Yksi tässä: Valitsen tiettyjä viestejä ja ajattelen niiden olevan sinulta..
Et sinä mitään minulle kirjoita. Ainakaan enää..
Tänään on taas sellainen harmaa aamu. Olisin halunnut omia sinut yksin itselleni,mutta oli kuljettava ohi,puhuttava kuin kaikille muille ja sitten lähdettävä.Nyt itkettää,eikä sitäkään voi aloittaa..Otettava pirteä ilme kasvoille ja olla kuin mikään ei särkisi sydäntäni..
Miksiköhän tämäkin piti tapahtua? Joskus mietin olisinko osannut olla varovaisempi, jos olisin heti tiennyt kaiken sen mitä nyt tiedän. Olisinko voinut pitää etäisyyttä ja sinut siinä samassa joukossa niiden muiden kanssa..
Sitä ei voi ikinä tietää..
Et sinä mitään minulle kirjoita. Ainakaan enää..
Tänään on taas sellainen harmaa aamu. Olisin halunnut omia sinut yksin itselleni,mutta oli kuljettava ohi,puhuttava kuin kaikille muille ja sitten lähdettävä.Nyt itkettää,eikä sitäkään voi aloittaa..Otettava pirteä ilme kasvoille ja olla kuin mikään ei särkisi sydäntäni..
Miksiköhän tämäkin piti tapahtua? Joskus mietin olisinko osannut olla varovaisempi, jos olisin heti tiennyt kaiken sen mitä nyt tiedän. Olisinko voinut pitää etäisyyttä ja sinut siinä samassa joukossa niiden muiden kanssa..
Sitä ei voi ikinä tietää..
Vastaukset 10
Vanhimmat
mikä saa sinut toivomaan että olisit ollut varovaisempi,uskallatko kertoa...
Miksi oli ohi kuljettava? Ei mikään ole vielä ohi..
Mutta tiedän jo, ettei siitä ole mitään hyötyä. Silloin kun vielä elättelin toiveita, olin ihan addikti palstakävijä. En tiedä paikkaani siellä toisen sydämessä ja olkoon sitten niin. Se onkin mielenkiintoista, kuluuko siihen viisi, kymmenen vai 20 lisävuotta, että enää mikään tuntuu hienolta, oikeasti hienolta.
typeriä tapoja, voi että, niitä riittää. Kuten tänne kirjoitteleminen, välillä enemmänkin, ja palstaviestien lukeminen. Yleensä tulee mieleen, että ne kaikki negatiivisimmat olisivat minulle.. jotain surullisia uutisia.
"...,mutta oli kuljettava ohi,puhuttava kuin kaikille muille ja sitten lähdettävä." Kuulostaa tutulta.
Varovaisempi? Ja pitää etäisyyttä... Minä en edelleenkään haluaisi pitää mitään etäisyyksiä, mutta koska en oikein tiedä, häiritsenkö, minä joskus teen sen etäisyyden itse, miettimättä.
Minä kirjoittelen vieläkin, mutta eipä ap-viesti tainnut olla minulle.
ja kerro ootko nainen vai mies? Kiitos etukäteen.
olen.
olisi mulle, yhden jutun. Olen kärsinyt ihan älytöntä tuskaa siitä kaikesta rakastumisesta ja kaipuusta, mustasukkaisuudesta ja luopumisesta. Jos olen minä aiheuttanut omalta osaltani surua toiselle, niin on tämä toinenkin minulle. Ihan samaa mietin, että olisi pitänyt suojata itseään alunperin siltä asialta, mutta se oli menoa heti kun oli päässyt tutustumaan.
Voiko sitä sitten juurikaan varautua tunteisiin.
Tai ehkäistä niiden syntymistä..
Olisiko kaikki tullut tapahtumaan joka tapauksessa.
nyt väsyttää liikaa kaikki,enkä jaksa ajatella.
tähän viestiin on hyvä esimerkki siitä, että minäkin nappaan jonkun viestin ja toivon sen olevan häneltä. Ei tämäkään tietenkään ollut. Joitain sanamuotoja oikomalla viestisi näki ihan mahdollisena. Ei hänkään minulle kirjoita - enää. Huokaus, hyvänyön toivotus.
huoli, kirjoitanhan minä. Mutta enkelit puuttuivat peliin ja kaatoivat minun koneen. Eli se lienee merkki, että tätä vastausta ei pitäisi olla olemassakaan.
En tiedä sitten. Toivotan sulle tuntematon onnea elämässä ja viisautta.