Taivalla rakkautta kohti
Taivallus rakkauden metsikössä.
Varjoista valoon mutkitteleva polku vie,
hitaasti kohti rakkauden merta.
Saapuen poukamaan peilityyneen.
Suunnaten myrskyävälle ulapalle,
himojen aallon harjalle.
Pärskeiden kastelemaksi,
rakkauden pisaroihin hukkumaan.
Heitellen meitä tunteiden kuohupäiden sekaan,
joko haavoittuen tai selviten mylvivästä merestä.
Vellovalla rakkauden polulla.
R.S
23.10.2008
Taivallus rakkauden metsikössä.
Varjoista valoon mutkitteleva polku vie,
hitaasti kohti rakkauden merta.
Saapuen poukamaan peilityyneen.
Suunnaten myrskyävälle ulapalle,
himojen aallon harjalle.
Pärskeiden kastelemaksi,
rakkauden pisaroihin hukkumaan.
Heitellen meitä tunteiden kuohupäiden sekaan,
joko haavoittuen tai selviten mylvivästä merestä.
Vellovalla rakkauden polulla.
R.S
23.10.2008
Vastaukset 4
Vanhimmat
harvoin tuot rakkausrunoa, mutta sitäkin upeam-
pia ne on, kuten tälläkin osoitat.
Jos kirjoitatkin hienoja ja mukaansatempaavia ru-
noja luonnossta, niin kyllä nämä rakkausrunotkin
on ihan Sinun alaasi. Minä ainakin viihdyn tässä
erinomaisesti, hienoa jälkeä.
Moi Linda.
Niin ehkä käyn liian harvoin rakkauden puolella.
Mukavaa jos nautit lukea teostani..Ajattelin ensi viikolla yllättää ans kattoo nyt..
Syvällisempi lähestymistapa kai on omintani. Mutta takataskussani on vaikka mitä.
Kirjoitellaan..
ter kobo
toivotaan, et tähdet
taivallustaan opastaa
Moi.
Tämä on yksi tapa herättää mielenkiinto lukijassa.
Hyvää syksyä.
Ter kobo