mitä haluatte elämässänne tehdä?!?? itse en oo niinkään varma. kaikki alat, mitkä eniten kiinnostaa, on yliopistossa ja nyt kun olen kuukauden verran tutustunut yliopiston systeemeihin (avoimen kautta), niin tuntuu, että se ei oo mun juttu. hitosti tekemistä. kun pitäis vielä töissäkin käydä. en oo koskaan ollu mitään lukuihmisiä...
hain nyt syksyn haussa (keväälläkin, mutta pisteet ei riittäny edes pääsykokeisiin), mutta en oo niinkään odotellut pääsykoekutsuja. keväällä se oli suuri pettymys... ja mitäs, jos sattuisin pääsemään? en oikein tiedä, miten tätä asiaa pitäis ratkoo. yliopistoon on niin vaikee päästä (mun mittapuulla) ja muutenkin kaikki on niin auki. halu olisi opiskella joksikin, mutta... ammatinvalintapsykologistakaan ei apua...(kokeiltu)
hain nyt syksyn haussa (keväälläkin, mutta pisteet ei riittäny edes pääsykokeisiin), mutta en oo niinkään odotellut pääsykoekutsuja. keväällä se oli suuri pettymys... ja mitäs, jos sattuisin pääsemään? en oikein tiedä, miten tätä asiaa pitäis ratkoo. yliopistoon on niin vaikee päästä (mun mittapuulla) ja muutenkin kaikki on niin auki. halu olisi opiskella joksikin, mutta... ammatinvalintapsykologistakaan ei apua...(kokeiltu)
Vastaukset 7
Vanhimmat
tutkinto
Ei korkeakoulututkinto ole mikään avain onneen. Tutkinto ei välttämättä takaa hyvää työpaikkaa, minkä se teki joskus 70-luvulla.
Nykyisin taitaa olla ylitarjontaa monilta osin korkeakoulututkinnon suorittaneiden saralla.
Tekijäportaaseen tarvitaan kyllä uusia osaajia. Tulevaisuudessa siellä on suurin kysyntä. Eikä palkka ole kovinkaan huono.
Heips! Ei kaikki heti tiedä mitä haluaa "isona" tehdä. Itse suosittelisin lämpimästi lasten tekoa, jos ei tiedä mitä tahtoo. Sitä kun on ensin kotiäitinä muutaman vuoden, niin alkaa kummasti haluttaa opiskella. Ja ajatuksetkin on varmasti selkiintyneet siihen mennessä. Ja sitte on lapsetkin tehty ja saatu kouluikään, niin omalle uraputkelle ei ole enää mitään "esteitä". Työnantajatkin tykkää... Itse tein neljä lasta ja hoidin kotona 14 vuotta näitä pienokaisia. Sitten kun nuorimmainenkin lähti kouluun, niin lähdin itsekin. Nyt olen AMK:ssa sosionomi puolella. Mielestäni sopivin ratkaisu itselleni. Tosin taloudellisesti on aina tiukkaa, mutta siihenkin tottuu. Kaikkea ei voi saada. Onnea sinulle!
lukion jälkeen opiskelin, 3,5v, "turhaan". Nyt opiskelen toista alaa, kun jossain vaiheessa alkoi kirkastua mitä haluan.
Voi hyvä ihminen sentään!
Älä tuhlaa nuoruuttasi ja rahojasi turhaan opiskeluun. Pakkaa reppusi ja mene kierteleen erilaisia töitä, Suomen paikkakuntia(varmasti saat paljon ystäviä jne.), mahdollisesti ulkomaille vuodeksi (3kk--> ).
Kokeile, elä ja harjoittele itsenäistymään; kv.työnvälitys, ota selvää!!! Norjob?
mielenkiintoisia seikkailuja!
"Kokeile, elä ja harjoittele itsenäistymään"
Mistä hemmetistä säkin tiedät mun itsenäisyydestä? Ja olen löytänyt mielestäni oikean suunnan elämässäni, että turha sun on neuvoa! Olen toki joskus ajatellut noitakin juttuja joita sä tarjosit, mutta mua ei oikein sytytä a)pätkätyöt b)maailman kiertäminen
Laura,
Jos tuntuu, ettei millään keksi mikä haluaa isona olla, kannattaa mennä vuodeksi opiskelemaan esim. kansanopistoon. Itselleni ainakin kirkastui oma ala kansanopistovuoden aikana. Ja vaikkei kirkastuisikaan, niin mielestäni mikään koulutus ei mene hukkaan.
mäkin kirjoitin että opiskelin 3,5v turhaan... tulevan ammatin kannalta ehkä, mutta kyllä siinä ajassa oppi jotain hyödyllistäkin.. et ei se nyt ihan hukkaan mennyt.