No niin, nyt alkaa polttoainehinnat riittämään.
Kertokaas viisaat ja kokeneet miten purkkareiden hinta / laatusuhde menee venemerkeittäin tuossa kokoluokassa? Totesin jo, että jos motarin myy pois niin sillä rahalla saa jo hitonmoisenkin purkkarin tilalle. Eli mitä merkkejä kannattaa seurata ja mitä karsastaa. Joo joo, tiedän, että nyt alkaa senpäiväinen sapelinkalistus ja jos jonkinlaista selittäjää löytyy. Kokeilen sitten jollain ihmeeellä valita vain ne joissa on puhuttu asiaa, eikä mitään provoa: "Vitun purkkarit ihan paskoja, osta lentovene" ;-)
Kertokaas viisaat ja kokeneet miten purkkareiden hinta / laatusuhde menee venemerkeittäin tuossa kokoluokassa? Totesin jo, että jos motarin myy pois niin sillä rahalla saa jo hitonmoisenkin purkkarin tilalle. Eli mitä merkkejä kannattaa seurata ja mitä karsastaa. Joo joo, tiedän, että nyt alkaa senpäiväinen sapelinkalistus ja jos jonkinlaista selittäjää löytyy. Kokeilen sitten jollain ihmeeellä valita vain ne joissa on puhuttu asiaa, eikä mitään provoa: "Vitun purkkarit ihan paskoja, osta lentovene" ;-)
Vastaukset 109
Vanhimmat
Ei purkkarikaan ilman löpöä kulje - jos purjeet on pussissa. Sehän on muuten ihan sama seisotatko motukkaasi vai purkkaria laiturissa.
Kummalla meistä on paha lukihäiriö!
tekisit kädetön? Brassailist koleera-altaassa?
Aattelin purjehtia.....
ottaahan ne ajokortinkin pois tossa iässä. Ihan oman turvallisuutes takia ettet ylittäis uutiskynnystä.
Tai, jos ostaa niin ei maksa mitään. Nautorin Swan on ainoa merkki, jota kannattaa edes ajatella. Ostamaan sitä ei ainakaan uutena pystyisikään.
parasta hinta/laatu-suhdetta, ei kovinta hintaa.
Kas järkeväkin vastaus...
Oikea liukuva 39 jalkainen moottorivene painaa 10-12 tonnia. Älä vaihda keikkuvaan 6 tonniseen purjeveneeseen.
Viitsisitkö perustella väitteesi, jonka mukaan 39-jalkainen moottoriveneet olisivat yli kaksi kertaa painavampia kuin vastaavan kokoluokan purret. Otsikkosi mukaan 39ft moottorivene painaa 14 tn ja "oikea liukuva" mv 10-12 tn. Purjeveneen painon arvelit 6 tonniksi. Ehkä voisit laskea 40ft kokoluokan keskimääräiset painot yachtworldin hakukoneen venetiedoista.
Keikkumisen suhteen olet hakoteillä. Purjevenekin kyllä muuttuu keikkuvaksi, jos sen masto poistetaan. Pelkkä masto kuitenkin vähentää keikkumista hitausmomenttinsa takia. Tuulen paine purjeissa tietenkin tekee sen vielä tehokkaammin. Voisi melkein epäillä, ettet ole koskaan purjehtinut. Ennakkoluuloistasi huolimatta sinun kannattaisikin harkita purjeveneisiin tutustumista ! Tuulivoimalla liikkuminen voi olla motoristille yllättävän hieno kokemus. Oli ainakin minulle.
miehelle joka ei osaa kahden kertotaulua. 12 ei ole kaksi kertaa suurempi kuin 6.
...Kipparin vuosikatalogiin kertoi, että tyypillisempi 39-jalkaisen moottoriveneen paino on n. 8 tonnia eikä 10-14. Siinä pituusluokassa painavimpia näyttävät olevan hollantilaistyyppiset, jotka todellakaan eivät ole liukuvia mutta painavat kyllä 10-12 tonnia.
