Näin eilen 4.kanavalta 4d dokumentin hyvien perheiden huumelapsista. Mikä nykyajan nuorisoon on mennyt, kun kaikki on hyvin ja tarjottimella, mutta pitää mennä tuhoamaan oma elämä?
Dokumentti sai minut miettimään.
Olen 21.v nainen, olen ollut mieheni kanssa yli vuoden, ja n. 4kk kihloissa. Mieheni kanssa mietimme jo tulevaisuuden lapsillemme nimiä, yms.
Mutta! Uskaltaako tähän julmaakin julmempaan maailmaan tehdä lasta? Eilen mieleni peruutti kunnolla taaksepäin, ja teki hetkeksi vauvalakon. En tiedä onko oikein tehdä tähän maailmaan lapsia. Joku hullu ihminen voi tappaa, joku voi raiskata lapseni, yms! Kuulemma kuukaudenkin ikäinen lapsi voi käyttää hyväkseen vanhempiaan. Minkälaisella maalaisjärjellä tähän maailmaan saa järkevän lapsen?
Mistäpä toisaalta minä tietäisin, olen oman perheeni ainut lapsi.
Omakin elämä tuntuu sen verran omituiselta, etten jaksa uskoa, että yleensä saan lasta, tai jos saan, niin se ei ole terve. Elämä on mennyt minulla hyvin, ei ole ollut vakavia sairauksia, ei murtumia, en juo, polta, tai käytä huumeita, minulla on täydellinen mies, ja kukaan läheisistäni ei ole kuollut. Kuitenkaan mikään elämän käännekohta ei ole täydellinen, joten nyt pelkään tulevaisuudessa ottaa askelta vauvan saamisessa.
Onneksi päätös ei ole ajankohtainen. Mieheni käy vielä yliopistoa, minulla ei ole ammattia, saati työpaikkaa, mutta aion hankkia sellaisen, kun tarpeeksi yritän.
Kertokaa minulle hyviä syitä, miksi tähän maailmaan täytyisi saada vauva? Vauvakuume ei eilisestä ohjelmasta huolimatta hellitä. Mainitsen vielä, että tiedän ajattelevani hieman naiivisti, mutta en mahda mielipiteilleni mitään :)
Kiitos etukäteen niille jotka jaksatte vastata, tai edes lukea tilitykseni! :)
Dokumentti sai minut miettimään.
Olen 21.v nainen, olen ollut mieheni kanssa yli vuoden, ja n. 4kk kihloissa. Mieheni kanssa mietimme jo tulevaisuuden lapsillemme nimiä, yms.
Mutta! Uskaltaako tähän julmaakin julmempaan maailmaan tehdä lasta? Eilen mieleni peruutti kunnolla taaksepäin, ja teki hetkeksi vauvalakon. En tiedä onko oikein tehdä tähän maailmaan lapsia. Joku hullu ihminen voi tappaa, joku voi raiskata lapseni, yms! Kuulemma kuukaudenkin ikäinen lapsi voi käyttää hyväkseen vanhempiaan. Minkälaisella maalaisjärjellä tähän maailmaan saa järkevän lapsen?
Mistäpä toisaalta minä tietäisin, olen oman perheeni ainut lapsi.
Omakin elämä tuntuu sen verran omituiselta, etten jaksa uskoa, että yleensä saan lasta, tai jos saan, niin se ei ole terve. Elämä on mennyt minulla hyvin, ei ole ollut vakavia sairauksia, ei murtumia, en juo, polta, tai käytä huumeita, minulla on täydellinen mies, ja kukaan läheisistäni ei ole kuollut. Kuitenkaan mikään elämän käännekohta ei ole täydellinen, joten nyt pelkään tulevaisuudessa ottaa askelta vauvan saamisessa.
Onneksi päätös ei ole ajankohtainen. Mieheni käy vielä yliopistoa, minulla ei ole ammattia, saati työpaikkaa, mutta aion hankkia sellaisen, kun tarpeeksi yritän.
Kertokaa minulle hyviä syitä, miksi tähän maailmaan täytyisi saada vauva? Vauvakuume ei eilisestä ohjelmasta huolimatta hellitä. Mainitsen vielä, että tiedän ajattelevani hieman naiivisti, mutta en mahda mielipiteilleni mitään :)
Kiitos etukäteen niille jotka jaksatte vastata, tai edes lukea tilitykseni! :)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Vauvat on vaan niin ihania ja antavat todella paljon sisältöäelämää. Itselläni on 3lasta ja jos ikä ei olisi esteenä tekisin vielä vaikka neljännen, mutta onneksi nuorin ei ole vielä ehtinyt täyttää vuottakaan joten siitä on vielä iloa täällä kotona monta...monta vuotta ennen kuin lentää omille teilleen.
