Minkä mukaan arvostetaan omaisuus tilanteessa.
Aviopari ostaa asunnon 1990 ja omistusosuus on naisen kuollessa naisella 50 000markkaa ja miehellä samansuuruinen. Lainaa heillä on yhteensä yli 200 000markkaa. Ei lapsia, eikä testamenttia. Naisen omaisuus jää aviomiehelle avioliittolain mukaan. Mies kuolee 16-vuotta myöhemmin maksettuaan asunnosta loppuvelan 200 000markkaa. Saako naisen perilliset perinnöksi puolet asunnon nykyarvosta, vaikka leski on siitä suurimman osan maksanut.
Meneekö myös lesken ennen vaimon kuolemaa isältään perinnöksi saama jakatomaton pesä(maata)(silloin jakamaton ja yhä jakamaton) jakoon toiseen sukuun(naisen sukuun)?
Aviopari ostaa asunnon 1990 ja omistusosuus on naisen kuollessa naisella 50 000markkaa ja miehellä samansuuruinen. Lainaa heillä on yhteensä yli 200 000markkaa. Ei lapsia, eikä testamenttia. Naisen omaisuus jää aviomiehelle avioliittolain mukaan. Mies kuolee 16-vuotta myöhemmin maksettuaan asunnosta loppuvelan 200 000markkaa. Saako naisen perilliset perinnöksi puolet asunnon nykyarvosta, vaikka leski on siitä suurimman osan maksanut.
Meneekö myös lesken ennen vaimon kuolemaa isältään perinnöksi saama jakatomaton pesä(maata)(silloin jakamaton ja yhä jakamaton) jakoon toiseen sukuun(naisen sukuun)?
Vastaukset 3
Vanhimmat
>
Tarkoitat varmaan että naisen kuoltua hänen aviomiehensä peri hänet perintökaaren mukaan.
Oliko heillä avioehtosopimusta? Oletan, ettei.
Vastasin samanlaiseen kysymykseen jo eilen. PK 3:4.1 §: "Jos pesän arvo eloonjääneen puolison kuollessa on suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison kuollessa, on pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi, mikäli selvitetään, että eloonjäänyt on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtuu ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen."
>
Eivät mikäli molemmat näistä pitävät paikkansa:
- pesä on kokonaisuutena vaurastunut (eli eloonjäänyt ei ole vaikkapa hävittänyt jotain muuta omaisuutta)
- velkaa on maksettu PK 3:4.1:n mukaisesti esim. ensiksi kuolleen kuoleman jälkeen ansaituilla tuloilla
>
Kyllä menee samaan jakoon, mikäli vaimolla oli tähän pesän osuuteen avio-oikeus. Tilanne olisi toinen jos perintö olisi saatu vasta vaimon kuoleman jälkeen. Voi olla että tuo "sisempi" kuolinpesä on jaettava ensin jos sitä ei saada mahdutettua yhteen jako-osuuteen. PK 3:5.1: "Viimeksi kuolleen puolison pesää jaettaessa on ensiksi kuolleen puolison perillisillä oikeus saada osalleen mitä haluavat siitä omaisuudesta, joka avioliiton aikana on kuulunut tälle puolisolle. Vastaava oikeus, myös sen omaisuuden osalta, mikä on saatu ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, on viimeksi kuolleen puolison perillisillä. Kiinteistö saadaan ottaa pesästä, vaikka sen arvo ylittäisi osuuden arvon, jos annetaan rahaa toisen puolen osuuden täytteeksi."
Siis miehen suvulla on etuoikeus tähän kuolinpesään, mikäli vain muuta jaettavaa vaimon suvulle löytyy. Mutta onko heillä tuon viimeisen lauseen mukaista lunastusoikeutta, jos vaimon suku sitä vastustaa? Asiasyyt ja se seikka että sisempi jako voidaan tehdä ensin, jolloin ulompaan pesään (todennäköisesti) tulee kiinteistö tai sen osa, puolustavat tätä näkökantaa. Toisaalta, pesäosuus ei ole kiinteistö vaan irtain esine, ja siitä että pesän omaisuutena on vain kiinteistöjä, *ei seuraa* että jaossa kukaan pesän osakas saisi jako-osuuteensa kiinteistön tai sen osan. Näinollen kantani on, ettei tuollaista lunastusoikeutta ole. Mitä sanovat muut tähän?
