiloista, ja polttoaineivaihtoehdoista. Takat toki sisältyvät puulämmitykseen, ei siinä mitään, mutta vähän ihmetyttää mistä olet saanut päähäsi että luukun pintalämpötila ratkaisisi osastointitarpeen?
Ainakin minun tietääkseni pintalämpötilat määrittävät lähinnä vähimmäissuojaetäisyydet palaviin rakenteisiin. Näitä etäisyyksiä voidaan vielä tarvittaessa lyhentää käyttämällä tarkoitukseen sopivia suojarakenteita.
Nimenomaan kannattaa katsoa ensimmäiseksi että se on vesikiertoinen.
Sähkö/öljy on ihan hyvä, kattilassa voi olla 6kW vastus, mutta siihen voi muutamalla satasella laittaa toisenkin mokoman kaveriksi (jos kattilassa on paikka) tai vaihtaa isompaan. 6kW ei riitä lämpimään veteen ja taloon, mutta 12kW voi jo riittää.
Katso niistä taloista pääsulakekoko! Jos se on 3x25 niin maksimi vastusteho on tuo 12kW, mutta jos se on 3x35 voi vastuksia laittaa 18kW.
Jos lämmität pelkällä sähköllä, täytyy savupelti laittaa kiinni. Mutta jos laitat sähkövastuksen vaikka 80 asteeseen, kannattaa öljypoltin laittaa vaikka hieman alemman 60-70 astetta niin ei ainakaan lämpö lopu.
Yli 30 vuotta vanhoissa alkuperäisellä lämmitysjärjestelmällä olevissa ei kannata kiinnittää huomioita siihen MILLÄ lämpöä tuotetaan! Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että onko patterit vedellä vai sähköllä toimivia.
Nuissa alkaa kattilat olemaan niin lopussa, että sinne voi laittaa lämmitysmuodoksi minkä tahansa.
Jos et ymmärrä juuri mitään lämmittämisestä, ei ehkä kannata ruveta puukattilalla lämmittämään. Täytyy seurata mittareita ja lämmittää kattilaa sopiva määrä, ei liian vähän jotta säiliö ei jää kylmäksi eikä liian paljoa jotta säiliö ei kiehu...
Onhan niissäkin toki aika tukevat vastukset. Tässäkin omassa talossani on 18kW vastuksia puulämmitysjärjestelmässä.
Ja vielä kerran se, että lämmitysjärjestelmää kannattaa pitää merkittävänä tekijänä talon valinnassa vain jos se on SUORA SÄHKÖ ilman vesikiertoa. Silloin et voi lämmittää millään muulla kuin sähköllä.
"os et ymmärrä juuri mitään lämmittämisestä, ei ehkä kannata ruveta puukattilalla lämmittämään. Täytyy seurata mittareita ja lämmittää kattilaa sopiva määrä, ei liian vähän jotta säiliö ei jää kylmäksi eikä liian paljoa jotta säiliö ei kiehu..."
Se ettei lämmityksestä tiedä paljoa ei välttämättä kuitenkaan johdu siitä etteikö kykenisi asioita ymmärtämään, vaan kyse voi olla myös kokemattomuudesta. Ei puukattilan lämmittämiseen kuitenkaan mitään ruudinkeksijää tarvita.
Mittareita toki pitää seurailla, mutta sillä ei saa ketään pelotella. Riittää kun tietää että vesi kiehuu noin 100 asteisena, kattilassa itseasiassa hieman korkeammassa lämpötilassa koska siellä on hieman painetta, mutta yleisesti ottaen lienee järkevää pitää lämpötilat alle sadan, mutta pyrkiä kuitenkin aika lähelle.
Lataamisen kyllä oppii melkein kertalämmityksellä. Sen kun vaan seuraa missä vaiheessa lämpö menee varaajasta läpi, siis jos latausjärjestelmä sallii veden kerrostumisen. "Tyhmällä" pumpulla vedet sekoittuvat, ja silloin homma on tavallaan helpompi, ei tarvitse miettiä missä se kylmän ja kuuman raja on, riittää kun katsoo mitä tahansa latauspiirin lämpömittaria (kattila, varaaja tai näiden väliset putket), ja lopettaa lämmittämisen ennen kuin vesi alkaa kiehua. Ensimmäisellä kerralla sitä kannattaa ehkä vahtia ja tarkkailla, että tietää miten systeemi toimii. Myöhemmillä kerroilla sen melkein jo tietää minkä verran puita pitää polttaa että pönttö lämpiää.
Eikä sitä tarvitse todellakaan pelätä. Jos pitää pannussa tulia liian pitkään, ja se alkaa keittää, niin eihän siitä tule mitään sen suurempia seurauksia kuin hieman vuotoa varoventtiilistä, ja seuraavana päivänä pitää lisätä hieman että saa taas paineet kohdilleen. Tai jos pönttö jää kylmäksi, niin silloin pahin mahdollinen seuraus on se että lämpö loppuu, vaan eipä hätää, tulet pannuun ja kohta lämpöä riittää. Todennäköisesti hitaammillakin ajatuksen juoksulla alkaa tajuamaan oman lämmityssysteeminsä sielunelämää viimeistään parin kiehautuksen ja kylmenemisen jälkeen.
Ei se ole mitenkään vaikeaa, korkeintaan vain uusi asia joka vaatii hieman totuttelua. Suurin kysymys on siinä että onko valmis uhraamaan päivittäin muutaman minuutin lämmitykseen, vai haluaako jonkin automaattisen systeemin. Ja tässä yhteydessä sanon ihan suoraan, että puupohjaiset polttoaineet eivät koskaan ole täysin automaattisia samalla tavalla kuin esim. sähkö tai öljy. Puupohjaisten polttoaineiden edut ovat hinnassa ja ympäristöystävällisyydessä.