Vastaan kuitenkin.
39-jalkainen purjevene painaa alle 6 tonnia.
Samanpituinen liukuva moottottorivene painaa
vähintään 12 tonnia.
Katsoin englantilaisia avomerikelpoisia liukuvia ja 2 isolla koneella.
30-jalkaiset ovat jo 8 tonnin painoisia,
ja yleensä 36 -jakainen on jo 12 tonnia.
Make/model Azimut 39
Year of manufacture 2000
Length overall 12.04 metres
Beam 4.01 metres
Draft 1.09 metres
Displacement 14,600 kg
Edellinen veneeni oli 40-jalan kokoluokkaa ja painoi 13 tn (kölipaino oli 6 tn).
On varmaan kevyitä ja painavia pursia. Väitän silti, että kaikkien 40-jalkaisten purjeveneiden keskimääräinen paino on suurempi kuin väittämäsi 6 tn.
Vanhat veneet painavat yleensä enemmän kuin modernit mallit. 36-jalkainen Swan painaa 7 tn, vaikka on nykyveneisiin verrattuna kapea ja pieni. Swan 391 painaa 9655 kg. FG 41 painaa 7200-8500 kg, HR 352 painaa 8000kg, Bavaria 41 8000kg (LYS taulukosta poimittuja lukuja).
Teräsveneet tietenkin painavat enemmän kuin lujitemuoviset.
Kerro miksi pidät suurta painoa etuna? Eikö mv:n polttoaineen kulutus korreloi sen painoon, varsinkin puoliliukuvista puhuttaessa? Mitä enemmän massaa sitä kalliimpi sillä on ajella.
Kilpapursissa pyritään keveyteen vauhdin takia.
VOR-veneet taitavat painaa saman verran kuin sinun moottoriveneesi, vaikka ovat isompia ja nopeampia:
LOA21.5 m
Beam5.7 m
Draft4.5 m
Displacement14000.0 kg
Ballast4500.0 kg
Asiaa sivusta seuranneena ja moottoriveneistä mitään tietämättömänä olen yllättynyt että tyypillisesti 39 jalkaiset moottoriveneet ovat noin painavia. Enkä tiennyt sitäkään että Azimut on tyypillinen moottorivene.
sen verran näytti olevan 39ft Sunseeker.
Yleiskuvaksi tuli se, että hämmästyttävän kalliita ja möhkälemäisiä paatteja on siinä kokoluokassa. Haulla tuli 2400 venettä, mutta pistokokeilla huomasin, ettei niiden painoa yleensä ilmoiteta. Mistähän syystä? Toinen havainto oli kallis hinta, joskin veneet olivat pääosin aika uusia. Ehkä moni moottorivene on myynnissä p-a:n hintakehityksen takia.
Make/model Bavaria 38 Holiday
Year of manufacture 1998 ja 1997
Length overall 11.85 metres
Beam 3.98 metres
Draft 1.85 metres
Displacement 5,300 kg
Make/model BAVARIA 40 OCEAN
Year of manufacture 2001
Length overall 12.48 metres
Beam 3.99 metres
Draft 1.85 metres
Displacement 8,300 kg
Make/model BAVARIA 42
Year of manufacture 2001
Length overall 12.75 metres
Beam 3.98 metres
Draft 1.75 metres
Displacement 7,900 kg
Make/model BENETEAU OCEANIS 381
Year of manufacture 1998
Length overall 11.70 metres
Beam 3.93 metres
Draft 1.60 metres
Displacement 6,500 kg
Make/model BENETEAU OCEANIS 393 Clipper
Year of manufacture 2001
Length overall 11.95 metres
Beam 3.96 metres
Draft 1.55 metres
Displacement 7,200 kg
Make/model NAUTOR SWAN 38
Year of manufacture 1975
Length overall 11.66 metres
Beam 3.52 metres
Draft 2.00 metres
Displacement 8,300 kg
Älä vastaa kun et tiedä matkamoottoriveneiden alkeitakaan. Pressu DC:tä ei saa sekottaa tähän.
