onko tila mitattava tontiksi?

Uimarantarasite on kyllä ihan ymmärrettävä, eikä käyttäjiäkään ole ollut kuin muutama. Ongelma on siinä, että pitäisi löytää virallisista dokumenteista tieto niistä kiinteistöistä, jotka ovat rasitteen käyttöön oikeutettuja. Tilalla pitäisi tehdä maanmittaustoimituksia, ja nyt kuulemismenettelystä selvityksineen tulee paljon kustannuksia-. Näin epämääräsiin tiedoin asetettu rastite on kyllä kohtuuton rasitetilalle. Esim yksityistietoimituksessa riittäisi yhdenkin rasiteoikeutetun kiinteistön kuuleminen. Nyt kun näistä ei ole selkoa paperilla, joudutaan kaikki toimenpiteet tekemään työläimmällä ja kalleimmalla tavalla. Kustannukset oletusarvoisesti maksaa maanmittaustoimenpiteen tilaaja.

Rasitemerkintä on puuttunut 20 vuotta kiinteistörekisteritiedoista. Ostaessamme tilan virallisissa papereissa ei ollut mainintaa rasitteesta, merkinnän vanhasta toimituksesta maanmittaustoimisto on tehnyt reisteriin vasta äskettäin.

kuulemisongelma kirjoitti:

Uimarantarasite on kyllä ihan ymmärrettävä, eikä käyttäjiäkään ole ollut kuin muutama. Ongelma on siinä, että pitäisi löytää virallisista dokumenteista tieto niistä kiinteistöistä, jotka ovat rasitteen käyttöön oikeutettuja. Tilalla pitäisi tehdä maanmittaustoimituksia, ja nyt kuulemismenettelystä selvityksineen tulee paljon kustannuksia-. Näin epämääräsiin tiedoin asetettu rastite on kyllä kohtuuton rasitetilalle. Esim yksityistietoimituksessa riittäisi yhdenkin rasiteoikeutetun kiinteistön kuuleminen. Nyt kun näistä ei ole selkoa paperilla, joudutaan kaikki toimenpiteet tekemään työläimmällä ja kalleimmalla tavalla. Kustannukset oletusarvoisesti maksaa maanmittaustoimenpiteen tilaaja.

Rasitemerkintä on puuttunut 20 vuotta kiinteistörekisteritiedoista. Ostaessamme tilan virallisissa papereissa ei ollut mainintaa rasitteesta, merkinnän vanhasta toimituksesta maanmittaustoimisto on tehnyt reisteriin vasta äskettäin.

Lue lisää

tiloja tarvitse kuulla paitsi jos haluat rasitteen poistaa. Eikös se toimitusinsinööri viran puolesta hoida nuo ilmoittelut ko henkilöille ja kutsu heidät kokoukseen.

Jos oletetaan että kantatilasta on aikoinaan lohkottu rintamamispalstoja vaikka 30 kpl ja kaikille on annettu osuus yhteisiin on aika mittava homma selvittää omistajat. Eikä niistä tiloista taida olla edes atk-rekisteriä eli niistä jotka rasittaa, kaikkien paperit pitää käydä yksitellen läpi.

ei noita rasittavia kirjoitti:

tiloja tarvitse kuulla paitsi jos haluat rasitteen poistaa. Eikös se toimitusinsinööri viran puolesta hoida nuo ilmoittelut ko henkilöille ja kutsu heidät kokoukseen.

Jos oletetaan että kantatilasta on aikoinaan lohkottu rintamamispalstoja vaikka 30 kpl ja kaikille on annettu osuus yhteisiin on aika mittava homma selvittää omistajat. Eikä niistä tiloista taida olla edes atk-rekisteriä eli niistä jotka rasittaa, kaikkien paperit pitää käydä yksitellen läpi.

Lue lisää

Jos rasite pysyy samanlaisena, niin lohkomistoimitus ei ahtaasti tulkittuna koske rasiteoikeutettujen kiinteistöjen oikeutta. Näin tulkittuna ko. kiinteistöjen omistajia ei tarvitse kutsua. Tosin toimitusinsinööri saattaa haluta kutsua, ettei toimitus mene myöhemmin nurin ylemmissä oikeusasteissa.

Oikeutettujen selvittämisessä 30 tilaa on aika pieni juttu - useilla yhteisillä vesialueilla on tuhansittain osakaskiinteistöjä.

Periaatteessa kiinteistörekisteri sisältää kaikki rasiteoikeudet molempien osapuolien kohdalla. Rasitemerkinnän pitäisi siis löytyä sekä rasitetun että oikeutetun kiinteistön kohdalta. Käytännössä näin ei menneitten "syntien" vuoksi ole, ja tämä teettää sitten nykyään lisätyötä toimitusten yhteydessä.

Onneksi asiakirjakopiot ovat sentään helposti saatavilla, joten tajuton homma tuo ei ole. Ja sitä paitsi business as usual maanmittareille.

Asemakaava-alueella jolla tila sijaitsee, ei voi rakentaa koska tila on mittaamatta, tämä tarkoittaa sitä että asemakaava-aluella vai tontille saa rakentaa eli jos kiinteistö on maarekisterissä eli tilana eikä tonttina niin se on rakennuskiellossa kunnes tontti tai tontit on mitattu, hallinnanjakosopimuksella ei ole merkitystä tässä asiassa.

t. ile LKV

csi049 kirjoitti:

Jos rasite pysyy samanlaisena, niin lohkomistoimitus ei ahtaasti tulkittuna koske rasiteoikeutettujen kiinteistöjen oikeutta. Näin tulkittuna ko. kiinteistöjen omistajia ei tarvitse kutsua. Tosin toimitusinsinööri saattaa haluta kutsua, ettei toimitus mene myöhemmin nurin ylemmissä oikeusasteissa.

Oikeutettujen selvittämisessä 30 tilaa on aika pieni juttu - useilla yhteisillä vesialueilla on tuhansittain osakaskiinteistöjä.

Periaatteessa kiinteistörekisteri sisältää kaikki rasiteoikeudet molempien osapuolien kohdalla. Rasitemerkinnän pitäisi siis löytyä sekä rasitetun että oikeutetun kiinteistön kohdalta. Käytännössä näin ei menneitten "syntien" vuoksi ole, ja tämä teettää sitten nykyään lisätyötä toimitusten yhteydessä.

Onneksi asiakirjakopiot ovat sentään helposti saatavilla, joten tajuton homma tuo ei ole. Ja sitä paitsi business as usual maanmittareille.

Lue lisää

Kiinteistörekisteriote ei välttämättä anna kaikkea tietoa kiinteistöstä koska jos esim. tilasta myydään määräala ja märäalaan jää jokin oikeus kantatilasta niin vasta lohkomistoimtuksessa se oikeus viedään rekisteriin. Tämä tieto löytyy vain kauppakirjasta tai liitteenä olevasta rasitesopimuksesta.

Tämmöinen on esim. asemakaava-alueella myydään tilasta (siis ei tontista vaan nyt puhutaan maarekisterissä olevasta tilasta jota ei ole mitattu ja viety tonttirekisteriin) määräala ja määräalalle annetaan esim. tieoikeus kantatilan kautta sekä osuus kantatilan yhteisiin alueisiin.

