Sainpa tänään käteeni tuon moni kymmen sivuisen kirjoitelman. Kyllä Jämsäläisten nuorten ymmärtämysen taso on aika alhaalla. Elosen kahvila tärkein juttu hyppy tunneilla. Ja Koskelaiset tyhmempiä jne. jne.
Jämsän lukion oppilaiden arvioita
Jämsänkoskelainen
192204
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
ei siirretäkkään jämsänkosken ammattikoulun viereen, vaan laitetaan se seuraavalla valtuusto kaudella partalan kyläkoulun kellariin.
Tulee sitten lukio Jämsänkoskelle tai Jämsään, on tärkeintä, että opetus pysyy laadukkaana.
Tuosta paperista en tiedä mitään, mutta tehdyissä laatuarvioinneissa Jämsän lukio on aina ollut kaukana Jämsänkosken edellä. Minkähän tasoinen lista sieltä Koskelta saataisiin? :)
ja joku kai myös uskoo, että lukiota vaalivaltteinaan pitävät opettajat ovat kaikkivaltiaita valtuustossa.
Mäkisen Janne ainakin osoitti olevansa ovela käyttäessään lukiota vaalivalttinaan. Saattaa jopa toimia, kun lukiolaiset ovat niin typerän itsekkäitä, mutta sepä ei lukiota pelasta.
Järki voittaa valtuustossa ja lukio on siellä mistä edullisin paikka ratkeaa.
Tämä lukio"keskustelu" niinkuin monet muutkin kaupunkien yhdistymiseen liittyvät asiat perustuvat lähes vain ja ainoastaan tunteisiin ja siihen ihmeelliseen juopaan, joka on jämsäläisten ja koskelaisten välillä.
Kummassakaan päässä Mellansuoraa ei ole vielä ymmärretty, että 1.1.2009 alkaen ollaan yhtä ja samaa kaupunkia, jossa ei toivottavasti tarvitse koko ajan katsella, kuunnella ja kärsiä tästä saman kaupungin sisällä olevasta jaosta "meihin" ja "noihin". Toivottavasti ymmärrämme mieluummin nykiä samasta narusta ja mielellään samaan suuntaan.
Ei jossakin muussa pikkukaupungissa olisi näin suuri ongelma, jos joki palvelu onkin 7 km päässä bussiyhteyden takana, mutta täällä se tuntuu olevan niin lukion kuin kaiken muunkin takia suunnilleen elämän ja kuoleman kysymys.
Asia-argumentteja lukion sijainnin puolestakin löytyy (esim. Jämsän suurempi väestöpohja tai kaksoistutkinnin tekijöiden saaminen saman katon alle), mutta muuten kinastellaan tosiaan täysin tunnepohjalta. Ja kävi niin tai näin, niin jokainen tämän hetken jokilaaksolainen lukiolainen ehtii syödä lukioaikansa hyppytuntihampurilaiset täsmälleen samassa paikassa kuin tähänkin saakka. Ei näitä lukioita niin nopeasti yhdistetä.
Tunnettuus, ulkonäkö, vitsiveikko, viihdevilma ja sitä rataa, siinä ne arvot jotka 18v valitsee. Lukiolaisia ei yhteiskuntaoppi kiinnosta.
Pari lukion opee saa lukiolaisten äänet. Toinen vähän enemmän. Haloo mikä tajuton lammaslauma!!
Itsekin sain jostain ehkä sähköpostiteknisestä syystä vasta eilen paperiversion Suomen Lukiolaisten Liiton teettämän lukion paikkaa koskevan selvityken tulokset.
Luin sen tänään ja siksi suren.
Olen ajatellut, että lukioon valikoituu suurisydämisiä, humaaneja, fiksuja nuoria. Osan kanssa olen tehnyt yläasteella töitä, osa on vieraita. Olen luottanut lukiolaisten kykyyn ja haluun toimia rakentavasti ja ratkaisuhakuisesti tämän maailman - ja jopa tämän kunnan asioihin. Siis senkin kunnan, jonka yhtenä taajamana on vuoden alusta Jämsänkoski.
Osan raportin paljastaman älyä, empatiaa ja yhteistyökyvyn puutetta laitan tietysti nuoren ylemmyydentunnon ja jälkimurrosiän kapinoinnin sekä säikähdyksen ja muutosvastarinnan tiliin, mutta kaiken kaikkiaan perustelut lukion säilyttämiseksi Seppolan taajamassa osoittautuivat aika rasistisiksi ja oman hyvän yhteisen edun sijaan ensiksi asettaviksi.