Oli juuri puhe liukuvista avomeriveneistä yläohjaamolla ja 2 isolla koneella.
Azimut on sellainen eikä edes kallis.
Ensin kerroit moottoriveneen painavan 14 tonnia ja purjeveneen 6 tonnia. Nyt sitten väität "Oli juuri puhe liukuvista avomeriveneistä yläohjaamolla ja 2 isolla koneella."
Pitäisiköhän sinun etsiä sympatiaa ja ymmärrystä moottorivenepalstoilta, kun täällä ei tiedetä "matkamoottoriveneiden alkeitakaan"?
Kertausta taas näköjään tarvitaan.
Alla on yksilöity purjeveneet 39 -jalan luokaassa. Lue asia läpi.
Bavaria , Beneteau, Swan purjeveneet:painot
Make/model Bavaria 38 Holiday
Year of manufacture 1998 ja 1997
Length overall 11.85 metres
Beam 3.98 metres
Draft 1.85 metres
Displacement 5,300 kg
Make/model BAVARIA 40 OCEAN
Year of manufacture 2001
Length overall 12.48 metres
Beam 3.99 metres
Draft 1.85 metres
Displacement 8,300 kg
Make/model BAVARIA 42
Year of manufacture 2001
Length overall 12.75 metres
Beam 3.98 metres
Draft 1.75 metres
Displacement 7,900 kg
Make/model BENETEAU OCEANIS 381
Year of manufacture 1998
Length overall 11.70 metres
Beam 3.93 metres
Draft 1.60 metres
Displacement 6,500 kg
Make/model BENETEAU OCEANIS 393 Clipper
Year of manufacture 2001
Length overall 11.95 metres
Beam 3.96 metres
Draft 1.55 metres
Displacement 7,200 kg
Make/model NAUTOR SWAN 38
Year of manufacture 1975
Length overall 11.66 metres
Beam 3.52 metres
Draft 2.00 metres
Displacement 8,300 kg
Siis väittämä 6 tonnin painosta olikin perusteeton, vaikka olit kerännyt otokseesi myös alle 39-jalkaisia veneitä (39 jalkaa = 11.887 m).
M.o.t
Mm. Elan 40 olisi tiputtanut ka:ta merkittävästi,
mutta itse otit asian vielä esiin.
Make/model Jeanneau Odyssey Sloop
Name of boat Zephyr
Year of manufacture 2003
Designer Jaques Fauroux
Length overall 11.28 metres
Length waterline 9.68 metres
Length on deck 11.28 metres
Beam 3.68 metres
Draft 1.45 metres
Displacement 6,280 kg
Merkillinen väittely uppoumista ja erityisesti sen vaikutuksesta keikkumiseen. Tavallisen liukuvan veneen stabiliteetti on muodon takia paljon suurempi kuin samankokoisen purjeveneen. Se taas ei tarkoita, ettei motari keikkuisi, päinvastoin. Se keikkuu erittäin terävästi ja ikävästi. Hiukan samalla tavalla käyttäytyy purjevene ilman maston stabiliteettia heikentävää ominaisuutta.
Ero tulee hyvin esiin siinä, että purjeveneessä asutaan ja eletään normaalisti kulussa. Hiukan kallellaan, mutta vakaasti mennään. Ihan oma lukunsa on ajo vauhdilla vasta-aallokkoon.
