Näin voimakkaan unen.
Olin jossakin Itäblokin maissa. Lähdin asuttamani maan rajalta junassa matkustamaan toiseen maahan, johon en olisi oikeastaan saanut mennä. Ilmapiiri oli kuin olisi ollut sota. Korruptio, köyhyys ja pelko tuntuivat keskeisinä asioina. Matkustin junalla vieraan maan satamaan ja samatien takaisin sinne mistä olin lähtenytkin. Tiesin tekeväni näin oman henkeni uhalla mutta se oli jonkinlainen rentoutuminen, ajatusten selkeyttäminen tuo junamatka silloin tällöin.
Maisemat olivat kertakaikkisen mahtavat. Jostain korkeuksista katselin puiden latvoja ja vaaroja junan ikkunasta. Näin myös lähes hylätyn punatiilisen kartanon, harmaan linnan ja kummallisia jääveistos puistoja matkani varrella. Junamatkat tuntuivat lähes elinehdolta henkiselle selviytymiselleni.
Takaisin rajalla isäni oli minua usein vastassa. Sekin oli lainvastaista ja oli riski, että hän jää kiinni näyttäytyessään. Kerran hän antoi minulle leivän.Viimeisen kerran junalla rajalle palatessani korruptoitunut virkavalta oli yllättänyt hänet. Miehet kiduttivat häntä julmasti. Minä naisena pystyin käytämään vain sanallista raivoa yrittäen estää touhun. Uni loppui.
Olisin kiitollinen, jos joku olisi kiinnostunut yrittämään tulkita.Olen siis nainen, työt ja opiskelu pakkaavat viemään kaiken aikani tällä hetkellä. Vuosiin en ole lukenut tai katsonut ohjelmaa, mitkä olisivat voineet uneeni noin vaikuttaa.
Olin jossakin Itäblokin maissa. Lähdin asuttamani maan rajalta junassa matkustamaan toiseen maahan, johon en olisi oikeastaan saanut mennä. Ilmapiiri oli kuin olisi ollut sota. Korruptio, köyhyys ja pelko tuntuivat keskeisinä asioina. Matkustin junalla vieraan maan satamaan ja samatien takaisin sinne mistä olin lähtenytkin. Tiesin tekeväni näin oman henkeni uhalla mutta se oli jonkinlainen rentoutuminen, ajatusten selkeyttäminen tuo junamatka silloin tällöin.
Maisemat olivat kertakaikkisen mahtavat. Jostain korkeuksista katselin puiden latvoja ja vaaroja junan ikkunasta. Näin myös lähes hylätyn punatiilisen kartanon, harmaan linnan ja kummallisia jääveistos puistoja matkani varrella. Junamatkat tuntuivat lähes elinehdolta henkiselle selviytymiselleni.
Takaisin rajalla isäni oli minua usein vastassa. Sekin oli lainvastaista ja oli riski, että hän jää kiinni näyttäytyessään. Kerran hän antoi minulle leivän.Viimeisen kerran junalla rajalle palatessani korruptoitunut virkavalta oli yllättänyt hänet. Miehet kiduttivat häntä julmasti. Minä naisena pystyin käytämään vain sanallista raivoa yrittäen estää touhun. Uni loppui.
Olisin kiitollinen, jos joku olisi kiinnostunut yrittämään tulkita.Olen siis nainen, työt ja opiskelu pakkaavat viemään kaiken aikani tällä hetkellä. Vuosiin en ole lukenut tai katsonut ohjelmaa, mitkä olisivat voineet uneeni noin vaikuttaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tästähän saisi kirjoitettua vaikka kirjan.
"Olin jossakin Itäblokin maissa. Lähdin asuttamani maan rajalta junassa matkustamaan toiseen maahan, johon en olisi oikeastaan saanut mennä"
Kaksi eri paikkaa, välissä viiva ja yli ei saa mennä. Vaatimus, toive, eräänlainen laki, jota ei saa rikkoa.
"Ilmapiiri oli kuin olisi ollut sota. Korruptio, köyhyys ja pelko tuntuivat keskeisinä asioina."