>
maallikkojuristi:
"Eivät mikäli molemmat näistä pitävät paikkansa:
- pesä on kokonaisuutena vaurastunut (eli eloonjäänyt ei ole vaikkapa hävittänyt jotain muuta omaisuutta)
- velkaa on maksettu PK 3:4.1:n mukaisesti esim. ensiksi kuolleen kuoleman jälkeen ansaituilla tuloilla"
Et kertonut, miten velanmaksu po. tapauksessa otetaan pesän jaossa huomioon eli miten nykyarvoinen asunto jaetaan. Siispä täydennän vastaustasi.
A. Tilanne N:n kuollessa
N varat 150.000 (= puolet asunnosta)
N velat 100.000 (= puolet asuntovelasta)
M varat 150.000
M velat 100.000
B. Tilanne M:n kuollessa 20 vuotta myöhemmin
M varat 1.000.000 (= sama asunto)
M velat 0
M on N:n kuoltua ansiotuloillaan maksanut yhteisen asuntolainan 200.000.
Kuinka M:n pesä jaetaan?
Jos N ja M olisivat N:n kuollessa olleet velattomia, M:n pesä jaettaisiin fifty-fifty. Arvonnousu (perustuipa se rahan arvon muutokseen tai kysynnän lisääntymiseen) ei ole sellaista vaurastumista, joka oikeuttaisi hyvitykseen M:n perillisille. (Tämä toki on m-j:n vastauksesta kiertäenkaartaen luettavissa.)
M:n maksaman asuntolainan 200.000 katsotaan vaurastuttaneen pesää vain nimellisarvonsa verran, eli 200.000. Näin ollen jako tapahtuisi siten, että M:n perillisille hyvitettäisiin 200.000 ja loppu 800.000 jaettaisiin puoliksi. N:n toissijaiset perilliset saisivat asunnon myyntihinnasta 400.000 ja M:n perilliset 600.000.
Lopputulos velanmaksun osalta olisi sama, vaikka asunto olisi ostettu kokonaan velaksi, jota N:n kuollessa ei ollut lyhennetty.
N varat 150.000
N velat 150.000
M varat 150.000
M velat 150.000
Asunnon arvo siis N:n kuollessa 300.000 ja M:n kuollessa 1.000.000. M on N:n kuoleman jälkeen maksanut yhteisen asuntolainan 300.000. Kauppahinnan 1.000.000 jako: N:n toissijaiset perilliset 350.000, M:n perilliset 650.000.
M:n pesän jako menisi samoin, vaikka asunto ja laina olisivat olleet kokonaan M:n nimissä.
Jakosuhde voisi olla muu vain, jos puolisoilla ei olisi ollut avio-oikeutta kaikkeen toistensa omaisuuteen. Aarnio-Kankaan mukaan jakosuhde voi olla toinen myös, jos lesken elinaikana on toimitettu omaisuuden ositus lesken sekä ensiksi kuolleen toissijaisten perillisten välillä. KKO:n ennakkopäätöksen (jota A-K vahvasti kritisoivat) mukaan tällainen ositus on kuitenkin vailla lain voimaa (tehoton).
Suurkiitos:)
Tästä ymmärrän jo miten se saattaa mennä, kunhan vain nuo tietyt kohdat täyttyy. Asia on myös työpaikallani erään tuttavajuristin tutkittavana näin aluksi(paperiliitteitä). Jotain sain häneltä jo tiedoksi ja kuulostaa samanlaiselta.
Kysyn vielä lisäksi mitä hintaa voin tarjota toissijaisille lunastaakseni heidän osansa? Asunnosta tai asunnosta ja maasta. Tai koko heidän osuudestaan.
Maata noin 7hehtaaria ja menee kuulemma(??) pinta-alaverotuksen mukaan, koska kokonaisuudessaan maat ukkini pesässä on alle 30hehtaaria mikä on raja. Mikähän sen noin arvo olisi? Keski-Suomessa ja maaseudulla.