Kantatilan kiinteistörekisteriotteesta ei löydy näitä tietokja koska kantatilaa ei ole mitattu ja viety tonttirekisteriin.

t. ile LKV

ile hesa kirjoitti:

Asemakaava-alueella jolla tila sijaitsee, ei voi rakentaa koska tila on mittaamatta, tämä tarkoittaa sitä että asemakaava-aluella vai tontille saa rakentaa eli jos kiinteistö on maarekisterissä eli tilana eikä tonttina niin se on rakennuskiellossa kunnes tontti tai tontit on mitattu, hallinnanjakosopimuksella ei ole merkitystä tässä asiassa.

t. ile LKV

Lue lisää

Maarekisteriä ei ole enää olemassa, eikä tontteja enää mitata.

Asemakaava-alueella rakennusluvan voi saada ainoastaan tonttijaon mukaiselle tontille. Tältä osin asia meni oikein.

ile hki kirjoitti:

Kiinteistörekisteriote ei välttämättä anna kaikkea tietoa kiinteistöstä koska jos esim. tilasta myydään määräala ja märäalaan jää jokin oikeus kantatilasta niin vasta lohkomistoimtuksessa se oikeus viedään rekisteriin. Tämä tieto löytyy vain kauppakirjasta tai liitteenä olevasta rasitesopimuksesta.

Tämmöinen on esim. asemakaava-alueella myydään tilasta (siis ei tontista vaan nyt puhutaan maarekisterissä olevasta tilasta jota ei ole mitattu ja viety tonttirekisteriin) määräala ja määräalalle annetaan esim. tieoikeus kantatilan kautta sekä osuus kantatilan yhteisiin alueisiin.

Kantatilan kiinteistörekisteriotteesta ei löydy näitä tietokja koska kantatilaa ei ole mitattu ja viety tonttirekisteriin.

t. ile LKV

Lue lisää

Taas osin oikein. Oikeudet ja osuudet merkitään kiinteistötietojärjestelmään vasta toimitusten yhteydessä, koska vasta toimituksessa ne syntyvät, muuttuvat tai poistuvat.

Asia ei riipu tipan hiukkaa siitä, ollaanko asemakaava-alueella vai ei, koska menettely ja rekisterikin on täysin sama.

Järjestelmässä näkyy merkintä, jos kiinteistöllä on toimitus vireillä, jolloin toimitusinsinööri (tai viimeistään rekisterinhoitaja) osannee vaatia sopimuksia nähtäville. Näin siis tilanteessa, jossa samaan kiinteistöön kohdistuu kaksi tai useampi toimitus yhtä aikaa.

csi049 kirjoitti:

Jos rasite pysyy samanlaisena, niin lohkomistoimitus ei ahtaasti tulkittuna koske rasiteoikeutettujen kiinteistöjen oikeutta. Näin tulkittuna ko. kiinteistöjen omistajia ei tarvitse kutsua. Tosin toimitusinsinööri saattaa haluta kutsua, ettei toimitus mene myöhemmin nurin ylemmissä oikeusasteissa.

Oikeutettujen selvittämisessä 30 tilaa on aika pieni juttu - useilla yhteisillä vesialueilla on tuhansittain osakaskiinteistöjä.

Periaatteessa kiinteistörekisteri sisältää kaikki rasiteoikeudet molempien osapuolien kohdalla. Rasitemerkinnän pitäisi siis löytyä sekä rasitetun että oikeutetun kiinteistön kohdalta. Käytännössä näin ei menneitten "syntien" vuoksi ole, ja tämä teettää sitten nykyään lisätyötä toimitusten yhteydessä.

Onneksi asiakirjakopiot ovat sentään helposti saatavilla, joten tajuton homma tuo ei ole. Ja sitä paitsi business as usual maanmittareille.

Lue lisää

Jos rasitetta ei käsitellä toimituksessa mitenkään niin rasiteoikeutettuja ei tarvitse kutsua lohkomistoimitukseen. Toimituksessa pöytäkirjassa vaan todetaan olemassa olevat rasitteet jotka jää edelleen voimaan jne. Jos taas rasitetta käsitellään: aluetta muutetaan, lisää oikeutettuja/rasitettuja jne jne. niin tällöin kaikki tulee kutsua paikan päälle toimitukseen.

Jos ei varmaa selvyyttä ole kaikista oikeutetuista sekä rasitetuista kiinteistöistä niin tällöin toimitusinsinööri laittaa paikalliseen lehteen yms. lehtikuulutuksen tulevasta tontin lohkomisesta jossa samalla käsitellään sitä ja sitä rasitetta.
Tällöin on lainkirjan mukaan tiedotettu kaikkia asianosaisia.

sai annettua myös uusille eli jaetuille kiinteistöille muutamia vuosia sitten. Samalla venevalkamarasite jakaantui uusille tiloille eli määrä kasvoi siitä mitä oli ollut joskus 50 vuotta sitten.

kalastusoikeuden kirjoitti:

sai annettua myös uusille eli jaetuille kiinteistöille muutamia vuosia sitten. Samalla venevalkamarasite jakaantui uusille tiloille eli määrä kasvoi siitä mitä oli ollut joskus 50 vuotta sitten.

Lue lisää

Tässä taitaa olla kaksi käsitettä sekaisin.

Osuus yhteiseen alueeseen, vaikkapa vesialueeseen tai venevalkamaan, pääsääntöisesti jakautuu kiinteistöä lohkottaessa. Tällöin osakaskiinteistöjen määrä kasvaa joka kerta. Yhteinen alue ei siis kuulu mihinkään kiinteistöön, vaan se on rajoiltaan määrätty alue, jonka omistavat osakaskiinteistöjen kulloisetkin omistajat osuuslukujensa suhteessa. Yhteistä aluetta hallinnoi osakkaiden muodostama osakaskunta.

Yhteisalueosuuteen kuuluu osakkaan oikeus käyttää aluetta sen määrättyyn tarkoitukseen osakaskunnan päättämällä tavalla. Sen vuoksi vesialueen osakaskiinteistön omistaja voi yleensä kalastaa joko ilmaiseksi tai ainakin halvemmalla osaksi omistamissaan vesissä.

Rasite taas on toisen kiinteistön alueella sijaitseva toisen kiinteistön oikeus, joka on perustettu kiinteistötoimituksessa. Se ei yleensä jakaudu, koska muutoin rasitetulle kiinteistölle aiheutettu rasitus kasvaisi joka kerta kun oikeutettua kiinteistöä jaettaisiin.

csi049 kirjoitti:

Tässä taitaa olla kaksi käsitettä sekaisin.

Osuus yhteiseen alueeseen, vaikkapa vesialueeseen tai venevalkamaan, pääsääntöisesti jakautuu kiinteistöä lohkottaessa. Tällöin osakaskiinteistöjen määrä kasvaa joka kerta. Yhteinen alue ei siis kuulu mihinkään kiinteistöön, vaan se on rajoiltaan määrätty alue, jonka omistavat osakaskiinteistöjen kulloisetkin omistajat osuuslukujensa suhteessa. Yhteistä aluetta hallinnoi osakkaiden muodostama osakaskunta.