Koko alkanut keskustelu lukion paikasta tiivistyi kahteen istuvan valtuuston hyväksymään prinsiippiin: 1) lukio on keskitetty palvelu, suomeksi: kaupungissa on yksi lukio. Järkevää, minusta, saadaan keskitettyä mahtava opetus, mahtavat oppilaat ja isommat resurssit. Ja 2)2) tavoitteen on paikallisen toisen asteen koulutukse sijoitatmiseen samalle kampukselle. Annettiin ymmärtää jotenki, että kauppiksen vasta remontoiduissa tiloisssa Jämsänkoskella olisi ihanat ja viihtyisät tilat koko sakille. Ja sitten yhtäkkikiä selvisi, että mitään tiloja kauppiksella ei ole.
Koko keskustelu kääntyi aika absurdiksi. Ja sai käänteitä (kiitos toimittaja Palmun), jonka mukaan joku, minä mm. haluaisi sekoittaa opetuksellisesti lukion ammattikoulun kanssa. En totta vie! Toivoin vain fyysistä läheisyyttä, jos se on mahdollista, siksi, että järkevöitettäisiin toimintoja ja luotaisiin yhteistyötä lukion ja ammatillisen koulutkesn välille. Se siitä.
Silti minua entisenä (ja taas kohta! heh!) jämsänkoskelaisena loukkasi Seppolan lukiolaisten raportti. Tyhmistyykö ihminen, jos se joutuu hengittään koskelaisilmaa? Aika moni seppolalaisnuoren vanhempi käy Koskella tehtaalla töissä... Erään ihanan koskelaisopettajan sanoin, raportista jää puuttumaan vain yksi, täydellistävä kommenti:
"Jämsänkoskelaiset on karvaisia apinoita."
Nyt kannatta miettiä, pitäisikö yhteistyöasennetta vähän korjata.
Katse ja grammatiikan tuntemus ei enää pysy intomielisyyden tahdissa. Pahoittelen kammottavia kirjoitusvirheitä. Jos jotain jäi siksi epäselväksi, palaan huomenna mielelläni asiaan.
Nyt kellahdan Venlan (2 v) ja Jaakon (5 v) viereen ja aamulla herään puuronkeittoon. Elämä on enemmän kuin lukion sijainti, onneksi!
Lisää suvaitsevaisuutta tarvitaan Mellan suoran molemmissa päissä , koska mielipiteet olivat nurkkapatrioottisia ja kuten Mari kirjoitti, jopa rasistisia.
Siis nyt on kyse Lukiolaisten liiton teettämästä tutkimuksesta. Se toinen tilasto, mihin täällä ketjussa viitataan, taas on ylioppilaskirjoitusten tulosten vertailu. Siinä skapassa Jämsän lukio on vuosikymmeniä menestynyt Jämsänkosken lukiota paremmin. Hyvät tulokset eivät tämän toisen tutkimuksen mukaan ole kuitenkaan taanneet suvaitsevaisuutta tai avarakatseisuutta. Ihminen on enemmän kuin suhteellisuusteoria tai partisiipin perfekti.
Osa porkkanarahoista varattiin henkilökunnan muutoskoulutukseen. Pitäisikö henkilökunnan käsitettä laajentaa sen verran, että myös koululaiset ovat kaupungin henkilökuntaa? Haukkumisen sijaan voisi vaikka järjestää jämsäläis- ja koskelaisnuorille jotain yhteisiä tapahtumia tai mahdollisuuden käydä jokin aika koulua toisessa koulussa. Matkailuhan tunnetusti avartaa.
Monet seudun opettajat ovat tehneet erilaisia kansainvälisyysprojekteja moneen maailmaan eri kolkkaan, mutta suvaitsevaisuuskasvatusta olisikin tarvittu ihan tässä lähellä.
Mutta back to basics: lukio on lukio ja tärkeintä on saada monipuoliset eväät tulevaisuuden opiskeluihin.
Niin yllätyittekö opettajina että koululaisten kommentit ovat tällaisia? Ei pitäisi yllättyä, sellaisia ne meidän tulevat valopäät ovat.
Vaikka vaalitohina pukkaa päälle, niin suosittelen välitöntä pipon löysäämistä! :D
Itsekin maisteristason tyyppinä tiedät, että kyseistä tutkimusta ei sovi lukea kuin piru raamattua. Tiedosto sisältää _jokaisen_ kyselyssä annetun kommentin ja myös niistäkin on hyvä muodostaa keskiarvoja, ns. yleisvaikutelma.
Nuoret kertovat asiat omalla kielellään ja se on teidän "vanhuksienkin" hyväksyttävä. Enpä usko, että on kyse ylemmyydentunnosta tai jälkimurrosiän kapinoinnista. Mm. tätä palstaa lueskellessa huomaa, että ihan samantasoisia kommentteja tulee senioreiltakin.
Asennetta on toki hyvä korjata, mutta jo huumorin käyttöönotto auttaa paljon!
