Olen menossa hovioikeuden istuntoon. Mapissa on papereita, dokumentteja, että myyjä on salannut pitkäaikaiset ja laajat taloyhtiön kosteusongelmat. Siis kirjallisia dokumentteja. Asia on mielstäni varsin selvä. Myyjät hävisivät jo käräjillä. Olisivat selvinneet varmaan 20.000 eurolla, nyt 4 vuoden ja eri istuntojen jälkeen summa varmaan viisinkertaistuu. Myyjät ovat hyvin koulutettuja, joten luulisi ymmärtävän. Ihmetyttää. Välillä olen ns. äimän käkenä. Vai onko joillain jokin sairas nautinto istua oikeussalissa ja ottaa takkiin kymmeniätuhansia euroja. - Entä heidän juristinsa. On kuulemma yrittänyt selittää, mutta ei mene jakeluun. Entä käräjätuomari. Antoi kolme kertaa mahdollisuuden sovitella, mutta myyjää ei kiinnosta.
Onko tämä Suomessa yleistäkin? Hirveää tuhlausta ja voimavarojen haaskausta. Käsittämätöntä.
Onko tämä Suomessa yleistäkin? Hirveää tuhlausta ja voimavarojen haaskausta. Käsittämätöntä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jokaisella on oltava mahdollisuus oikeudenkäyntiin, vaikkei voittaminen olisikaan todennäköistä. Joskus vaan asia muuttuu niin periaatteeliseksi, että häviönkin ollessa selvä halutaan jatkaa. Monesti käy niin, että siinä vaiheessa kun oikeudenkäyntikulujen määrä on kasvanut suuremmaksi kuin riidan varsinainen intressi, halutaan katsoa juttu ns. katkeraan loppuun.
Vanha sananlasku pätee tässäkin: Parempi laiha sopu kuin lihava riita.
Kyllähän näitä aina on.
Katso vaikka finlexsistä KKO:n tuomio KKO:2008:52
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2008/20080052
Tuo on tosi hyvä ennakkopäätös.
Riidan jatkaminen sen jälkeen, kun toinen osapuoli on esittänyt järkevän kompromissin, tulee erittöin riskialttiiksi.
saavat varansa jemmaan ja jos vaikka häviätkin niin noissa tapauksissa ei valtionkonttorikaan maksa mitään uhrille eli käteen jää paperi jossa lukee jotta tää on velkaa tän verran.sitten vastapuoli vain pistää itsensä varattomaksi jolloin toinen osapuoli maksaa kaikki oikeudenkäyntikulut ja muut omasta pussista ja linnaan ei noista laiteta:=)
Joo, kyllä on omaisuus pistetty hukkaamiskieltoon. Hovi meni hyvin, joskin sekavasti ja siellä mm. vastapuoli latasi asioita, jotka olivat niin epätosia kuin voi olla, mutta eipä sitä tuomarit taas tiedä. Eli vala ei todellakaan näytä joitain rasittavan. Toivotaan, että kirjalliset dokumentit puhuvat puolestaan, koska ovat rakennusteknisiä tosiseikkoja - kaikki ei ollut kunnossa, minkä myyjät tiesivät.
Pakko jatkaa tätä purkausta, olihan tuo 4 vuoden odottelu asian jonkinlaiseksi ratkaisemiseksi uuvuttavaa ja taloudellisesti katastrofi.
Nyt hovin jälkeen tulee unia ja palautumia aiheesta.
Vastapuolen todistajat puhuivat oikeudessa selvää kieltä, edelleen. Koko talo oli ns. räjäyttämistilassa, mutta asiaa ei korjattu ennen kaupantekoa eikä kauppahetkellä kerrottu tästä tilasta, vaikka myyjän tulee kertoa myös pelkät epäilyt erilaisista vaurio- tai virhe-epäilyistä. Uskomatonta. Tulevat oikeuteen vielä todistamaan tätä vauriotilaa. Tuntui, että...taisivatkin olla meidän puolella, mitä en millään tapaa ihmettelisi, sillä me halusimme laittaa kaikkien osakkaiden asunnot kuntoon ja palauttaa niiden arvon. Ja...kuka nyt haluaisi homehtuvassa talossa asua.
No nyt odotellan, että hovi ilmoittaa, milloin ilmoittavat päätöksestä. Suomi on kyllä kiireinen maa! ;-)
Palaan lopputulokseen!
Tutustukaa ihmiset asuntokauppalakiin ja maakaareen ennen kuin myytte asuntonne tai kiinteistönne. Ja kuntotarkastus kannattaa todella. On se sitten minkälainen tahansa asiantuntijan paperi. Ai miksi? No siksi, että myyjä voi sillä osoittaa, että on tehnyt kaikkensa kerotakseen asunnosta tarpeelliset seikat. Isoilla tarkastusyhtiöillä on vielä sellasiet alkuhaastattelupaperit, että siinä ei pääse hirveästi jäämään asioita kertomatta, jos niihin kyssäreihin etsii vastaukset.