Yhteisalueosuuteen kuuluu osakkaan oikeus käyttää aluetta sen määrättyyn tarkoitukseen osakaskunnan päättämällä tavalla. Sen vuoksi vesialueen osakaskiinteistön omistaja voi yleensä kalastaa joko ilmaiseksi tai ainakin halvemmalla osaksi omistamissaan vesissä.

Rasite taas on toisen kiinteistön alueella sijaitseva toisen kiinteistön oikeus, joka on perustettu kiinteistötoimituksessa. Se ei yleensä jakaudu, koska muutoin rasitetulle kiinteistölle aiheutettu rasitus kasvaisi joka kerta kun oikeutettua kiinteistöä jaettaisiin.

Lue lisää

on venevalkama- autopaikka- ja tieoikeuksia toisten mailla. Niissähän käyttäjien määrä kasvaa kun kiinteistöjä jaetaan.

kiitos asiaan paneutumisesta.

Kyllä maanmittausasiat ovat menneet niin monimutkaisiksi, että maallikko on niiden kanssa ihan ns huuli pyöreänä. Tällaiseen pykälä& perimätieto -ryteikköön ei oikein sovi se, että viranomainen laskuttaa ikään kuin maanmittauskonsultti.

Tästä oli erityisesti apua:
"Rasite taas on toisen kiinteistön alueella sijaitseva toisen kiinteistön oikeus, joka on perustettu kiinteistötoimituksessa. Se ei yleensä jakaudu, koska muutoin rasitetulle kiinteistölle aiheutettu rasitus kasvaisi joka kerta kun oikeutettua kiinteistöä jaettaisiin."

Koetan nyt edetä pienimmän haitan periaatteella.
Tonttijaon muutoksen haku olisi varsinkin tehtävä poikkeamislupamenettelyllä. Kun nyt olen keskustellut puolenkymmenen kunta/maanmittaustosto virkamiehen kanssa asiastani (jotka järjestään ovat kumonneet edelleisen puhujan kannan), sain selville, että alueella on meneillään kaavan tarkistus, maankäyttöselvitysvaiheessa. Tarkoitus ei ole kuulemma tehdä kuitenkaan varsinaisia kaavamuutoksia, lähinnä saattaa kaava sähköiseen muotoon.

Miten tällainen tonttijakomuutos olisi järkevää synkronoida asemakaavaan, jota nyt kuitenkin tarkastetaan ja maasto- ym selvitystä tehdään. Tontillamme on jo rakennuspaikka talousrakennukselle, siinä kohdin, johon tonttijaon jälkeen olisi tulossa asuinrakennus.
Tonttimme on parin sadan metrin päässä kasvavasta liikekeskusalueesta. ja rivitaloalueesta.

Luonnolisin käyttö tontilla olisi asuintaloille, vilkkaan liikenteen, taajaman imagon vuoksi se ei ole kesämökkeilyaluetta. 50-luvulla talousrakennus on ollut navettana, mutta tuskin
karjanpitoa nyt sallittaisiin 30 metriä rannasta ja 200 m ravintolasta. Naapuritonteilla on asuinrakennuksia ja talousrakennuksia vastaavalla tontinkohdalla jasamalla etäisyydellä rantaviivasta.

Rakennusoikeus riittäisi. Sain sen käsityksen,että kunta ei olisi halukas antamaan rakennuspaikkaa rakennusoikeutta, kun rakennusoikeus laskettaisiin niin, että rasitteen alainen tonttimme osa on mukanan rakennusoikeudessa. Maksamme ko alueesta kuitenkin kiinteistöveron. Onko niin,että tontiomistajalla on vain velvoitteita rasitealueeseen, mutta ei voisi hyödyntää edes sen rakennusoikeutta.

Voidaanko kuntalaiselle asettaa tällainen palvelun (rannan virkistyskäyttö) ylläpito- ja kiinteistäveron maksuvelvoite ja samalla kieltää omistamansa maaalueen käyttö sekä abstraktisti (rakennusoikeutena) että konkreettisesti?

Voisiko tonttijaon jälkeen toinen tonteista käyttää tätä rasitealuetta vastaavasti kuin nyt tuntemattomat rasiteoikeuden haltijat, ts uimiseen ja venevalkamanaan? Kunta on suullisesti ensin myöntanyt että kaava ei estä rakennuspaikkaa ja myöhemmin kieltänyt saman asian, antamatta kirjallista ratkaisua .

Kangertaakohan tässä se, että siitä huolimatta että olemme ostaneet alueen ja maksamme kiinteistöveroa alueesta, meidän ei haluttaisi että jalallamme astuisimme sille ?
Aiemmin rasitealue on ollut ns haamutila, joka
on sitten maankäyttölain mukaisesti jaettu naapurustiloille.

koivu&paju1 kirjoitti:

kiitos asiaan paneutumisesta.

Kyllä maanmittausasiat ovat menneet niin monimutkaisiksi, että maallikko on niiden kanssa ihan ns huuli pyöreänä. Tällaiseen pykälä& perimätieto -ryteikköön ei oikein sovi se, että viranomainen laskuttaa ikään kuin maanmittauskonsultti.

Tästä oli erityisesti apua:
"Rasite taas on toisen kiinteistön alueella sijaitseva toisen kiinteistön oikeus, joka on perustettu kiinteistötoimituksessa. Se ei yleensä jakaudu, koska muutoin rasitetulle kiinteistölle aiheutettu rasitus kasvaisi joka kerta kun oikeutettua kiinteistöä jaettaisiin."

Koetan nyt edetä pienimmän haitan periaatteella.
Tonttijaon muutoksen haku olisi varsinkin tehtävä poikkeamislupamenettelyllä. Kun nyt olen keskustellut puolenkymmenen kunta/maanmittaustosto virkamiehen kanssa asiastani (jotka järjestään ovat kumonneet edelleisen puhujan kannan), sain selville, että alueella on meneillään kaavan tarkistus, maankäyttöselvitysvaiheessa. Tarkoitus ei ole kuulemma tehdä kuitenkaan varsinaisia kaavamuutoksia, lähinnä saattaa kaava sähköiseen muotoon.

Miten tällainen tonttijakomuutos olisi järkevää synkronoida asemakaavaan, jota nyt kuitenkin tarkastetaan ja maasto- ym selvitystä tehdään. Tontillamme on jo rakennuspaikka talousrakennukselle, siinä kohdin, johon tonttijaon jälkeen olisi tulossa asuinrakennus.
Tonttimme on parin sadan metrin päässä kasvavasta liikekeskusalueesta. ja rivitaloalueesta.

Luonnolisin käyttö tontilla olisi asuintaloille, vilkkaan liikenteen, taajaman imagon vuoksi se ei ole kesämökkeilyaluetta. 50-luvulla talousrakennus on ollut navettana, mutta tuskin
karjanpitoa nyt sallittaisiin 30 metriä rannasta ja 200 m ravintolasta. Naapuritonteilla on asuinrakennuksia ja talousrakennuksia vastaavalla tontinkohdalla jasamalla etäisyydellä rantaviivasta.