Muistatko kuinka nämä ilmeni? Kertoiko joku sinulle kokemuksistaan, näitkö köyhyyttä, tunsitko pelkoa? Vai tuliko sinulle sellainen tunne, pelkkä ajatus, että näin oli?
"Matkustin junalla vieraan maan satamaan ja samatien takaisin sinne mistä olin lähtenytkin."
Tarkoitatko venesatamaa? vai juna-asemaa? Näitkö vettä?
"Tiesin tekeväni näin oman henkeni uhalla mutta se oli jonkinlainen rentoutuminen, ajatusten selkeyttäminen tuo junamatka silloin tällöin."
Näkisin tästä niin, että junamatka on itse olemista paikallaan, kun ikkunan takana asiat muuttuvat. Myös tilanteena, jossa opitaan paljon kaikenlaista "kielletystä".
Kun salattu asia paljastuu, on eräänlainen helpotus.
"Maisemat olivat kertakaikkisen mahtavat. Jostain korkeuksista katselin puiden latvoja ja vaaroja junan ikkunasta."
eli erittäin suurta. Tunsitko kokoajan olevasi junassa istumassa, vai unohtuiko juna mahdollisesti missään välissä? katselitko taukoamatta ikkunan läpi?
Puiden latvat, vaarat ja katsoa korkealta, eli nähdä paljon, laajasti, suuresti.
Nähdä asian kauneus, kaikkinensa. Rakastaa ja ihailla.
"Näin myös lähes hylätyn punatiilisen kartanon, harmaan linnan ja kummallisia jääveistos puistoja matkani varrella. Junamatkat tuntuivat lähes elinehdolta henkiselle selviytymiselleni."
Unet ovat siksi niin monimuotoisia, että kaikella on paikka todellisuudessamme. Kaikki edustavat jotakin, mutta kuinka selvittää kaikki? Ehkei voi, kuten elämässä, kuinka ihminen voi tehdä pahaa, köyhyys, korruptio.
Voisiko kyseessä olla eräänlainen hyväksyminen, kaiken jonkinlainen hyväksyminen. Istua vain junassa, mennä mukana ja nähdä niin kauneus, kuin pahuus,
koska junalla ei oikeastaan saisi mennä tänne toiseen maahan / toisenlaiseen paikkaan. Ikäänkuin sitä ei saisi olla olemassa sinulle.
mutta sitten on kuitenkin, koska näet sen, mutta näet myös paljon muuta matkallasi.
"Takaisin rajalla isäni oli minua usein vastassa. Sekin oli lainvastaista ja oli riski, että hän jää kiinni näyttäytyessään. Kerran hän antoi minulle leivän.Viimeisen kerran junalla rajalle palatessani korruptoitunut virkavalta oli yllättänyt hänet"
Eli isäsi oli tällä sallitulla puolella, mutta ei olisi saanut olla? ikäänkuin isäsi olisi ollut "vastapuolella" osa kiellettyä?
Mitä isäsi siis edustaa?
Isälläsihän toistuu sama kaava, kuin sinulla. Sinä menet ja tulet, hän tulee vastaan, sinä et jää kiinni, mutta hän jää kiinni.
Onko hän siis syntipukki, joka kertoo miten käy, jos jää kiinni? Eräänlainen varoittava esimerkki.
Isäsi antaa sinulle leivän, sehän voisi tarkoittaa itse elämää, ruumista tai ruokaa, ravintoa / sekä että.
"Minä naisena pystyin käytämään vain sanallista raivoa yrittäen estää touhun."
Olitko aivan raivoissasi? Vihainen? Tunsitko siis aiemmin hyväksyntää?
Tarkoitan, siihen että menet ja tulet ja siihen mitä näet?
Loppuiko hyväksyntäsi, kun isääsi kidutettiin?
Muistatko mitään, mitä sanoit?
Ja vielä tähän loppuun kysyn, katsotko uutisia? luetko lehtiä?
Hei!
