hyperventilaatio

Olen saanut hv-kohtauksen kaksi kertaa. Molemmat tulivat kahden päivän välein. Eka kerralla mieheni vei minut ea-puun, toisella kerralla tiesin jo mikä kyseessä ja käväsin tk.ssa. Paperipussiin hengittely rauhoitti tilanteen molemmilla kerroilla. Mulla tuntemuksena oli että sydän ei lyö (todellisuudessa syke norm)tuosta johtuva kuoleman pelko eka kerralla ja todella outo olo, en tuntenut huuliani kun purin niitä. Minua ei huimannut.

varsinaisesti mikään keuhkosairaus, siis tuo liikahengittäminen...

Minulla oli nuorempana jalkojen kramppaamista iltaisin sängyssä ja minut lähetettiin hyperventilaatiotestiin keskussairaalaan. Testistä on niin kauan aikaa, etten oikein muista minkälainen se oli. Siinä taidettiin hengittää tahallaan väärin ja sitten tehtiin jotain mittauksia, en muista miten. Tulos oli, että minulla on hyperventilaatiotaipumus. Jos oireet ovat muuten selvät, en usko että ihmisiä lähetetään testeihin vaan lääkäri tekee diagnoosin keskustelemalla potilaan kanssa.

Hyperventilaatiota minulla oli nuorempana vain muutamia kertoja vuodessa (ei koskaan mitään paniikkikohtausta, en pelännyt kuolevani tai olevani sairas, mutta tuli tunne että pitäisi haukkoa henkeä). Nykyään sitä on monta kertaa kuukaudessa ja kun se on kerran alkanut, se saattaa kestää monta päivää. Aamulla herätessäni totean vaan: "paskat -ei kun pistelee edelleen!".

Miten sinun hyperventilaatiosi oirehtii? Minulla se on päiväsaikaan sellaista, että huulissa, käsissä ja jaloissa pistelee, välillä on vähän huono ja pyörryttävä olo, mutta pystyn elämään ihan normaalisti sen kanssa. Nukahtaminen on vaikeaa hyperissä, silloin ei saa heti unta ja tuntuu siltä että pitäisi haukkoa henkeä. Yritän silloin saada ajatukset jonnekin kauas pois omista tuntemuksista.

Tämä on tosi ärsyttävä vaiva. En ole 15 vuoteen keskustellut tästä kenenkään lääkärin kanssa, kun en tiedä saisiko sieltä mitään apua ja sitten tulee vaan turhaan merkintä papereihin. Jatkuvaa lääkitystä en haluaisi, koska välissä on aina oireettomiakin jaksoja. En tiedä onko mitään sellaista lääkettä olemassa, jota voisi ottaa vain kohtauksen aikana, sellaisen kyllä ottaisin mielelläni käyttöön. Se on harmi kun netissä ja kaikissa muissakin paikoissa kirjoitetaan vain paniikkihäiriöstä. Hyperventilaatiosta ilman paniikkia ei löydy mitään tietoa. Välillä mietin että voiko tälle olla jokin fyysinen syy, koska monesti hyperventilaatio alkaa päivän mukavimmalla hetkellä eli kun olen tullut töistä kotiin, istun sohvalla katsomassa telkkaria, syön jotain hyvää ja rentoudun. Mikä ihmeen psyykkinen ongelma sellainen on, että ihminen saa hyperventilaation silloin kun olo on kaikista mukavin?!!

Jos sinulla on todettu hyperventilaatiotaipumusta, niin ihme, että sinulle ei selvitetty mitä se on ja miten se loppuu..... Hyperventilaatiokohtaus loppuu aivan varmaan pyörtymiseen ja kun heräät hengität rauhallisesti ja se oli siinä.
Hakeudu testaukseen ja sen jälkeen terapiaan tai fysioterapeutille. Siellä käydään läpi ensioireet ja niiden tunnistaminen, oikea hengitystekniikka ym.

Kaksi viikkoa kesti. Alkoi kokisen juomisen jälkeen yöllä. Luulenpa, että siinä oli klassisella migreenillä osansa, kun puolen tunnin jälkeen koski päähän lyhytaikaisesti. Klassiséssa migreenissä pänsärkyä ei välttämättä edes olekaan. Kahden viikon aikana päivittäin tunsin kipua silloin tällöin. Kipu kiersi pään valtimoita. Ei oma tahto riittänyt hengitysviiman lopettamiseen. Vaan heti aamulla, kun heräsin hengitys oli viimaista. Omituinen olo tuntui käsissä. Jotenkin jäykät ne oli. Olo oli kauhea, mutta kestin.