Hyvä nuori herra Tuomisto. Keskiarvoja ei voi laskea tutkimuksen aineistosta, koska kyseessä on kvalitatiivinen aineisto.
Jos tuosta jotain yleisvaikutelmaa hakee, niin
päällimmäiseksi itsellänikin jää, että Jämsän nykyiset lukiolaiset ovat törkeää porukkaa. Asialliset kommentit k.o. "tutkimuksessa" ovat todellakin vähemmistönä. Omista lukiovuosistani ei kovin montaa aikaa vielä ole, mutta silti pidän noita kommentteja kovin asiattomina. Minusta ns. "nuorten kieli" ei anna oikeutta törkeyteen.
Yksinkertaistetaan: Oletko sitä mieltä, että rivien välistä ei voi tulkita tuossa tutkimuksessa mitään, vaan ainoastaan että:
1) nykylukiolaiset eivät halua, että tulevat jämsäläispolvet käyvät lukiota muualla kuin Jämsässä
2) nuorison kieli on toisenlaista ja sitä pitää vain ymmärtää ja hyväksyä, vaikka se pitää sisällään törkeyksiä ja syrjintää?
Pidän hyvästä huumorista, mutta noissa kommenteissa sitä ei paljon ollut.
Hyvä näppyz, valitan heikkoa sivistystäni tässä kohtaa. "Keskiarvo" oli huono ilmaisu, mutta jos sitä maallikko lukee, niin viesti menee perille paremmin. Selittely kvalitatiivisen aineiston monimutkaisesta diskurssianalyysistä ei välttämättä uppoa kovin moneen lukijaan.
Hassuinta on nyt se, että lukiolaisia syytetään, koska "he ovat huonoa mieltä".
Rivien välistä voi enemmistön kannan lisäksi lukea sen, että moni pitää ideaa jotenkin kertakaikkisen käsittämättömänä.
Idean esittäjien kannattaisi ehkä etsiä syytä siihen, miksi lukiolaiset vastasivat juuri sillä tavalla.
HS julkaisi vasta suurlähettiläiden kirjoitelmia Venäjästä. Nekin sisälsivät törkeyksiä ja syrjintää. Silti ne ovat arvokasta analyysiä naapurimaastamme.
Naurattaa välilllä itseänikin, kuinka paljon kierroksia voi toisinaan kehittää tällainenkin vanhus, kun jostain vetää porot nokkaan.
Olet oikeassa siinä, että tutkimuksen kaikkien kommenttien lukemisen jälkeen mieleen jäi myös muutamia ihan älykkäitä ja pohdiskelevia vastauksia sekä neutraaliakin suhtautumista sekä koskelaisiin että amiksiin. Se kertoo toivottavasti siitä, että Suomen tuleva sivistyneistö kykenee myös analyyttiseen ajatteluun ja suvaitsevaisuuteen, jopa mainitun kaltaisten ääriryhmitttymien suhteen.
Silti valitettavan iso enemmistö kommentoi asioita sellaisella alatyylillä, että tämän fossiilin pääkarvat nousivat pystyyn kauhistuksesta ja pettymyksestä. Yläasteen opettajana nuorten arkipuhe ja läpänheitto on tullut varsin tutuksi, mutta siihen vetoaminen ei tee asenteellisesta, typerästä toisten alentamisesta huumoria.
Ja aivan totta, kuten joku jo kommentoi, ehkäpä nuorison asenteet ovat kaikkialla samansuuntaiset. Jämsälaisnuorten suhtautuminen koskelaismuukalaisiin on todennäköisesti samanlaista, kuin hypoteettisessa tilanteessa, jossa jyväskyläläisnuorten suhtautumista jämsäläisiin punnittaisiin...
Silti huudan edelleen toisenlaisen asenteen perään. Isossa Jämsässä kyläläisten olisi hyvä ruveta sietämään ja peräti arvostamaan toisiaan, muuten tämä kuntaliitos on ollut turha ja hyödytön. Riitely ja kaupunginosien asukkaiden mollaaminen ja eriarvoistaminen tuntuu aika raadolliselta ja epäarvokkaalta. Vai miten ajattelit brändätä uutta kaupunkiamme siltä pohjalta, että "Tule Jämsään, Suomen ennakkoluuloisimpaan maalaispitäjään"?
kyllä yllätyin. Ihan sama kuka kirjoittaa - lukiolainen vai suurlähettiläs, niin rasistinen, asenteellinen, nurkkapatrioottinen sanoma tökkii.
Nuorten kieltä kyllä osaan lukea ja karsia liiallisen hutun viestin ympäriltä. Edelleen jaksan kuitenkin uskoa, että joukossa on valopäitäkin ja valokin pilkahtaa vielä. Monia vastanneita säälittää kyllä sillä hetkellä, kun astelevat saliin kirjoittamaan pakollista äidinkieltä.