Laitan malliksi muutaman:
Bay of Island; LOA 13, Dspl 16760kg
Table Bay 40; LOA 12,1 Dspl 12190kg
Toledo Bay 41; LOA12,3 Dspl 13174kg
Belliure 40; LOA 12.2 Dspl 9400 kg
Skarpsno 40; LOA 13,7 Dspl 14000 kg
Morgan Classic 40; LOA 12,5 Dspl 10433 kg
Victor 40; LOA 12,1 Dspl 10160 kg
Contest 41; LOA 12,5 Dspl 13000 kg
Aventura 40; LOA 12,1 Dspl 12250 kg
Calliope 405; LOA 12,3 Dspl 13210 kg
Spray 40; LOA 12,1 Dspl 16257 kg
Island Packet 38; LOA 12,6 Dspl 9752 kg
Hans Christian 38T; LOA 13.9 (pukspröötti!), Dspl 12020 kg, Hans Christian 41 Dspl 16103 kg
Najad 390; LOA 11,7, Dspl 9500kg
Nauticat 40; LOA 12,0 Dspl 13500 kg
...jne.
Osoitit venevalikoimallasi, ettet tunne sarjavalmisteisia pursia tai halusit jättää kaikki vähänkin painavammat veneet mainitsematta. Kenen mieliksi? Mikä oli motiivisi todistella 40ft kokoluokan pursien olevan 6 tonnin painoisia? Osa on painavia, osa kevyitä ihan niinkuin moottoriveneissäkin. Yllämainitut purret on sellaisia, joilla voit ylitellä isoja meriä. Eikö vertaileminen moottoripaatteihin ole turhaa, koska käyttötarkoitus ja kulkualue on täysin erilainen?
ÄLÄ VAIHDA KOKOLUOKKAA 39-JALKAISESTA ISOIHIN.
Najad 390 ja Nauticat 39 kelpaavat mutta muut kaikki ovat 40-JALKAISIA TAI YLI ja MEILLÄ HARVINAISIA, eivatkä kuulu siksi joukkoon.
Moottoriveneenä Azimut on kaikille tuttu, ja se tulee jatkuvasti kaikkia vastaan.
Kertoisitko sinun purjevenetyyppisi tarkasti.
Kertoisitko sinun purjeveneesi tyyppi tarkasti.
Miksi nipotat, muutaman kymmenen cm:n pituuseroistako? Mitä yrität todistella?
Azimutia en todellakaan tunne eikä erilaisten suojaisilla rannikkoväylillä vastaantulevien "öky-motareitten" merkit jaksa edes kiinnostaa. Luulen etten ole ainoa purjehtija, joka ei tunne mv:n merkkejä. Avomerellä motareita kohtaa vain harvoin. Montako Azimutia on Suomessa, satoja?
Jos välttämättä haluat vertailla purje- ja moottoriveneiden painoja, pelkkä kokonaispituus on todella huonosti valittu kriteeri KOKOLUOKAKSI! Kannattaa huomata sekin, että veneen tyyppimerkinnän luku ei aina vastaa sen todellista pituutta. Niissä veneissä, joissa on pukspröötti (esim. Hans Christian 38), oikeampi rungon mitta on LOD (length over deck) eikä LOA (length over all).
Moottoriveneethän ovat laatikkomaisia, purret enemmän sukkulan muotoisia. Eikö olisi järkevämpi määrittää näin erimuotoisille vertailukelpoisempi kokoluokka rungon tilavuuden tai edes pituuden + leveyden mukaan niinkuin vierassatamien maksut nykyisin (en tiedä onko Suomessa jo maksu leveyden mukaan)?
Jokainen ymmärtää, että moottoriveneen paino lisääntyy koneiden koon ja rungon tilavuuden myötä. Painaahan ne kaksikerroksiset rakennelmat tietenkin enemmän kuin yksikerroksiset. Polttoainetankitkin lienevät aika kookkaita (miten pitkään tuon kokoluokan mv:llä voi tankkaamatta ajaa? 500 mpk? enemmän? kulutus?).
Purjeveneessä kölipaino on yleensä 30-50% uppoumasta. Takilakin lisää painoa.
Kerro mitä yrität todistaa painovertailullasi? Miten paljon mv:n polttoainekulut nousevat, kun paino kasvaa?