Rakennusoikeus riittäisi. Sain sen käsityksen,että kunta ei olisi halukas antamaan rakennuspaikkaa rakennusoikeutta, kun rakennusoikeus laskettaisiin niin, että rasitteen alainen tonttimme osa on mukanan rakennusoikeudessa. Maksamme ko alueesta kuitenkin kiinteistöveron. Onko niin,että tontiomistajalla on vain velvoitteita rasitealueeseen, mutta ei voisi hyödyntää edes sen rakennusoikeutta.

Voidaanko kuntalaiselle asettaa tällainen palvelun (rannan virkistyskäyttö) ylläpito- ja kiinteistäveron maksuvelvoite ja samalla kieltää omistamansa maaalueen käyttö sekä abstraktisti (rakennusoikeutena) että konkreettisesti?

Voisiko tonttijaon jälkeen toinen tonteista käyttää tätä rasitealuetta vastaavasti kuin nyt tuntemattomat rasiteoikeuden haltijat, ts uimiseen ja venevalkamanaan? Kunta on suullisesti ensin myöntanyt että kaava ei estä rakennuspaikkaa ja myöhemmin kieltänyt saman asian, antamatta kirjallista ratkaisua .

Kangertaakohan tässä se, että siitä huolimatta että olemme ostaneet alueen ja maksamme kiinteistöveroa alueesta, meidän ei haluttaisi että jalallamme astuisimme sille ?
Aiemmin rasitealue on ollut ns haamutila, joka
on sitten maankäyttölain mukaisesti jaettu naapurustiloille.

Lue lisää

rakennusoikeus käytettävissä mutta kyse lienee siitä että saako sen käyttää niin että muodosteaan uusi tontti jakamalla. Ja kyse on myös siitä että haluatte jakaa niin että se rasite jäisi uudelle tontille.

Asia etenisi niin jos teillä olisi palkattu pääsuunnittelija joka tekisi asemapiirrosehdotuksen ja neuvottelisi kunnassa miten se teknisesti hoidetaan. Tavallinen tallaaja on aina vähän alakynnessä virkamiehiin ja heidän sanastoonsa nähden.

Myös hallinanjakosopimuskella asian voisi hoitaa.

koivu&paju1 kirjoitti:

kiitos asiaan paneutumisesta.

Kyllä maanmittausasiat ovat menneet niin monimutkaisiksi, että maallikko on niiden kanssa ihan ns huuli pyöreänä. Tällaiseen pykälä& perimätieto -ryteikköön ei oikein sovi se, että viranomainen laskuttaa ikään kuin maanmittauskonsultti.

Tästä oli erityisesti apua:
"Rasite taas on toisen kiinteistön alueella sijaitseva toisen kiinteistön oikeus, joka on perustettu kiinteistötoimituksessa. Se ei yleensä jakaudu, koska muutoin rasitetulle kiinteistölle aiheutettu rasitus kasvaisi joka kerta kun oikeutettua kiinteistöä jaettaisiin."

Koetan nyt edetä pienimmän haitan periaatteella.
Tonttijaon muutoksen haku olisi varsinkin tehtävä poikkeamislupamenettelyllä. Kun nyt olen keskustellut puolenkymmenen kunta/maanmittaustosto virkamiehen kanssa asiastani (jotka järjestään ovat kumonneet edelleisen puhujan kannan), sain selville, että alueella on meneillään kaavan tarkistus, maankäyttöselvitysvaiheessa. Tarkoitus ei ole kuulemma tehdä kuitenkaan varsinaisia kaavamuutoksia, lähinnä saattaa kaava sähköiseen muotoon.

Miten tällainen tonttijakomuutos olisi järkevää synkronoida asemakaavaan, jota nyt kuitenkin tarkastetaan ja maasto- ym selvitystä tehdään. Tontillamme on jo rakennuspaikka talousrakennukselle, siinä kohdin, johon tonttijaon jälkeen olisi tulossa asuinrakennus.
Tonttimme on parin sadan metrin päässä kasvavasta liikekeskusalueesta. ja rivitaloalueesta.

Luonnolisin käyttö tontilla olisi asuintaloille, vilkkaan liikenteen, taajaman imagon vuoksi se ei ole kesämökkeilyaluetta. 50-luvulla talousrakennus on ollut navettana, mutta tuskin
karjanpitoa nyt sallittaisiin 30 metriä rannasta ja 200 m ravintolasta. Naapuritonteilla on asuinrakennuksia ja talousrakennuksia vastaavalla tontinkohdalla jasamalla etäisyydellä rantaviivasta.

Rakennusoikeus riittäisi. Sain sen käsityksen,että kunta ei olisi halukas antamaan rakennuspaikkaa rakennusoikeutta, kun rakennusoikeus laskettaisiin niin, että rasitteen alainen tonttimme osa on mukanan rakennusoikeudessa. Maksamme ko alueesta kuitenkin kiinteistöveron. Onko niin,että tontiomistajalla on vain velvoitteita rasitealueeseen, mutta ei voisi hyödyntää edes sen rakennusoikeutta.

Voidaanko kuntalaiselle asettaa tällainen palvelun (rannan virkistyskäyttö) ylläpito- ja kiinteistäveron maksuvelvoite ja samalla kieltää omistamansa maaalueen käyttö sekä abstraktisti (rakennusoikeutena) että konkreettisesti?

Voisiko tonttijaon jälkeen toinen tonteista käyttää tätä rasitealuetta vastaavasti kuin nyt tuntemattomat rasiteoikeuden haltijat, ts uimiseen ja venevalkamanaan? Kunta on suullisesti ensin myöntanyt että kaava ei estä rakennuspaikkaa ja myöhemmin kieltänyt saman asian, antamatta kirjallista ratkaisua .

Kangertaakohan tässä se, että siitä huolimatta että olemme ostaneet alueen ja maksamme kiinteistöveroa alueesta, meidän ei haluttaisi että jalallamme astuisimme sille ?
Aiemmin rasitealue on ollut ns haamutila, joka
on sitten maankäyttölain mukaisesti jaettu naapurustiloille.

Lue lisää

ilkeän tempun, jättänyt yleisen uimarannan rasitteeksi tulevalle tontille. Olisi ollut järkevää erottaa se kaavassa virkistysalueeksi.

Vaatikaa että kaava tarkistetaan ja muutetaan.

kalastuskunnalla kirjoitti:

on venevalkama- autopaikka- ja tieoikeuksia toisten mailla. Niissähän käyttäjien määrä kasvaa kun kiinteistöjä jaetaan.

Nykylainsäädännön mukaan yhteisen alueen hyväksi ei edes voi perustaa rasitteita tai tieoikeutta. Lisäksi venevalkamat ovat usein yhteisiä alueita kuten vesialueetkin, eivätkä siis sijaitse toisen kiinteistön alueella rasitteena.

Vanhastaan voi tietysti olla tilanne, jossa kylän yhteinen tie lakkautettiin ns. ojalain nojalla 1.3.1977. Tiealue liitettiin naapuroiviin kiinteistöihin, ja silloiset tietä käyttäneet osakaskiinteistöt saivat tieoikeuden.