Mutta mistähän ne asenteet on peräisin - mitä heijastelevat.
"Hassuinta on nyt se, että lukiolaisia syytetään, koska "he ovat huonoa mieltä"."
En itse ottanut kovinkaan vahvasti kantaa lukiolaisten mielipiteeseen, jos viitsit vielä lukea edelliseni. Otin kantaa epäasialliseen tapaan, jolla mielipiteet esitettiin.
"Rivien välistä voi enemmistön kannan lisäksi lukea sen, että moni pitää ideaa jotenkin kertakaikkisen käsittämättömänä."
On ehkä syytä muistaa, että tuolla toisessa osassa tulevaa suur-Jämsää opiskelevat lukiolaiset eivät ehkä pidäkään sitä niin käsittämättömänä.
"Idean esittäjien kannattaisi ehkä etsiä syytä siihen, miksi lukiolaiset vastasivat juuri sillä tavalla."
Idean esittäjätkin varmaankin nimenomaan hakivat sekä vastausta että syitä vastaukseen tällä tutkimuksellaan, vai mitä luulet? No, kyllähän niitä perusteluja tosiaan tuli...
"HS julkaisi vasta suurlähettiläiden kirjoitelmia Venäjästä. Nekin sisälsivät törkeyksiä ja syrjintää. Silti ne ovat arvokasta analyysiä naapurimaastamme."
Suurlähettiläiden "törkeydet" olivat ainakin jossain määrin perusteltuja. Toisaalta, jokainen heistä kirjoitti alkuperäisesti omalla nimellään. En silti ole sanonut hyväksyväni heidänkään kielenkäyttöään k.o. artikkelissa. Lukioikäisen luulisi jo pystyvän kriittisesti arvioimaan, mistä kannattaa ottaa esimerkkiä ja mihin vedota.
Lukiossa on paljon viime vuosituhannen kalkkeumia. Ylioppilaskirjoitukset jäävät takuuvarmasti viiden vuoden sisällä historiaan. Varsinainen miehuuskoe jolla ei ole oppimisen kanssa mitään tekemistä.
Luokaton lukio tuli ja menee. Vain pieni alle 50 oppilaan lukio voisi olla luokaton. Sadan ja kahdensadan oppilaan lukiot pitää olla jo luokallisia. Luokattomuus on samalla irrallisuutta, jonka yhteisövaikutus on negatiivinen. Heikommat sortuvat kun kukaan ei tue. Ei synny ryhmähenkeä jota vielä tarvittaisiin.
Luokattomuus soveltuu yliopistoihin ja yleensäkin vain aikuisopiskeluun. Pelkkä yleissivistävä opiskelu ei ole 17-18 vuotiaiden kehityksen kannalta enää hyväksi. Jotain työntekoon ja ammattiin opastavaa jo tarvitaan. Myös kaksoistutkinto jää välimalliksi joka kaatuu ongelmiinsa.
Kummallisia ajatuksia sinulla lukion tarpeellisuudesta. Mitä tavoiteita yleissivistyksen alueella näille meidän nuorille vois asettaa. Ylioppilastutkinto on sentään ollut jonkinlainen taso ja haaste. Suomen koulujärjestelmässä tuijotetaan näihin Pisa-pisteisiin vähän liikaa. Yleissivistysessä me suomalaiset kuitenkin ollaan vielä pahasti jäljessä keski-eurooppalaista tasoa. Jämsässä lukionuorten ajatukset edustanevat ns. normaalijakautumaa ei ovat suunnilleen yhtä fiksuja tai tyhmiä, kuin muidenkin samanikäisten ajatukset Suomessa. Mutta huom: kyllä meidän omassa teini-iässä sentään -70-luvulla oltiin tiedotavia jne.
Tokihan lukio tarpeelinen on, mutta ylioppilaskirjoitukset pitää heittää historiaan. Lukion opiskelu on muutettava tasaisen tavoitteelliseksi. Ekaluokalle enemmän tenttejä ettei synny sellaista mielikuvaa että lukiossa voi lorvia. Siitä jatkuen eteneminen asteittain kuten ylemmän asteen oppilaitoksissakin. Viimeinen vuosi voisi olla jopa kevyempi.
Luokallisuus lisää yhteisöllisyyttä ja sitä lukiossa tarvitaan, sekä elettäessä elämää lukion jälkeenkin. Epätietoisuus tulevaisuudesta lisääntyy ja selviytymispaineet kasvavat. Sellanen on trendi valitettavasti.
Ylioppilaskirjoituksista saadut arvosanat ovat sitäpaitsi riippuvaisia psyykkauksesta ennen koetta ja kyvystä sietää paineita. Se puoli ihmisestä voitaisiin testata psykologisin menetelmin ilman paineita.