Purjeveneiden stabiliteetti ilmoitetaan stabiliteettikäyränä. Tärkeä kohta käyrässä on se asteluku, josta kallistuma ei enää oikene eli AVS (angle of vanishing stability). Valtamerikelpoisissa pursissa, joita 40ft kokoluokka yleensä on, AVS on 120 astetta tai enemmän (masto on 30 astetta merenpinnan alapuolella).
Moottoriveneellä on laatikkomuotonsa takia muotostabiliteettiä - vrt laudan kappale vedessä. Olisi kiinnostava kuulla mikä on moottoriveneiden AVS, vaikkapa tuon Azimut-merkkisen.
Mitähän tekemistä minun veneeni tyypillä tässä on? Toisekseen voisin yhtä hyvin laittaa tähän nimeni kuin veneeni tyypin, on sen verran harvinainen. Siksi en sitä voi edes suositella kenellekään muullekaan, vaikka se mielestäni erinomainen onkin. Omani kun ei ole myytävänä elinaikanani.
AVS on lähinnä turvallisuuteen, tai sanotaanko merikelpoisuuteen liittyvä tekijä, jolla ei ole tekemistä stabiliteetin kanssa. Moottoriveneen pystyy kaatamaan ja nehän jäävät tukevasti kellumaan pohja ylöspäin. Silti nimenomaan muotonsa takia moottorivene vastustaa kallistumista tehokkaammin kuin purjevene. Ja sehän taas tarkoittaa, että jos veden pinta on kallellaan, kuten se usein aallokossa on, on myös moottorivene yhtä paljon kallellaan. Se kallistus sitten taas edelleen siinä aallokossa tuppaa vaihtelemaan puolelta toiselle. Samassa tilanteessa purjeveneessä on sekä kölin että maston hitausvoimat hidastamassa liikettä.
AVS=angle of vanishing stability, eli on todellakin tekemistä, vieläpä pelkästään stabiliteetin kanssa!
Taidat lievästi sekoilla stabiliteettiin liittyvissä asioissa, jos jätät huomaamatta että stabiliteettiä on kahdenlaista, staattista ja dynaamista. Näihin, samoin kuin maston hitausmomenttiin, rullaukseen, g-voimiin jne löydät pätevän selvityksen Marchaj:n kirjasta "Seaworthiness - the forgotten factor". Kannattaa ehdottomasti tutustua, jos kirja ei ole ennestään tuttu!
Onhan se AVS tietysti stabiliteettikysymys ja liittyy tietysti siihen käyrään. Se nyt vain on eri asia kuin se, mitä yleensä stabiliteettina käsitetään. Marchaj'n ansiokkaat kirjatkin löytyvät kirjahyllystä.
Jo laitat google hakusanaksi "yacht stability", tulee merikelpoisuusasioita. Ensimmäinen linkki on tämä:
http://www.radford-yacht.com/stablty1.html
Miksi "se nyt vain on eri asia kuin se, mitä yleensä stabiliteettina käsitetään" ?
Tarkoitaksi stabiliteettinä pelkästään veneen rullausominaisuuksia? Vai mikä on mielestäsi stabiliteetti? Suomeksi termi lienee vakaus.
No se stabiliteetti on sitä, mistä laivojen ja veneiden suunnittelijat ovat minulle puhuneet. Ehkä olisi pitänyt jättää se "yacht" pois hakusanoista, koska se johtaa nimenomaan siihen seaworthiness-puoleen. Tässä kohtaa suomenkielinen vastine on hyvinkin kohdallaan.
"No se stabiliteetti on sitä, mistä laivojen ja veneiden suunnittelijat ovat minulle puhuneet."
Kerro paino ja pituus että päästään eteenpäin.
...ymmärrä, miten niillä mitoilla johonkin pääsisi, mutta jos kerran haluat tietää, niin LOA 10,5 m ja DPL 6 t.