Silloisista osakaskiinteistöistä myöhemmin muodostetut kiinteistöt eivät automaattisesti ole saaneet tieoikeutta. Lohkokiinteistöt ovat varmaan saaneet osuudet jäljellä oleviin yhteisiin alueisiin, mutta entiseen yhteiseen tiehen, joka on nykyään toisen kiinteistön alueella, niillä ei suoraan ole oikeutta.

Jos kiinteistöllä on osuus yhteiseen alueeseen, mutta ei laillista kulkuoikeutta sinne, niin omistaja voi hakea tieoikeuden perustamista. Esimerkin tapauksessa kylän yhteisten vesialueiden osakas saanee toimituksessa tieoikeuden rantaan entistä kylätietä pitkin. (Kiinteistönmuodostamislaki 156.4§)

koivu&paju1 kirjoitti:

kiitos asiaan paneutumisesta.

Kyllä maanmittausasiat ovat menneet niin monimutkaisiksi, että maallikko on niiden kanssa ihan ns huuli pyöreänä. Tällaiseen pykälä& perimätieto -ryteikköön ei oikein sovi se, että viranomainen laskuttaa ikään kuin maanmittauskonsultti.

Tästä oli erityisesti apua:
"Rasite taas on toisen kiinteistön alueella sijaitseva toisen kiinteistön oikeus, joka on perustettu kiinteistötoimituksessa. Se ei yleensä jakaudu, koska muutoin rasitetulle kiinteistölle aiheutettu rasitus kasvaisi joka kerta kun oikeutettua kiinteistöä jaettaisiin."

Koetan nyt edetä pienimmän haitan periaatteella.
Tonttijaon muutoksen haku olisi varsinkin tehtävä poikkeamislupamenettelyllä. Kun nyt olen keskustellut puolenkymmenen kunta/maanmittaustosto virkamiehen kanssa asiastani (jotka järjestään ovat kumonneet edelleisen puhujan kannan), sain selville, että alueella on meneillään kaavan tarkistus, maankäyttöselvitysvaiheessa. Tarkoitus ei ole kuulemma tehdä kuitenkaan varsinaisia kaavamuutoksia, lähinnä saattaa kaava sähköiseen muotoon.

Miten tällainen tonttijakomuutos olisi järkevää synkronoida asemakaavaan, jota nyt kuitenkin tarkastetaan ja maasto- ym selvitystä tehdään. Tontillamme on jo rakennuspaikka talousrakennukselle, siinä kohdin, johon tonttijaon jälkeen olisi tulossa asuinrakennus.
Tonttimme on parin sadan metrin päässä kasvavasta liikekeskusalueesta. ja rivitaloalueesta.

Luonnolisin käyttö tontilla olisi asuintaloille, vilkkaan liikenteen, taajaman imagon vuoksi se ei ole kesämökkeilyaluetta. 50-luvulla talousrakennus on ollut navettana, mutta tuskin
karjanpitoa nyt sallittaisiin 30 metriä rannasta ja 200 m ravintolasta. Naapuritonteilla on asuinrakennuksia ja talousrakennuksia vastaavalla tontinkohdalla jasamalla etäisyydellä rantaviivasta.

Rakennusoikeus riittäisi. Sain sen käsityksen,että kunta ei olisi halukas antamaan rakennuspaikkaa rakennusoikeutta, kun rakennusoikeus laskettaisiin niin, että rasitteen alainen tonttimme osa on mukanan rakennusoikeudessa. Maksamme ko alueesta kuitenkin kiinteistöveron. Onko niin,että tontiomistajalla on vain velvoitteita rasitealueeseen, mutta ei voisi hyödyntää edes sen rakennusoikeutta.

Voidaanko kuntalaiselle asettaa tällainen palvelun (rannan virkistyskäyttö) ylläpito- ja kiinteistäveron maksuvelvoite ja samalla kieltää omistamansa maaalueen käyttö sekä abstraktisti (rakennusoikeutena) että konkreettisesti?

Voisiko tonttijaon jälkeen toinen tonteista käyttää tätä rasitealuetta vastaavasti kuin nyt tuntemattomat rasiteoikeuden haltijat, ts uimiseen ja venevalkamanaan? Kunta on suullisesti ensin myöntanyt että kaava ei estä rakennuspaikkaa ja myöhemmin kieltänyt saman asian, antamatta kirjallista ratkaisua .

Kangertaakohan tässä se, että siitä huolimatta että olemme ostaneet alueen ja maksamme kiinteistöveroa alueesta, meidän ei haluttaisi että jalallamme astuisimme sille ?
Aiemmin rasitealue on ollut ns haamutila, joka
on sitten maankäyttölain mukaisesti jaettu naapurustiloille.

Lue lisää

Viestissäsi mennään yksityiskohtiin, joita on aika vaikea kommentoida tuntematta asiaa. Yleisiä kommentteja kuitenkin.

Maanmittaus on oma lajinsa kuten vaikkapa lääketiede, sanasto ja prosessit ovat tarkkaan määriteltyjä, eikä ensikertalainen maallikko pysy aina perässä. Palvelun hinta johtunee parhaan käsitykseni mukaan siitä, että MML:n pitää kattaa omat kulunsa, kunnilla linja vaihtelee. Neuvoja saa kyllä yleensä ilmaiseksi, mutta toimitukset ja päätökset maksavat työmäärään verrannollisesti.

Jos kyse on tosiaan asemakaava-alueesta, niin kiinteistörajoja voi muuttaa ainoastaan hyväksytyn tonttijaon mukaisiksi. Tonttijaon saatte vireille hakemuksesta - siihen ei kaavantarkistus periaatteessa vaikuta. Mikäli kaavaa ollaan muuttamassa, niin hakemus todennäköisesti lepää uuden kaavan hyväksymiseen asti.

Käyttötarkoitus määräytyy asemakaavamerkinnän mukaan, siihen ei tonttijaolla voi vaikuttaa. Tonttijaossa kun ainoastaan jaetaan asemakaavassa osoitetut korttelialueet tarkoituksenmukaisiksi tonteiksi. Rakennusoikeus (rakentamisen määrä) tulee niin ikään suoraan kaavasta, siihen ei vaikuta rasite eikä tonttijako. Rakennusten sijoittumiseen ne tietysti voivat vaikuttaa.

Kiinteistöveroa maksatte maapohjasta sen arvon mukaan, ja rasitealueen arvo on teille nolla, joten teidän ei niiltä neliöiltä mielestäni tarvitse maksaa mitään. (Mielipide)

Haamutila on kyllä tapauksessanne väärä termi, koska se viittaa tilaan, jonka pinta-ala on nolla, ja jolla on vain osuuksia yhteisiin tai rasiteoikeuksia. Rasitealue ei siis ole voinut olla haamutila. Se on voinut olla tila, jolla ei ole muita tiluksia kuin kyseinen rasitealue, ja jonka alue sittemmin on jaettu naapureille.

Tällainen lähes yleinen uimapaikkarasite asemakaava-alueella kuulostaa täysin käsittämättömältä ja itse asiassa melkein mahdottomalta. Kunnan tulee asemakaavassa osoittaa virkistys- ja muut yleiset alueet erikseen ja rakennustontit erikseen.

