Tuttavapiiriini kuuluu muutamia hyvin älykkäitä henkilöita, mm. kaksi Mensan jäsentä. Ominaista heille on se, että heidän älykkyytensä ei tule mitenkään esille tavallisessa arkipäivässä. Puhumattakaan siitä, että he elämöisivät älykkyydellään tai tuomitsisivat kanssaeläjiään hölmöiksi kevyin perustein. Varmasti he hyödyntävät älykkyyttään omissa töissään päivittäinkin. Melkeinpä päällimmäisenä heidän jokaisen luonteenpiirteissään on vaatimattomuus. Ehkä sitä voisi nimittää myöskin nöyryydeksi.
Sinä! Mistä tunnistat älykkään henkilön?
Sinä! Mistä tunnistat älykkään henkilön?
Vastaukset 18
Vanhimmat
tuntee tavasta jolla hän "skannaa" ympäristöään olemalla vaiti.
Sellainen henkilö osaa hyödyntää oikealla tavalla havainnoimiaan asioita tuomatta itseään esiin.
erottaa älykkään ja viisaan. Mites se määriteltäis niin ehkä osais vastata.
Tämähän on vanha peruskysymys. Älykäs on sama kuin nero. Joten viisaus on ns. kirjaviisautta, eli opittua. Älykkyys eli nerous on tilanne viisautta, joka perustuu ajatteluun. Älykkyyttäkin voi oppia, mutta sitä aitoa neroutta ja hoksaamista ei voi.
Klassinen määritelmä kuuluu: älykäs selviää tilanteista, joihin viisas ei joudu.
Älykkyys on nokkeluutta, oivalluskykyä, lahjakkuutta, nopeaa oppimiskykyä. Viisaus on jotain enemmän, syvällisempää ymmärrystä asioista, ja ehkä viisaus syntyäkseen vaatii jonkin verran elämänkokemusta.
Minua ärsyttää, kun älykkyys, viisaus tai "fiksuus" (lienee kai älykkyyden synonyymi) yhdistetään siihen, että tietää asioista. Esimerkiksi tuleva tv-visailu "Fiksumpi kuin koululainen" käyttää sanaa fiksu ikään kuin se tarkoittaisi paljon tietävää. Fiksu tai älykäs on minusta ennen kaikkea nokkela, oivaltava, hoksaava.
Idioottikin voi opetella asioita ulkoa, eikä esimerkiksi korkea koulutus todista ihmisen älynlahjoista yhtään mitään. Tunnen monia pelkän kansakoulun käyneitä, jotka ovat erittäin fiksuja, nokkelia ja myös tietävät paljon. Oppia voi muutenkin kuin muodollisessa koulutuksessa, mikä nykypäivänä tahtoo unohtua, kun varsinkin nuorepmi porukka on niin hyvin koulutettua.
Älykkyys on synnynnäinen ominaisuus, minusta sitä ei voi oppia. Viisautta sen sijaan voi, ja useimmat vanhetessaan vähän viisastuvatkin.
Älykäs voi olla viisas, mutta viisas ei välttämättä ole älykäs.
Aika paljon sanoit samoin kuin tuo minun lyhyt vanha määritelmä. Mutta opetteleeko idiootti asioita ulkoa, muuta kuin ihan välttämättömimmän. Sana muotojahan on paljon kuvaamaan eri älykkyysasteita, ei niistä kovin paljon kannata riidellä. Ja välimuotoja ihmisissä on, ja nekin vaihtelee päivittäin.
Hyvä muisti, ja kirjaviisaus vaikuttaa joskus älykkäältä. Oivaltaminen itse käytännössä on taas toisenlaista älykkyyttä. Käytännön kokemus asioista antaa älykkään leiman, ja se voi olla kantapään kautta opittua, joten vahingostakin voi viisastua.
Älykäs ei tosiaankaan välttämättä tiedä asioita ulkoa, vaan hän oivaltaa ne itse. Fiksu ja filmaattinen voi näytellä älykästä, tietopohjanaan kirjaviisaus.
Tässä vähän lisää heittoja älykkyyteen, vaikka tämäkään ei ole kovin älykästä saivarrella ominaisuuksista joita on äärettömän vaikea mitata. Ei edes mensan testeillä.
sitten on vaitonaisuus ja tosi lyhyt vastaus kysyttyyn ajatukseen, ja älykkään vastaus on aina perusteltu hyvin.
Idioottimaiset, mutta ilkkuvat vastaukset idioottimaisiin kysymyksiin, ja sitä ilkkumista on kuulijan vaikea tajuta. Uesin se valkenee hänelle vasta jonkun päivän kuluttua.