Auttaako sitten, jos määritellään stabiliteetti aluksen kyvyksi vastustaa kallistumista?
kelvannut! Juurihan väitettiin, että vakauskäyrä ja vakauden häviämiskulma (AVS) eivät ole missään tekemisissä stabiliteetin kanssa.....
ja, että "yacht stability" oli väärä hakusana kuukleen.....
"Onhan se AVS tietysti stabiliteettikysymys ja liittyy tietysti siihen käyrään..."
Noinkin taisi tulla sanottua. AVS on stabiliteettikysymyksen yksi detalji. Kaikkea muuta kuin vähäinen, kun forgotten factorista puhutaan. Mutta ei sittenkään keskeinen ja täysin sivuseikka mietittäessä aluksen käyttäytymistä aallokossa.
Koko tämä sivujuonne keskustelussa lähti keikkumisista liikkeelle. Siinä taas stabiliteetti on keskeinen asia, eikä AVS toisaalta liity mitenkään. Siksi sanoin kyse olevan eri asiasta.
Dynaaminen stabilitetti pitää sisällään monia asioita, myös rullauksen ("roll period" voidaan mitata hyvinkin helposti) ja liikekiihtyvyydet aallokossa (g-voimat). Vene on mukava merellä, jos g-voimat ovat alhaisia. Jopa liikemukavuus liittyy dynaamiseen stabiliteettiin. Liikemukavuuden numeeriseen mittaamiseen on empiirisesti kehitetty laskentakaava, jolla voit verrata eri veneitä toisiinsa. Staattista stabiliteettiä voidaan mitata kallistuskokeella. CE-luokitus edellyttää tiettyjä stabiliteettiarvoja, mutta ei mukavuustekijöitä.
Veniden mittojen perusteella voit tehdä erilaisia stabiliteettiin liityviä vertailuja esim tämän helppokäyttöisen laskurin avulla:
http://www.sailingusa.info/motion_comfort.htm
Minulla 30 ft ja 7.000 kg liukuva 2x230 hp matkamv.
En ikinä ostaisi noin köykäistä 10,5 M paattia kuin sinulla on.
Mimimerkki ei kaiki mooottoirveneet ole pelloja.
sinulla. Tiedän fiiliksen matka-ajossa kun ei kunnolla plaanaa. Kurjaa.
Ole onnellinen puntteinesi ja polta niin paljon dieseliä kuin lystäät. Minä puolestani olisin vain tyytyväisempi, jos pystyisin heittämään jostain tonnin pois. Edelleenkään pituus ja paino eivät kerro yksinään juuri mitään.
Eipä tosiaan noilla teho/paino suhteilla päästä plaanin määritelmän mukaisiin Frouden lukuihin. Ellei sitten ole ihan tasapohja ja tasapohjan ajo-ominaisuudet.
Tässä malliksi vähän isompi paatti, joka on kokoonsa nähden mahdollisimman kevyt. Eikö sentään kulje hienosti motoristinkin mielestä?
http://www.youtube.com/watch?v=LGUVWZnzHgI
Pääsetkö veneelläsi Itämeren yli tankkaamatta, esim. Hanko-Kiel? Miten iso osa 7tn painosta johtuu polttoaineen määrästä? Onko tankkitilavuus yli 1000 litraa?? Kulutus lienee täyskaasulla 220g/hp/h x 2 x 230 hp = 101200 g/h. Eikö dieselin ominaiskulutus ole tavallisesti 200-250 g/hp/h?
Veneiden ominaisuuksia ei voi mitata pelkän painon ja pituuden perusteella. On aika turha kinastella ja vertailla puoliliukuvaa mv ja avomeripurtta edes painon perusteella. Purjeveneitäkin on sekä kevyitä että painavia. Oma purkkarini muuten on 34 ft ja paino 10.5 tn, teräsrunko, kölin sisällä 3tn lyijyä. Siis painava ja hitaan puoleinen.
En oikeastaan edes tiedä, kenelle tämä vastaus oli osoitettu, mutta vastaan siihen silti, kun kohdalle sattui.