Hakekaa haluamaanne tonttijakoa, niin saatte edes päätöksen, josta valittaa.

csi049 kirjoitti:

Nykylainsäädännön mukaan yhteisen alueen hyväksi ei edes voi perustaa rasitteita tai tieoikeutta. Lisäksi venevalkamat ovat usein yhteisiä alueita kuten vesialueetkin, eivätkä siis sijaitse toisen kiinteistön alueella rasitteena.

Vanhastaan voi tietysti olla tilanne, jossa kylän yhteinen tie lakkautettiin ns. ojalain nojalla 1.3.1977. Tiealue liitettiin naapuroiviin kiinteistöihin, ja silloiset tietä käyttäneet osakaskiinteistöt saivat tieoikeuden.

Silloisista osakaskiinteistöistä myöhemmin muodostetut kiinteistöt eivät automaattisesti ole saaneet tieoikeutta. Lohkokiinteistöt ovat varmaan saaneet osuudet jäljellä oleviin yhteisiin alueisiin, mutta entiseen yhteiseen tiehen, joka on nykyään toisen kiinteistön alueella, niillä ei suoraan ole oikeutta.

Jos kiinteistöllä on osuus yhteiseen alueeseen, mutta ei laillista kulkuoikeutta sinne, niin omistaja voi hakea tieoikeuden perustamista. Esimerkin tapauksessa kylän yhteisten vesialueiden osakas saanee toimituksessa tieoikeuden rantaan entistä kylätietä pitkin. (Kiinteistönmuodostamislaki 156.4§)

Lue lisää

itse en ole edes miettinyt sitä ettei minulla olisi tieoikeutta kalastuskunnan yhteiseen venevalkamaan.

Ensinnäkin rasitteen purkua ei voi yksipuolisesti toinen osapuoli purkaa vaan se pitää tehdä yhteisesti sopimuksesta. Mikäli toinen osapuoli muuttaa toisen kiinteistön oikeutta niin sen joutuu palauttamaan takaisin. Siihen ei vaikuta jokin yhteiskunnallinen palvelu tai rasitteen käytön vähyys.

Mikäli kantatilasta tai tontista myydään määräala niin tulevalle tontille voidaan antaa samat oikeudet kuin kantatilalla eikä sitä ole rajoitettu.

t. ile LKV

csi049 kirjoitti:

Tässä taitaa olla kaksi käsitettä sekaisin.

Osuus yhteiseen alueeseen, vaikkapa vesialueeseen tai venevalkamaan, pääsääntöisesti jakautuu kiinteistöä lohkottaessa. Tällöin osakaskiinteistöjen määrä kasvaa joka kerta. Yhteinen alue ei siis kuulu mihinkään kiinteistöön, vaan se on rajoiltaan määrätty alue, jonka omistavat osakaskiinteistöjen kulloisetkin omistajat osuuslukujensa suhteessa. Yhteistä aluetta hallinnoi osakkaiden muodostama osakaskunta.

Yhteisalueosuuteen kuuluu osakkaan oikeus käyttää aluetta sen määrättyyn tarkoitukseen osakaskunnan päättämällä tavalla. Sen vuoksi vesialueen osakaskiinteistön omistaja voi yleensä kalastaa joko ilmaiseksi tai ainakin halvemmalla osaksi omistamissaan vesissä.

Rasite taas on toisen kiinteistön alueella sijaitseva toisen kiinteistön oikeus, joka on perustettu kiinteistötoimituksessa. Se ei yleensä jakaudu, koska muutoin rasitetulle kiinteistölle aiheutettu rasitus kasvaisi joka kerta kun oikeutettua kiinteistöä jaettaisiin.

Lue lisää

Jos joskus emätilasta A on myyty esim. määräala B ja tälle määräalalle B on annettu tienkäyttöoikeus emätilan A kautta ja kantatilasta B myydään myöhemmin määräala C niin määräala C saa käyttää myös kantatilan B oikeuksia emätilan alueella eli tätä oikeutta ei voi rajoittaa jos esim. kulku onnistuu vai emätilan kautta tulevaisuudessa.

t. ile LKV

ile pk-seutu kirjoitti:

Ensinnäkin rasitteen purkua ei voi yksipuolisesti toinen osapuoli purkaa vaan se pitää tehdä yhteisesti sopimuksesta. Mikäli toinen osapuoli muuttaa toisen kiinteistön oikeutta niin sen joutuu palauttamaan takaisin. Siihen ei vaikuta jokin yhteiskunnallinen palvelu tai rasitteen käytön vähyys.

Mikäli kantatilasta tai tontista myydään määräala niin tulevalle tontille voidaan antaa samat oikeudet kuin kantatilalla eikä sitä ole rajoitettu.

t. ile LKV

Lue lisää

Rasitetta ei voi kumpikaan osapuoli poistaa, vaan se poistetaan virallisessa kiinteistötoimituksessa. Rasitteen poistoa voi hakea yksipuolisesti, ja mikä tärkeintä, se voidaan poistaa ilman oikeutetun osapuolen suostumusta. Perusteina mm. tarpeellisuus ja olosuhteiden muutokset. Lue ihmeessä Kiinteistönmuodostamislain 159.3§ ja 161§.

Vanhojen rasitteiden kohdistuminen muodostettaville kiinteistöille menee pääsääntöisesti niin, että vain yksi kiinteistö määrätään oikeutetuksi (KML 159.1§). Eli rasitteen laajenemista on nimenomaan on rajoitettu.

Pääsäännöstä voidaan poiketa mikäli tietyt ehdot täyttyvät (KML 159.2§).

ile 09-alue kirjoitti:

Jos joskus emätilasta A on myyty esim. määräala B ja tälle määräalalle B on annettu tienkäyttöoikeus emätilan A kautta ja kantatilasta B myydään myöhemmin määräala C niin määräala C saa käyttää myös kantatilan B oikeuksia emätilan alueella eli tätä oikeutta ei voi rajoittaa jos esim. kulku onnistuu vai emätilan kautta tulevaisuudessa.

t. ile LKV

Lue lisää

Esittämässäsi tapauksessa ei ole varsinaisesti kyse rasitteesta vaan Yksityistielain mukaisesta tieoikeudesta.

Viestisi keskeinen kysymys on se, voiko lohkotila C saada kulkuyhteyden muuta kautta vai ei. Jos voi, niin ei ole mikään automaatio että kulku on A:n kautta.

Ja täytyy vielä muistaa, että tässä ei jaeta tai monisteta B:n kulkuoikeutta eteenpäin, vaan C:lle myönnetään ihan erillinen oma kulkuoikeus erillisen harkinnan mukaan.

csi049 kirjoitti:

Viestissäsi mennään yksityiskohtiin, joita on aika vaikea kommentoida tuntematta asiaa. Yleisiä kommentteja kuitenkin.

Maanmittaus on oma lajinsa kuten vaikkapa lääketiede, sanasto ja prosessit ovat tarkkaan määriteltyjä, eikä ensikertalainen maallikko pysy aina perässä. Palvelun hinta johtunee parhaan käsitykseni mukaan siitä, että MML:n pitää kattaa omat kulunsa, kunnilla linja vaihtelee. Neuvoja saa kyllä yleensä ilmaiseksi, mutta toimitukset ja päätökset maksavat työmäärään verrannollisesti.