Hyperventilointi voi olla myös kroonista, jolloin oireet riippuvat hyperventiloinnin asteesta

Moi! Olen saanut varsinaisen kohtauksen kymmenisen kertaa. Ensimmäisen parikymppisenä. Varsinkin jos olin juonut kahvia (lienen kofeiiniyliherkkä). Ensimmäinen kohtaus oli järkytys se alkoi kun ajoin autoa. Se hiipi pikkuhiljaa. Ensin tuli ahdistava olo, mieli meni mustaksi, hengitys muuttui raskaaksi, sain itkunpuuskia, itku saattoi olla välillä hyvinkin vuolaata, käsivarret ja jalat alkoivat puutua, jonkun ajan kuluttua tuntui, että veri virtaa suonissa liian lujaa, lopuksi alkaa voimakkaasti puristaa raajoista, sormet ja ranteet menevät tahattomast ihan kippuralle, ajattelin, että nyt se on menoa. Ajoin ensiapuun ja sain paperipussin, johon hengitin. Se auttoikin muutamassa minuutissa.
Tämän jälkeen ns. kohtaus on saattanut alkaa jopa naurunpuuskalla, jota on seurannut lähes hysteerinen itk ja jälleen jalkojen ja käsien puutuminen ja pinnallinen ja raskas hengitys...
Nämä ovat hyvin todenäköisesti olleet joitain jännitystilojen patoutumia, jotka ovat lauenneet. Nyt olen ollut hyperventilaatiovapaa jo n. 7 vuotta. SIITÄ VOI PÄÄSTÄ EROON! Ihan oikeasti. Hyvä keskusteluapu tai muu mielenterveysapu varmasti auttaa tai jos itse oivaltaa sen JUTUN, että MINÄ OLEN VOIMAKKAAMPI JA VAHVEMPI kuin jokin ihmeen hyperventilaatio :) T: Toni S.

Hei
Minä en nyt ihan tajua tätä teidän hyperventilaatiojuttua. Minä oon luullut että hyperventiloiminen on vaan kohtaus joka voi tulla vaikka ihan terveelle ihmiselle. Ja kohtauksen oireita olis liian nopea hengittäminen, johtuen ehkä panikoimisesta ja liian nopeasta hengityksestä johtuis kans se että tulee tunne ettei sais happea ja siks vaan haukkoo enemmän ja lopulta voi pyörtyä. Ja että kun kohtaus tulee niin pitäis pyrkiä rauhoittamaan hengitys ja sillä sen pitäis mennä ohi.
Noi tänne kirjoitut kertomukset hyperventilaatiosta, että jalkoja pistelis ja että se vois kestää päiviä ja jopa viikkoja hämmentää mua! Ja aika hämmentävää on kans että sen takia pitäis mennä lääkäriin?
Tiiän että paniikkihäiriössä ainakin kohtauksiin voi liittyä hyperventilaatiota ja koska kyseessä on paniikkihäiriö, niin siksi myös kuolemanpelkoa ja ymmärrän että silloin sitä menee lääkäriin. Mutta jos ei ole paniikkihäiriötä ja hyperventiloi niin eihän silloin tarvitse pelätä kuolevansa. Niin ei kai sitä kukaan silloin mene sen kohtauksen takia lääkäriin?

Aloitin joku aika sitten oman keskustelun, joka mun mielestä ehkä liittyy näihin teidänkin kertomuksiin. Olis kiva jos joku lukis sen ja kertois ehkä omista vastaavista kokemuksistaan tai keksis mikä mua vaivaa...
Tai jos joku nyt ees valaisis tätä pelkkää hyperventilointia, jos katsoo että oon sen suhteen tietämätön tai väärässä.

Kiitos jo etukäteen!

( linkki siihen minun keskusteluketjuun: http://keskustelu.suomi24.fi/node/9178794 )

Minulla kestänyt kaksi kuukautta.Olen tosi itkunen,ja sairastan astmaa.Tuli infulenssa joulun aikaan ja siiitä jäi kuiva ahistava yskä,joka ei näytä loppuvan.Kärsin tästä tilasta ja töissäki pitäs jaksaa käydä,mut minun tilanne on ihan toivoton.Ei tätä kauaa enää jaksa.Hyperventilaatioon ovat tkssa.kirjottaneet diapamia,kai ne pitää minua hulluna.