Älykkään kysymys voi olla lyhyt, mutta siinä on aina mukana joku seikka joka askarruttaa häntä.
Älykkään ainoa idioottimainen kysymys, jossa ei ole vihjettä on: "Tykkääksä musta?"
Mutta tuokin vain nuorena.
jotenkin karismaattinenkin, eikö.
Älykäs huomaa nopeasti miten joku pulma ratkaistaan ja osaa nokkelasti hoitaa arkensa toimivaksi, työnsä, ystävänsä, perheensä ym. tässä vaativassa yhteiskunnassa.
Mukana on tietysti viisautta päätöksien teossa. On vaikea erottaa (minulle)toisistaan.......
Harva älykäs pystyy siihen mihin tavallinen ihminen.
Yleensä älykäs on kömpelö ja toistaitoinen.
Voisi sanoa että älykkäät menevät Yliopistoon ja nokkelat Amikseen.
Tuota ei saa yleistää, aina on poikkeuksia.
Mutta enimmäkseen se menee noin.
Älykäs on myöskin harvoin viisas.
Viisas on aina vanha ja kokenut.
Älykäs kunnioittaa aina viisasta mutta kyseenalaista aina sen viisauden.
Viisas ei koskaan voi antaa mitään älykkäälle mutta älykäs saa aikaan viisautta.
Kirjoita tämä ylös, en jaksa kirjoittaa samaa montaa kertaa vuodessa.
Tämä on iänikuisen vanha aloitus.
koska annoit valaisevassa esimerkissäsi tuttavapiiristäsi julki, että älykästä ihmistä ei voi havaita niin vaatimaton ja huomaamaton hän arkielämässä on.
Se minkalainen hän on muussa elämässä kuin arkielämässä et kertonut ja mitä se arkielämän ulkopuolinen elämä, jossa sen huomaisi pitää sisällään niin osaisi olla silmät auki ja yrittää tunnistaa.
Kysyin miten älykkään voi tunnistaa, en väittänyt ettei voisi tunnistaa.
Puhuin tuttavistani ja arkielämällä tässä tarkoitin työelämää, en ole joutunut seurustelemaan heidän kanssaan työn ulkopuolella.
Pelkäsinkin tähän vastaavan jonkun älykkään, jolloin tiesin joutuvani selittelemään tekojani.
se siitä älykkydestä ; ) täytynee opetella tuntemaan itsensä paremmin.
yksinkertainen, saattaa kymysyksessä olla älykäs henkilö.
oppinnut, että ihmisen älykkyys ilmenee jollain erityisellä luonteenlaadulla.
Yhtä hyvin hän on vilkas, hiljainen, usein jopa häirikkö.
Olinpa melkoisen älykäs, jos noin vain toisen ihmisen älykkyyden voisin silmämääräisesti mitata.
ja häiriköntuntuinen älykäs on useimmiten nero.
Mutta vain harvassa asiassa.
Noita löytyy Shakin piiristä.
Ja nero on aina älykäs vain yhdessä asiassa.
vastauksena liitän viisauden/sydämen lämmön/vaatimattomuuden/maltillisuuden samaan nippuun ja älykkyyden/hyvän hoksnokan/hyvien asiatietojen/nopean kyvyn ratkaista ongelmia ja tilanteita samaan. Älykäs ei ehkä ole aina se lämmin persoona, voi tuo vaatimattomuus joskus puuttua,ehkäpä.
...kuuluvat Mensaan, eivät mielellään kerro sitä "ympäri kylää". Ihmisten suhtautuminen Mensalaiseen saattaa olla arvaamaton. Näin olen kuullut.
Älykkään ihmisen tunnistaa ainakin toinen älykäs ihminen. Joku vähemmän älykäs ei edes huomaa älykkään älykkyyttä.
Pari prosenttia Mensalaisia tallustelee keskuudessamme, hyvin näyttävät "maastoutuneen" (tai osaavat kommunikoida), kun niitä ei päältäpäin katsottuna erota muusta väestöstä.
älykkään ihmisen siitä, että hän alkaa leikkimään kanssani ja huomaan, että hän nauraa itselleen.
Onko sitten huumorintaju älyn mitta?
Ainakin minulle huumorintajun mitta on kyky nauraa itselleen. Toisille ja varsinkin toisten vahingoille on helppo nauraa, mutta kyky itseironiaan vaatii vahvaa itsetuntoa ja ymmärrystä siitä, ettei ole toisia ihmisiä parempi, jos ei huonompikaan.