Lähtökohtahan oli se, että joku uhosi purjeveneiden keikkuvan holtittomasti, kun ovat hänen mukaansa keveitä verrattuna tavanomaisiin samankokoisiin moottoriveneisiin. Tällä palstalla yleensä ja moiseen väitteeseen erityisesti on turha ruveta puhumaan jotain niin vaikeasta käsitteestä kuin hitausmomentti, dynaamisesta stabiliteetista tai AVS:stä puhumattakaan. Ilmaisu on pakko pitää äärimmilleen yksinkertaistetussa muodossa ja suureiden perusyksiköissä ilmoitettuina. Tosin niistäkin ampeeri on jo monelle liikaa.
Seurassa, jossa muutkin tietävät, mistä puhutaan, voin mielelläni keskustella maston hitausmomentista ja miksei vaikka jäyhyysmomentistakin, jos aihe sille puolen lipsuu.
käytännössäkin nuo varsin yksinkertaiset laskentakaavat yhdistelmänä kertovat veneen meriominaisuuksista aika tavalla.
taulukon puutteisiin (tuotannollisina harvinaisuuksina) voisi lisätä Swan 38 ja Jon 30 ikäänkuin kuriositeettina.
http://www.johnsboatstuff.com/Articles/best.htm
Yksikään ei pidä paikkaasa.
Muista se vaimon mielipide vielä ennen matkamoottoriveneen valintaa.
Siinä jää pallomnkiertoveneet aina toiseksi.
Syvä-v ,kantavuus 1000kg, mm. Norjan avoimelle länsirannikolle tarkoitettu ja suunniteltu.
Mm. palamaton laminaatti ja materiaalit, palo- ja vuotoosastot, .jne.
Sopii erinomaisesti normaaliin matkaperheveneilyyn erinomaisesti tavalliseen perhemkaikkkin Itämeren olosuhteisiin.
Tehdäänkö treffit myrskyyn tai kovaan myrskyyn molemmilla vaimo mukana?
Sovitaanko vaikka Fårön joku mukava pikku satama? Lauterhornista on kivat muistot, tai jos tuuli etälän puolelta, voitaisiin mennä Fårösunfiin. Kivempi olla suojaisessa satamassa.
Olen normaalisti liikkeellä ollessani sattunut myrskyyn ja kovaan myrskyyn perhemiehistöllä.
Toisella kerralla oltiin ainoa liikkeellä ollut.
Toisella kerralla ei ollut ketään muuta.
Missäs sinä olit vaimosi kanssa?
Luin juuri viestiketjun tämän päivän jutut. Ihmetystäni herätti, miksi yht´äkkiä rupeatkin mollaamaan pallonkiertäjiä ("pallonkiertäjille tyypillistä näyttämisen tarvetta"). Montako heistä tunnet? Miten asiayhteys edes liittyi maapallon kiertämiseen?
Myrskytarinastasi puuttuu pointti. En ymmärrä mitä tarkoitat.
Ehkä oikeasti oletkin ollut yli 21 m/s keskituulessa (joka on myrskyn raja), mutta jätit kertomatta missä ja millä aluksella. Ylititkö Itämerta vai liikuitko saariston suojassa? Tuulen voima ei ole erityinen ongelma, merenkäynti voi olla.
Se mikä jutussasi on silkkaa lapsellista potaskaa ovat kaksi väitettäsi: "Toisella kerralla oltiin ainoa liikkeellä ollut.
Toisella kerralla ei ollut ketään muuta." Avomerellä tuulen ollessa yli 21 m/s on yleensä huono näkyvyys - kovasta myrskystä puhumattakaan. Vesi lentää pitkin meren pintaa, voi sataa rankasti niinkuin matalapaineissa tavallisesti. Todennäköisesti et näe edes parin kolmen mailin päässä olevaa toista alusta. Voit tietysti kuvitella olevasi "ainoa" merellä. Jos taas kysymys oli rannikkoväylästä tai saaristosta, mistä tiesit ettei näköesteen takana olisi sittenkin ollut muita aluksia. Jos ilmoittaisit paikan, pvm:n ja kellonajan, moni lukijoista voisi tsekata oman veneensä liikkeet ja säähavaintonsa.