Kiitos todella paljon vastauksistasi.Olen miettinyt paljon untani. Se jäi mieleeni niin kummallisena, voimakkaana ja yksityiskohtaisena etten voi olla miettimättä. :D
Vaikken saanut sen tarkempaa tietoa, missä maassa olin, tuntui kuin olisin ollut aika idässä ja satama mihin junalla matkasin, oli siis laivasatama. Muistan nostokurjet selvästi ja makasiinit. Mietein Romanian sijaitsevan Mustanmeren rannalla ja sain päähäni mennä etsimään netistä kuvia kyseisestä maasta ja Mustanmeren rannikosta. Mitään 100% yhdennäköisyyttä en löytänyt, mutta Mangalian satama muistutti hyvin paljon uneni satamaan. Lisäksi maisemat, maaseutu ja vuoristot olivat hämmästyttävän samannäköisiä kuin unessani. Myös monet talot ja maaseudun köyhyys. Punainen (tiili)lähes hylätty kartano, muistan sen todella tarkasti. Osaisin vaikka piirtää talon, sen pienen sivurakennuksen ja hylätyn pienen viinitarhan mikä siihen kuului.En ole koskaan ollut Romaniassa, enkä lukenut maasta paljoakaan.
Vastauksesi antoi valtavasti ajattelemisen aihetta. Väkisinkin nyt ajattelen uneni kahdelta eri kantilta, eli peilaan sitä omaan elämääni ja maailmankatsomukseeni mutta mietin myös, josko nuo näkemäni paikat ovat oikeasti olemassa.
Köyhyys ilmeni sekä tunteena, että näkynä. Oli hyvin köyhän näköistä. Pelko tulevaisuuden epävakaisuudesta tuntui vahvana, korruptionkin tunsi, ettei voinut luottaa melkein kuin kuin itseensä.Heijastan tätä Romaniaan ja mietin, että heikosti köyhät siellä vieläkin voivat ja korruptio kukoistaa.
Tunsin olevani junassa koko ajan matkatessani ja katsoin taukoamatta ikkunasta niitä mahtavia maisemia. Junassa oleminen oli siitä jännää, että välillä menin makuulle penkeille ja silti pystyin katsomaan ulos yhtä hyvin. Tunsin suurta rauhaa matkatessani junassa. Olin sen ainoa matkustaja, tätä en viimeksi huomannut mainita.
Olin aivan suunniltani raivosta kun näin mitä virkavalta teki isälleni. Miehiä oli monta. Poliisin pitäisi olla se, joka tulee apuun kun tehdään vääryyttä, ei se joka tekee vääryyden, ajattelin. Kenelle voisin kertoa tästä? Toisille poliiseille? Vaikka he uskoisivat, he eivät tekisi mitään. Olin totaalisen voimaton pahoinpitelytilanteessa mutta myös byrokratian edessä. Ilkuin ja haukuin poliiseja lapsiksi ja mielisairaiksi, yritin saada huomion pois isäni rääkkäämisestä, fyysisesti olin voimaton. Hyväksyntää en ollut tuntenut missään vaiheessa.
Pyrin katsomaan uutiset joka päivä. Niillä on ehkä vaikutusta. Alitajunnasta varmaan pompahtelee vanhoja mietteitä myös. Mielenkiintoista on, miten niistä kehkeytyy tuollainen uni.
Nyt en ehdi enempää mietiskelemään, mutta jos tykkäät piirtää niin piirrä ihmeessä unesi talo ja muutakin!
Se on hieno tapa pohdiskella unen yksityiskohtia :)
Lueskelen tässä parhaillani Axel Fredenholmin Näin olen kuullut - kirjaa. Tämmöinen kohta tuli eteeni ja muistin sinun unesi:
Maeterlinck kertoo, että joku on joskus kirjoittanut seuraavat sanat: "Viisas ei voi koskaan sanoa kärsivänsä tarkastellessaan elämäänsä kokonaisuutena. Hän arvostelee sitä lintuperspektiivistä, ja jos hän kärsii tästä tänään, se johtuu siitä, että hän on suunnannut ajatuksensa sielunsa kypsymättömään osaan"
Löytyy sivulta 50