Pitääkö edelleen paikkansa, että monirotuiset koirat olisivat terveempiä ja hyväluonteisempia kuin rotukoirat? Koiranhankinta on minulle kohta ajankohtainen ja olen selvitellyt mikä rotu minulle sopisi, mutta nyt mietin, että pitäisikö kuitenkin hankkia monirotuinen. Eipähän ole ainakaan jalostettu.
Monirotuisen terveys/luonne
..''..
171465
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kokemusta on 2 monirotuisesta,molemmat elivät pitkän ja onnellisen elämän.Toinen 13-vuotiaaksi ja toinen 15-vuotiaaksi.
Tämä 15-vuotias narttumme oli viimeiseen asti kuin pentukoira; hirveän leikkisä ja villi.Ei sitä kukaan vieras ihminen noin vanhaksi uskonut,paitsi kun katsoi leuan alle :) musta koiramme oli sieltä arvokkaasti harmaantunut.
13-vuotiaaksi elänyt uroksemme oli ikänsä vähän rauhallisempi kuin narttu,mutta tarvittaessa siltäkin löytyi kyllä virtaa vaikka muille jakaa :) molemmat olivat todella hyväluonteisia ja helppoja opettaa!Ei ollut luonnevioista ja sairauksista tietoakaan.
kokemusta löytyy myös puhdasrotuisista,meillä oli sakemanni (ilman papereita,se oli virhe meiltä ostaa sellainen!) joka oli yhtä tyhjän kanssa.
Mitään se ei oppinut vaikka miten yritti opettaa,ainoa mikä kiinnosti oli ruoka.Koira ei todellakaan joutunut nälässä elämään ettei se siitä johtunut.Eikä tämä muistuttanut ollenkaan ennemmin ja myöhemmin tapaamiani sakemanneja.
No,koiran tarinakin kyllä päättyi vähän oudosti;eräänä aamuna löysimme sen kuolleena.Ei nuori 2v koira heitä veiviään tuosta noin vaan..kun edellisenä päivänä se oli ihan ok kun sitä lenkkeilytin ja puuhailin sen parissa. :(
Tästä opin kantapään kautta että paperitonta puhdasrotuista en osta!
Nyt meillä on alaskanmalamuutti paperien kera,mahtava yksilö ja persoona :) ja paperien ansiosta koiran sukua pääsee tutkimaan muutama sukupolvi taaksepäin.
Neuvomaan en sinua ala kumpi sinulle sopisi paremmin,mutta jos otat puhdasrotuisen niin ota paperien kera.Ja rekisteröimättömät rotukoirat luokitellaan sekarotuisiksi...hullua mutta niin se menee.
Ellei sinua näyttelyt tms kiinnosta niin sekarotuinen voi olla ihan hyvä valinta.ja onhan niillekin mätsäreitä :)
Nii,onnea koiran hankintaan,molemmista on tosiaan kokemusta ja kumpaankin kategoriaan sopii varmasti hyviä että huonoja yksilöitä :)
Ei ole täyttä puppua sekarotuisten terveys, sillä monirotuisilla ei ole niin ahtaat geenit kuin sisäsiitetyillä rotukoirilla jotka halutaan luoda näyttämään ja kuulostamaan samalta.
Jos päädyt monirotuiseen sama pätee kuin rotukoirissakin eli pentu valitaan KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAAN.
Mikä tärkeintä välttääksesi ongelmia jos haet kotikoiraa jolle riittäisi rapsutukset, normaalit lenkit ja sohvapottuilu niin älä ota palveluskoiriin kuuluvaa seropia (es. dobberi, rotikka, saksanpaimen, belggari tai bokseri) Tulee lähes väistämättä ongelmia.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=102&conference=628&posting=22000000038272078
ei ole homogeninen ryhmä joten kukapa niiden terveyttä tai luonnetta osaisi ennustaa. Varsinkin kun genetiikalla on omat lakinsa..
