Tiedän, että tästä vedetään herne syvälle nenään useammallakin taholla, mutta, olen joskus itsekseni ajatellut seuraavaa; Siitä lähtien, kun yhteiskunta alkoi "hyväksyä" aviottomat lapset, samoin kuin erot ja useat perättäiset avioliitot,ovat lapset olleet maksumiehiä naisten ja miesten toteuttaessa itseään ja elellessään aikuisen elämää.
Siitä lähtien, kun naiset vapautuivat seksuaalisesti ja taloudellisesti, ilmeni, ettei heilläKÄÄN koskaan ole kykyä ollutkaan, ajatella jälkikasvuaan ja harkita harkita harkita, ennenkuin ryhtyvät lisääntymään. Raskaaksituloaan LAPSEN tulevaisuuden kannalta.
Lailla pitäisi kieltää; avioliiton ulkopuolella raskaaksi tuleminen, eroaminen avioliitosta johon on lapsia pykätty ennen lapsen 18 v. päivää, lapset alle 4 v. kestäneessä liitossa.
Vanhemmaksi aikovat psykologisiin testeihin parisuhdetaitokursseille ennen jälkikasvun hankitaa. Kummankin vanhemman nimi kirjalliseen sopimukseen siitä, että lapsen hankinta on YHTEINEN päätöksemme ja ryhdymme tähän tieten tahtoen ja tulemme jälkikasvustamme huolehtimaan.
Repikäätten siitä.
Siitä lähtien, kun naiset vapautuivat seksuaalisesti ja taloudellisesti, ilmeni, ettei heilläKÄÄN koskaan ole kykyä ollutkaan, ajatella jälkikasvuaan ja harkita harkita harkita, ennenkuin ryhtyvät lisääntymään. Raskaaksituloaan LAPSEN tulevaisuuden kannalta.
Lailla pitäisi kieltää; avioliiton ulkopuolella raskaaksi tuleminen, eroaminen avioliitosta johon on lapsia pykätty ennen lapsen 18 v. päivää, lapset alle 4 v. kestäneessä liitossa.
Vanhemmaksi aikovat psykologisiin testeihin parisuhdetaitokursseille ennen jälkikasvun hankitaa. Kummankin vanhemman nimi kirjalliseen sopimukseen siitä, että lapsen hankinta on YHTEINEN päätöksemme ja ryhdymme tähän tieten tahtoen ja tulemme jälkikasvustamme huolehtimaan.
Repikäätten siitä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyllähän nuo kaikki ajatukset kirjoitettuna näyttää hyvältä ja osittain olen samaa mieltä kanssasi. Mutta kun mikään laki ei sulje pois elämästä tunteita. En minä haluaisi olla avioliitossa ihmisen kanssa, joka vihaa minua mutta laki estää eroamasta.
Jokaisen vanhemman on todella tunnettava vastuunsa lapsista ja itsekin olen monesti miettinyt, että ennen vanhemmaksi tuloa pitäisi olla "kurssi vanhemmuudesta ja vastuusta lapsista". Mulla takana pitkä avioliitto ex-miehen kanssa, lapset saatu "vanhoina" ja eräänlaisen kurssin jälkeen. Silloin juuri mietin että tämä pitäisi kaikkien käydä läpi. Mutta eipä ne kurssit, pitkä liitto ym. estäneet eroa. Vaikka kuinka haluaisimme säädellä elämää lakien ja asetusten avulla, niin ei se onnistu. Elämä järjestää niitä yllätyksiä. Kuten esim. raskaaksitulon ennen avioliittoa. Lapselle/lapsille riittää, että on olemassa yksi aikuinen joka todella välittää ja huolehtii heistä. Toivonkin, ettei kukaan lapsi joutuisi vanhempiensa välille kiistakapulaksi ja tuntisi, ettei hänestä kukaan välitä eikä hän ole kenellekään tärkeä.
ex vaimo on suurin kärsijä, mutta lapset ne ovat suurimpia kärsijöitä. Heiltä menee toinen vanhempi, sekä elintaso laskee roimasti. Mutta moni ei ajattele, kuvittelevat että lapsi sopeutuu kaikkeen. Kyllä koska on pakko, eikä lapsi osaa puolustautua, eikä kukaan kuuntele häntä. Lapsi tekee kaiken vain siksi ettei halua loukata toista vanhempaansa. Mistään omasta tahdosta lapsella ei ole kyse. Erot ovat huippuja nykyisin, eikä millään ole mitään väliä. Uusia kersoja tehdään vaikkei osata entisistäkään pitää huolta. Järkyttävää. Monessa suhteessa olen samaa mieltä kanssasi.
Kun toinen päättää jättä perheensä, hänelle pitäisi lykätä semmoset sakot, että lähtö ei kannata, ennkuinlapsi on täysi ikäinen. Tonni sakkoa olisi varmaan hyvä keino, pitää perheet koossa, sillä luulen että moni ero on aivan turha, ja kolmannen osapuolen väliin tuloa.
läheisriippuvaisia te muut olette, mutta itselleni ei ylpeys kyllä antaisi periksi olla yhdessä kenenkään sellaisen kanssa, joka olisi kanssani vaan sakkojen pelossa...
Tosiasiahan toki on, etteivät ihmiset suinkaan liian heppoisasti eroa, vaan menevät naimisiin ja perustavat perheen liian löysin perustein!
Tuskin kukaan eroaa hetken mielijohteesta tai vahingossa... naimisiin tiedän joidenkin menneen esim kauniiden häiden vuoksi!
(siinä vaiheessa, kun häät on maksettu, on eropaperitkin kirjoitettu...)
Tosi hyvä ajatus. Tosin tuo, ettei alle neljä vuotta kestäneessä avioliitossa saisi syntyä lapsia: Jos käykin vahinko? Pitäisikö olla sopimus aviotuessa, että vahingon sattuessa molemmat osapuolet ovat ottaneet tietoisen riskin lapsen tulosta, siis kun harrastavat kerran seksiä?
Ja jos nainen menee naimisiin esim. 38 vuotiaana, pitääkö odottaa neljä vuotta ennen kun saa lisääntyä? Vai ymmärsinkö oikein tuon kohdan?
Väkivaltaisuus, alkoholismi? Jos näityä ilmeneekin vaikka kuuden vuoden päästä avioitumisesta, eikö niissä tapauksissa saisi kuitenkin erota?
Muuten todella hyviä asioita.