Jos kyse on tosiaan asemakaava-alueesta, niin kiinteistörajoja voi muuttaa ainoastaan hyväksytyn tonttijaon mukaisiksi. Tonttijaon saatte vireille hakemuksesta - siihen ei kaavantarkistus periaatteessa vaikuta. Mikäli kaavaa ollaan muuttamassa, niin hakemus todennäköisesti lepää uuden kaavan hyväksymiseen asti.

Käyttötarkoitus määräytyy asemakaavamerkinnän mukaan, siihen ei tonttijaolla voi vaikuttaa. Tonttijaossa kun ainoastaan jaetaan asemakaavassa osoitetut korttelialueet tarkoituksenmukaisiksi tonteiksi. Rakennusoikeus (rakentamisen määrä) tulee niin ikään suoraan kaavasta, siihen ei vaikuta rasite eikä tonttijako. Rakennusten sijoittumiseen ne tietysti voivat vaikuttaa.

Kiinteistöveroa maksatte maapohjasta sen arvon mukaan, ja rasitealueen arvo on teille nolla, joten teidän ei niiltä neliöiltä mielestäni tarvitse maksaa mitään. (Mielipide)

Haamutila on kyllä tapauksessanne väärä termi, koska se viittaa tilaan, jonka pinta-ala on nolla, ja jolla on vain osuuksia yhteisiin tai rasiteoikeuksia. Rasitealue ei siis ole voinut olla haamutila. Se on voinut olla tila, jolla ei ole muita tiluksia kuin kyseinen rasitealue, ja jonka alue sittemmin on jaettu naapureille.

Tällainen lähes yleinen uimapaikkarasite asemakaava-alueella kuulostaa täysin käsittämättömältä ja itse asiassa melkein mahdottomalta. Kunnan tulee asemakaavassa osoittaa virkistys- ja muut yleiset alueet erikseen ja rakennustontit erikseen.

Hakekaa haluamaanne tonttijakoa, niin saatte edes päätöksen, josta valittaa.

Lue lisää

"..Tällainen lähes yleinen uimapaikkarasite asemakaava-alueella kuulostaa täysin käsittämättömältä ja itse asiassa melkein mahdottomalta. Kunnan tulee asemakaavassa osoittaa virkistys- ja muut yleiset alueet erikseen ja rakennustontit erikseen."

Yhtä ihmeissään oli maanimittaustoimiston insinöörikin. Rasitetiedot vietiin kiinteistörekisterii nnyt vasta 20 vuoden päästä toimituksesta, kun aloin selvittää tonttijakokysymystä.

Tuossa toimituksessa on ilmeisesti sellainen puute, että yhteisalue (yksityistietoimitus) on tehty sellaisessa toimituksessa, joka on kutsuttu koolle katualueelta hävinneen pyykin takia. Paikalle on kutsuttu ovat tuon pyykin tilojen edustajat. Kun rasitetietoa ei ole viety kiinteistörekisteriin aikanaan, saan sen vaikutelman, että ranta-alueen toimitus ei ole
tehty niin kuin se pitäisi, esim kutsujen ja kuuluttamisten osalta.

csi049 kirjoitti:

Nykylainsäädännön mukaan yhteisen alueen hyväksi ei edes voi perustaa rasitteita tai tieoikeutta. Lisäksi venevalkamat ovat usein yhteisiä alueita kuten vesialueetkin, eivätkä siis sijaitse toisen kiinteistön alueella rasitteena.

Vanhastaan voi tietysti olla tilanne, jossa kylän yhteinen tie lakkautettiin ns. ojalain nojalla 1.3.1977. Tiealue liitettiin naapuroiviin kiinteistöihin, ja silloiset tietä käyttäneet osakaskiinteistöt saivat tieoikeuden.

Silloisista osakaskiinteistöistä myöhemmin muodostetut kiinteistöt eivät automaattisesti ole saaneet tieoikeutta. Lohkokiinteistöt ovat varmaan saaneet osuudet jäljellä oleviin yhteisiin alueisiin, mutta entiseen yhteiseen tiehen, joka on nykyään toisen kiinteistön alueella, niillä ei suoraan ole oikeutta.

Jos kiinteistöllä on osuus yhteiseen alueeseen, mutta ei laillista kulkuoikeutta sinne, niin omistaja voi hakea tieoikeuden perustamista. Esimerkin tapauksessa kylän yhteisten vesialueiden osakas saanee toimituksessa tieoikeuden rantaan entistä kylätietä pitkin. (Kiinteistönmuodostamislaki 156.4§)

Lue lisää

Yksityistierasite on tehty toimituksessa v. 1988. Oliko silloin jo kuvamasi "nykylainsäädäntö" voimassa ?

koivu&pajux kirjoitti:

"..Tällainen lähes yleinen uimapaikkarasite asemakaava-alueella kuulostaa täysin käsittämättömältä ja itse asiassa melkein mahdottomalta. Kunnan tulee asemakaavassa osoittaa virkistys- ja muut yleiset alueet erikseen ja rakennustontit erikseen."

Yhtä ihmeissään oli maanimittaustoimiston insinöörikin. Rasitetiedot vietiin kiinteistörekisterii nnyt vasta 20 vuoden päästä toimituksesta, kun aloin selvittää tonttijakokysymystä.

Tuossa toimituksessa on ilmeisesti sellainen puute, että yhteisalue (yksityistietoimitus) on tehty sellaisessa toimituksessa, joka on kutsuttu koolle katualueelta hävinneen pyykin takia. Paikalle on kutsuttu ovat tuon pyykin tilojen edustajat. Kun rasitetietoa ei ole viety kiinteistörekisteriin aikanaan, saan sen vaikutelman, että ranta-alueen toimitus ei ole
tehty niin kuin se pitäisi, esim kutsujen ja kuuluttamisten osalta.

Lue lisää

oli joku pyykkikokous pidetty väärin tai oikein. Se vain kirjattiin koneelle nyt vuosien päästä.

Ja eikun uimaan omalle eikun yhteiselle rannalle.

Vaatikaa kuntaa lunastamaan ranta itselleen. Saatte siitä jopa virkitysalueen hinnan tai lisäyksen jäljelle jäävän tontin rakennusoikeuteen.

Jos tila lohkotaan kokonaan kahdeksi tonttijaon mukaiseksi tontiksi, niin kumpikaan ei ole kantatila eikä kumpikaan ole määräala.

Toinen tonteista määrätään lohkomisessa kantakiinteistöksi ja toinen lohkokiinteistöksi. Voisi jopa käyttää termejä kantatontti ja lohkotontti, koska tiloja muodostettaessa termit ovat kantatila ja lohkotila.

Tuo kanta- ja lohkokiinteistöksi määrääminen vaikuttaa lähinnä panttioikeuksien käsittelyyn. Toissijaisesti sillä voi olla vaikutusta myös rasiteoikeutetun kiinteistön määräytymiseen (KKO 2005:74).