Oletko noin itsekäs, että teet siis lapsia vaan siksi, että kun ne on ihania ja saat niistä sisältöä omaan elämääsi. Hei ajattele nyt, nekin on ihmisiä joiden täytyy selvitä tässä karmeassa maailmassa kaiken terrorismin, sotien ja huuumeiden jne. keskellä sen jälkeen kun sinusta aika jättää.
OLISI ITSEKIN KIVAA OLLA JOSKUS ISÄ.JOKA ON AINA KOTONA VAIKKA KÄY TÖISSÄ
JA AJAA ILTAISIN TAKSIA.SELLAINEN ISÄ HALUAISIN OLLA.JOKA VOISI OLLA MYÖS VAIKKAPA POLIISI.OPETTAJA.TAI VAIKKAPA LÄÄKÄRI.JNE.
Itse olen pohtinut noita samoja asioita. Ja tuntuu pahalta haluta lasta tähän kauheaan maailmaan, jossa ei kuitenkaan pysty suojelemaan ketään sodilta, väkivallalta, huumeilta, alkoholilta jne. Ja kuitenkin haluaisi itselleen vauvan. Ehkä tämä on vain itsekkyyttä, en tiedä.
Lisävaikeutena on tietysti se ettei nykymaailmassa tunnu olevan mahdollista löytää vakituista työpaikkaa, jolloin tunne edes jonkilaisesta turvasta lapselle olisi taattu. Toki vakituisetkaan työpaikat eivät nykyään ole niin kauhean vakituisia.
Itselläni on taustalla vielä yksi kuollut lapsi, jonka takia pelkään menettäväni mahdollisesti joskus tulevan seuraavankin vauvan.
Toivottavasti ahdistus tulevasta joskus helpottaa!
Minua on viime aikoina kiehtonut ajatus siitä valtavasta miesten ja naisten ketjusta, joka yhdistää minut joskus 100 000 vuotta sitten eläneisini ensimmäisiin ihmisiin.
Ajatella, kaksi ihmistä on yhtynyt sukupolvesta toiseen, ja lopputulos olen toistaiseksi minä. Haluan ainakin yrittää liittyä linkiksi tähän ikivanhaan ketjuun. Kaikki tai ainakin melkein kaikki esiäideistäni ja -isistäni ovat vauvaansa kanniskellessaan toivoneet, että ketju jatkuu tulevaisuuteen!
Minulla on kaksi lasta,ikää itselläni 23,villiä elämää on vietetty siihen asti kun ensimmäinen lapsi ilmoitti tulostaan.
Täytyy vaan sanoa että sinä itse annat lapsellesi moraalisen kasvatuksen,täytyy jo pienestä pitäen opettaa lapselle mikä on oikein ja mikä väärin ja miksi näin on.Kaikki on tästä kiinni.
Ei se että on"hyvästä"rikkaasta perheestä takaa sitä että vanhemmat osaisivat kasvattaa lapsensa paremmin,monesti juuri rikkailla ura-vanhemmilla juuri ura vie perheestä voiton,ei ole aikaa omille lapsilleen.
Minulle ainakin lapset ovat parasta mitä elämässäni on tapahtunut ja aion aina olla täällä heitä varten,auttamassa,neuvomassa ja kasvattamassa.Siksi minä olen heidät saanut,ja olen aika varma että lopputulos tulee olemaan hyvä!
suuria ajattelemasta!
Oletko huomannut, että nykylasten ei tarvitsekaan olla itse huonosti kasvatettuja, kun heille saattaa sattua jotakin epämiellyttävää?
Nuoret tekevät ajattelemattomuuttaan paljon virheitä. Ja lisäksi katuväkivalta saattaa osua lapsesi kohdalle vaikka koulumatkalla...ei ole kasvatuksella siinä mitään tekemistä ja elämä saattaa olla pelattu.
Sinä olet heidät saanut, mutta poislähtö ei ole sinun käsissäsi. Ei omasi eikä lapsienkaan. Vaikka kuinka olet "aikonut" olla paikanpäällä heitä varten et voi olla varma että olet...
Kyllä minäkin välillä mietin miksi tähän pahaan maailmaan pitäisi synnyttää lapsia kärsimään?! Toisaalta olen itsekin pärjännyt hyvin, ilman huumeita ja tupakkaa. Jos minäkin olen pärjännyt hyvin vanhempieni antamilla ohjeilla, niin enköhän onnistu antamaan saman omille lapsille? Tässä kuvitelmassa elän ja muuten me yritämme ensimmäistä lasta... Rakkaus on kaiken A ja O, ei raha!