..ei voi koskaan tietää MISTÄÄN koirasta, oli rotu- tai sekarotuinen että onko koira terve. Paperit kertovat kyllä vanhempien lonkka- yms tulokset, mutta koskaanhan et voi tietää onko vanhemmilla ollut perinnöllisiä vikoja piilevänä, jolloin hyvin mahdollisesti periytyvät pentuun ja mahdollisesti myös sille piilevänä. Seropi taas voi pahimmassa tapauksesa periä kahden tai useamman rodun perinnölliset sairaudet.. Joten sanoisinpa että aika kaksijakoinen juttu!! Valitsit niin tai näin, aina on mahdollista että valitsit väärinpäin!
Itse kyllä suosin seropeja, ilman sen kummempaa syytä. Kuten jo sanoin, KOSKAAN ei ole 100% takeita minkään koiran terveydestä.
Päätä nyt sitten siinä =) =) =)
Koiran luonteeseen vaikuttaa tietenkin rodut tai rotu. Niin rotukoirissa kuin seropeissa on ns. luonnevikaisia. Usein se vika on kuitenkin hihnan toisessa päässä, kun omistajalla ei ole ollut taitoa kasvattaa haastavaa rotua.
Esim. rottweiler oikeissa käsissä on ihmistä palveleva hyväluonteinen koira. Huonoissa käsissä se rayhää niin koirille kuin ihmisille.
Terveys voi molemmilla olla hyvä tai huono. Seropista tuurillaan katoaa ne sairaudet, jotka vaativat vikageenin niin emän kuin isän puolelta. Huonossa yhdistelmässä niitä sairauksia voi taas olla hyvinkin paljon.
Rotukoirissa on rotuja, jotka tunnetusti ovat hyvin terveitä. Myös rodun sisällä on linjoja, jotka ovat terveempiä, kuin muut rodun edustajat.
Vastapainona on myös rotuja, joissa on paljonkin sairauksia.
Itselläni on tällä hetkellä niin rotukoira kuin seropikin ja molempiin olen hyvin tyytyväinen.
Jalostuksesta. Ikävää, että nykyään "jalostetaan" myös seropeja. Usein nämä "jalostukset" ovat rotuja, joissa on samoja sairauksia. Näiden koirien terveyttä ei sitten vaivauduta tutkimaan, vaan "jalostukseen" käytetään sairaita tai tutkimattomia vanhempia. Rotukoiriakaan ei kattavasti tutkita, mutta edes tutkitaan niiltä osin, mitkä ovat rodun pahimmat heikkoudet.
Ainakin seropin ottaminen on sikäli eettinen valinta, että vältytään kaikilta koiranäyttelytoimintaan liittyviltä epäkohdilta. Enkä ala niitä tässä luettelemaan. Seropi on parhaimmillaan ikäänkuin luomukoira, josta ovat karsiutuneet pitkälle viedyt rotuominaisuudet pois. Se on siis lähempänä koiran luonnollista olomuotoa.
Brittiläisessä koirarotujen liikajalostusta käsittelevässä dokumentissa oli kohta, joka jäi mieleeni. Siinä sanottiin sikäläisten vakuutusyhtiöitten pitävän sekarotuisilla koirilla alempaa vakuutusmaksua kuin (ainakin tietyillä) rotukoirilla. Toisin sanoen, seropien omistajat perivät harvemmin tohtorikuluja vakuutusyhtiöltä. Mikä taho olisi neutraalimpi ottamaan kantaa asiaan kuin kylmä vakuutusmatematiikka? (Asian käätöpuolena tulee mieleen, että jospa seropien sairauksia jätetään Englannin maalla hoitamatta, mitä on kuitenkin vaikea uskoa).
Tavallaan vahingossa uuden "rodun" MALAKAn
Se on Kaukasianpaimenkoirabn ja malamuutin risteytys...sukusiitos prosentti varmasti 0%!