Termi määräala viittaa nimenomaan tilanteeseen ennen lohkomista, eli siihen, kun rajoiltaan määrätty alue kiinteistöstä on vaihtanut omistajaa, mutta sitä ei ole vielä erotettu omaksi kiinteistökseen.

Osuudet yhteisiin on tosiaan syytä mainita saantokirjassa aina. Eli jakautuuko vai ei, ja jos jakautuu, niin millä perusteella.

Kun kiinteistöä muodostetaan, niin rasiteoikeutetut ovat asianosaisia, ja siis kutsutaan toimitukseen, jos rasitetta käsitellään toimituksessa (KML 17§). Ja tottakai rasitetta käsitellään, jos se ko. kiinteistön alueella on.

Määräalalla ei ole mitään rasiteoikeuksia eikä osuuksia, vaan ne tulevat vasta muodostettavalle lohkotilalle. Määräalalla ei siis voi olla rekisteröityjä tai rekisteröimättömiä oikeuksia.

Kiinteistöillä (olkoon tila tai tontti) taas oikeudet ovat, jos niitä aikanaan on sille toimituksessa myönnetty. Kaikki oikeudet eivät välttämättä kiinteistötietojärjestelmässä näy, mutta ne ovat voimassa ellei niitä ole poistettu.

PS. Jos olet oikeasti LKV, niin miten ihmeessä termit ja asiatkin voivat olla sinulla noin hukassa? Ei anna kovin mairittelevaa kuvaa kiinteistön(!)välittäjien tieto- ja taitotasosta...

csi049 kirjoitti:

Jos tila lohkotaan kokonaan kahdeksi tonttijaon mukaiseksi tontiksi, niin kumpikaan ei ole kantatila eikä kumpikaan ole määräala.

Toinen tonteista määrätään lohkomisessa kantakiinteistöksi ja toinen lohkokiinteistöksi. Voisi jopa käyttää termejä kantatontti ja lohkotontti, koska tiloja muodostettaessa termit ovat kantatila ja lohkotila.

Tuo kanta- ja lohkokiinteistöksi määrääminen vaikuttaa lähinnä panttioikeuksien käsittelyyn. Toissijaisesti sillä voi olla vaikutusta myös rasiteoikeutetun kiinteistön määräytymiseen (KKO 2005:74).

Termi määräala viittaa nimenomaan tilanteeseen ennen lohkomista, eli siihen, kun rajoiltaan määrätty alue kiinteistöstä on vaihtanut omistajaa, mutta sitä ei ole vielä erotettu omaksi kiinteistökseen.

Osuudet yhteisiin on tosiaan syytä mainita saantokirjassa aina. Eli jakautuuko vai ei, ja jos jakautuu, niin millä perusteella.

Kun kiinteistöä muodostetaan, niin rasiteoikeutetut ovat asianosaisia, ja siis kutsutaan toimitukseen, jos rasitetta käsitellään toimituksessa (KML 17§). Ja tottakai rasitetta käsitellään, jos se ko. kiinteistön alueella on.

Määräalalla ei ole mitään rasiteoikeuksia eikä osuuksia, vaan ne tulevat vasta muodostettavalle lohkotilalle. Määräalalla ei siis voi olla rekisteröityjä tai rekisteröimättömiä oikeuksia.

Kiinteistöillä (olkoon tila tai tontti) taas oikeudet ovat, jos niitä aikanaan on sille toimituksessa myönnetty. Kaikki oikeudet eivät välttämättä kiinteistötietojärjestelmässä näy, mutta ne ovat voimassa ellei niitä ole poistettu.

PS. Jos olet oikeasti LKV, niin miten ihmeessä termit ja asiatkin voivat olla sinulla noin hukassa? Ei anna kovin mairittelevaa kuvaa kiinteistön(!)välittäjien tieto- ja taitotasosta...

Lue lisää

Tässä vähän selvyyttä aloittelijalle.

Lohkomisen yhteydessä tulee määrittää, kummasta kiinteistöstä tulee kantakiinteistö, määräalasta muodostettavasta lohkokiinteistöstä vai emäkiinteistön jäljelle jäävästä osasta. Yleensä kantakiinteistöksi jää emäkiinteistön jäljelle jäävä osa.

Emäkiinteistö
Alkuperäinen kiinteistö, josta lohkomisen seurauksena syntyy uusia, itsenäisiä kiinteistöjä.

Ota poika selvää asioista äläkä anna vääriä termejä tänne, opettele LKV-pätevyys jos osaat.

t. ile LKV

ile hki kirjoitti:

Tässä vähän selvyyttä aloittelijalle.

Lohkomisen yhteydessä tulee määrittää, kummasta kiinteistöstä tulee kantakiinteistö, määräalasta muodostettavasta lohkokiinteistöstä vai emäkiinteistön jäljelle jäävästä osasta. Yleensä kantakiinteistöksi jää emäkiinteistön jäljelle jäävä osa.

Emäkiinteistö
Alkuperäinen kiinteistö, josta lohkomisen seurauksena syntyy uusia, itsenäisiä kiinteistöjä.

Ota poika selvää asioista äläkä anna vääriä termejä tänne, opettele LKV-pätevyys jos osaat.

t. ile LKV

Lue lisää

kehua, aika huonot on meriitit lakiasioissa.

ile hki kirjoitti:

Tässä vähän selvyyttä aloittelijalle.

Lohkomisen yhteydessä tulee määrittää, kummasta kiinteistöstä tulee kantakiinteistö, määräalasta muodostettavasta lohkokiinteistöstä vai emäkiinteistön jäljelle jäävästä osasta. Yleensä kantakiinteistöksi jää emäkiinteistön jäljelle jäävä osa.

Emäkiinteistö
Alkuperäinen kiinteistö, josta lohkomisen seurauksena syntyy uusia, itsenäisiä kiinteistöjä.

Ota poika selvää asioista äläkä anna vääriä termejä tänne, opettele LKV-pätevyys jos osaat.

t. ile LKV

Lue lisää

Pääasia on se, että vastaukset pitävät lopulta paikkansa.

Sen vuoksi onkin ilo nähdä, että olet vaihtanut 5.11. klo 22.13 lähetetyn viestisi jälkeen mielipidettäsi oikeista termeistä juuri siten kuin vastausviestissäni kerroin.

Aiemmassa viestissäsihän kerroit mm. tilan kahdeksi tontiksi lohkottaessa syntyvän kantatilan ja määräalan. Täyttä sekamelskaa, kuten vastauksessani osoitin.

On suorastaan naurettavaa, että tämän jälkeen väität minun olevan se, joka vääriä termejä käyttää ;)

En näihin asioihin tarvitse LKV-pätevyyksiä, koska laissa 557/1995 määritelty pätevyys ja sitä täydentävä ympäristöoikeuden tuntemus riittää vallan mainosti. Sen sijaan aiemmissa työtehtävissäni jouduin useinkin selvittämään asiakkaalle lainsäädännön mukaiset termit, kun kiinteistönvälittäjät olivat sitä ennen puhuneet heille puutaheinää. Asunnonvälityksessä useimmat välittäjät ovat ihan hyviä, mutta taitavaa _kiinteistön_välittäjää saa hakea.

Miksi muuten pojittelet? Tiedätkö sukupuoleni ja ikäni?