#0 v oöenn kasvattanut,ja tämä yhdistelmä tuotti hyvin sudenoloisen koiran, mutta tavattoman rauhallisen, älykkään, lempeän ja jopa hauskan...nk. oivaltavan koiran!
Yhdistelmästä tullut todella paljon positiivista palautetta!
Osa jopa osaa laulaa, ja silloin on kyllä kuulijoilla hauskaa!
Se, ei omaa mitään negatiivisia piirteitä, joskin itsepäinen on , ja tunkee itsensä nenineen joka paikkaan!
Syö kissojen ja kanojenkin kanssa samasta kupista.
Uskomattoman upea katseltava, liikkeet ja ravi kaunista katseltavaa, hali nalle!! Lisää " rodusta" benedi [email protected]
siinäpä sinulla onkin vaikea valinta- molemmissa tapauksissa on niin hyviä kuin huonoja juttuja.
itse olen omistanut paperillisia koiria ja seropeja.
enkä osaa kyllä laittaa paremmuusjärjestykseen koiria.
luonnetta tai terveyttä kun ei voi taata kummassakaan tapauksessa!
se, että mitä tulet koiran kanssa tekemään ja vaatimaan, ratkaisee varmaan sinunkin tapauksessa. mieti, oletko vaikka kahden vuoden päästä innostunut koiranäyttelyistä- se ei kyllä onnistu kv näyttelyissä seropin kanssa. tai jos haluat pennuttaa koiran- onko kannattavaa teettää lisää seropeja (enkä puhu rahasta), yleensähän nämä ovat "vahinkovauvoja".
tai haluat alkaa kisamaan muuten koiran kanssa?
mutta jos olet ottamassa "vain" kotikoiraa, sydämen ja sohvan valtaajaa, seropi on oivallinen vaihtoehto.
Onnea vain etsintään!!
..."jos olet ottamassa "vain" kotikoiraa, sydämen ja sohvan valtaajaa, seropi on oivallinen vaihtoehto."
Eipäs. Seropikin tarvitsee kokonsa ja temperamenttinsa mukaisen harrastuksen. Yleensä peruspiskissä on sekoituksena keskikokoisia ja reippaita rotuja.
Ainoastaan seurakoiriksi jalostetut pikkukoirat sopivat VAIN seurakoiraksi ja sohvanvaltaajaksi.
Kiitos kommenteistanne. Asiaa nyt enemmän pohtineena taidan päätyä antamaan "vahinkopennulle" rakastavan kodin. Näyttelyt minua ei kiinnosta vaan koira tulisi minulle ystäväksi, lenkkikaveriksi ja monirotuisen kanssahan voi harrastaa mitä tahansa. Kisailu ei tosiaan kiinnosta.
Hyvää syksyn jatkoa teille!
Jos pentujen emä (tai molemmat) puhdasrotuinen, ja kuuluu kuvattaviin rotuihin - moni sairailla lonkilla (tai silmillä) varustettu ei saa osallistua jalostukseen, ja näilläpä teetetäänkin sitten "vahinkopentuja" koska puhdasrotuisia rekisteröitäviä ei voi teettää. Viat periytyvät sekoituksillekin. Kun koirassa on kymmeniä rotuja, tilanne onkin jo eri. Ei perinnöllisiä sairauksia, muuten toki siinä missä muillakin.
jos vanhempien rodut tiedetään, tarkista kuuluvatko rodut pevisa-ohjelmaan, (pakolliset kuvaukset jalostustoiminnassa) ja jos kuuluvat, onko näitä kyseisiä koiria kuvattu.
Hei,itselläni on ollut puhas-sekä ns.seropeja,ehdottomasti olen sitä mieltä että sekarotuinen ennemin kuin puhas,ellei ole kultainen noutaja ym.terveempiä,harvemmin luonevikaisiakaa,koska jalostusta ei niin sanotusti ole,luonteeltaan myös seropit ovat kiltempiä.Jalostetuilla koirilla on luonnevikoja norm.huomattavasti enemmän,riippuu tietenkin roduistakin.Joten parempi ottaa selvää ensin mitä kaikkea sekarotuiseen"sisältyy".Tosin hyvä luonteisia rotukoiriakin löytyy,onhan se koulutajastakin kiinni.Jokatapauksessa kokemuksella suosittelen sekarotuisen ottamista.Itselläni on tällähetkellä akitan,kaukasialaisen ja jonkun ajokoiran ym.risteytys,kiltimpää koiraa en voisi enää toivoa(0: Vila on isokokoinen rotikkaan verratavissa luonne kyllä aivan toinen.. T:Mervi
Meillä on ollut koiria 60-luvulta asti. Silloin metsästyskäyttöön soveltuvia sen aikuisia rotu-terrierejä ihan työkoirina. 70-luvulla eka seropi, joka oli onnistunut tapaus luonteen ja terveytensä puolesta. 80-luvulla ostetut sekarotuiset, kaksi peräjälkeen, olivat molemmat totaalisesti luonnevikaisia (keskikokoisia, 1/2 pystykorvia) ja nämä nartut oli lopetettava vihaisuuden takia ennen kahden vuoden ikää. Sen jälkeen päädyttiin takaisin rotukoiriin. Joillain on joku rodunomainen vika virallisissa tarkeissa todettu, haittaamaatta koiran elämää millään muotoa, mutta koirat ovat olleet sitä, mitä niiltä on luonteen ja käyttöominaisuuksien ja ulkomuotonsa mukaan odotettukin. Jokunen vuosi sitten otettiin vielä yksi hieman keskikokoista isommaksi yltänyt monen rodun sekoitus,jolla todettiin vakava lonkkavika ja jolla oli myös Addisonin tauti ja tämäkin jouduttiin nuorena ja kivulloisena lopettamaan. Mistähän sekin Addison mahtoi tulla, kun sekarotuisten geenit eivät ole likeisiä? Niin, eli meillä neljästä sekarotuisesta 40 vuoden aikana on yksi ollut onnistunut ja terve. Rotukoirista tasan päinvastoin nuo lukemat.
Mene ja tiedä.
ja meillä, on seropit aina olleet terveitä ja puhtaissa ollu jotain vikkaa ja meillä on ollu palio enemmän seropeja. Tosin akuutteja ongelmia on ollut molemmilla ja aina on mahdollista valita sairas koira oli rotu/rodut mitä hyvänsä, puhasta tai seropia.
Mutta otatpa kumman tahansa nii ota koira käyttötarkotuksen perusteella ja valitse rodut huolella. Jos koirassa on jotain rotua mitä et usko hallitsevasi, elä ota sitä.
Koska oli koira seropi tai rotukoira, tärkeintä on se että rodut palvelevat omistajaa ja tukevat nykyistä elämäntilannetta.
Sulaa hulluutta on ottaa koira sen takia että alkaisi enemmän liikkumaan sen jälkeen, vaan kannattaa ottaa koira kaveriksi jo valmiiksi liikkuvalle ihmiselle... you know :) eli valitte huolella nii et tuu pettymään =)
kokemuksistani.sekarotuisilla ainakin aiemmin oli se pahapuoli että reviiri oli huomattavasti isompi kuin rotukoirilla.eli painelivat ympäri kyliä ja taisipa sen luonteenkin kanssa olla aika tapauskohtaista.toki sekarotuinenkin leikkauksella saadaan jonkun verran rauhoittumaan.mitä fyysiseen terveyteen tulee niin sekarotuisella ei taida olla näitä jalostuksella aikaan saatuja vaivoja.mutta asioista kannattaa kysyä asioihin enempi perehtyneiltä.esim.kennelin kautta varmaan tietoa löytyy..