"Missäs sinä olit vaimosi kanssa?"
Vaikka kysymys ei ole osoitettu minulle, voisin kertoa missä olin kyseisenä päivänä vaimoni kanssa, kunhan kerrot ajankohdat. Lokikirjoissani on merkinnät sijainneista, tuulen nopeuksista, ilmanpaineista, näkyvyydestä ym. Eikö olisi kiinnostava vertailla kokemuksia?
Sinun etsikkoaikasi meni jo.
Tänä kesänä ei ole tuullut kunnolla kertaakaan.
Anna minulle ilmaiseksi alle 7000 kilon purjevene ehdolla että minun pitää itse käyttää.
Voin kertoa että en huoli ilmaiseksikaan.
purjehdustaidottomalle persaukiselle.
Menneenä kesänä purjehdin Pohjois-Atlantilla lat 63-67N. Jos jostain löydät vanhoja sääfakseja, toteat, että Pohjois-Atlantilla oli poikkeuksellisen kovia tuulia. Kesä-heinäkuun vaihteessa ne johtuivat mm. hurrikaani Berthasta, joka epätavallista reittiä kulkeutui Islannin eteläpuolelle. Siellä se aiheutti pitkään myrskytuulia laajalla alueella ja pysyi toista viikkoa paikallaan (sääfakseissa matalapaineen nimi oli Ex-Bertha).
Ilmeisesti et kesällä liikkunut veneelläsi samoilla vesillä. Kerro mitä merialuetta väitteelläsi tarkoitit.
En ole varma, oliko etsikkoaika-viestisi tarkoitettu pelkäksi vitsiksi. Jos olit vähänkään tosissasi, pitäisiköhän sinun hakea henkistä tukea jostain muualta kuin internetin keskustelupalstoilta?
Pallonkiertäjä ei osaa ku puhua epäoleellisista.
Perheveneilystä oli puhe Itämeren alueellla vaimo mukana.
Viimeisimmistä viesteistä käy ilmi, että kysymys on pelkästään Itämeren alueesta. Kerro vielä tarkempi paikka ja milloin olit perhemiehistöllä "myrskyssä" ja "kovassa myrskyssä".
Kysyit muilta missä kukin oli vaimonsa kanssa. Miten kukaan voi vastata, kun et kerro edes päivämääriä?
Ellet vastaa, arvaan sinun pelkästään yritättäneen todistella merimiestaitojasi (olemattomia?). Ehkäpä samasta syystä pyrit ivaamaan niitä, jotka perhemiehistöllä seilaavat isommilla vesillä kuin sinä oman perheesi kanssa.
...alueella JOUTUU moottoriveneellä perhemiehistön kera myrskyyn tai peräti kovaan myrskyyn, niin kyseessä on vakavanlainen osaamisen puute. Myrskyt eivät nouse täällä niin äkillisesti, sääennusteista saa kyllä varoituksen vähintään vuorokautta etukäteen.
Tänä kesänä oli muuten Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan 2 myrskypäivää ja kolmisenkymmentä navakan tuulen (yli 10 m/s) päivää. Kovan tuulen (yli 14 m/s) päiviäkin oli muutama. Elokuussa yli 10 m/s päiviä oli kaksinkertainen määrä keskiarvoihin nähden ja nelinkertainen määrä viime vuoteen nähden. Ai ettei tuullut kertaakaan kunnolla? Menehän nyt sinäkin takaisin sinne äidin helmoihin.
että onko teidän vaimoissa jotain vikana kun pitää niin painottaa, että vaimo mukana? Me kierrellään lyhyellä kesälomalla (4-5 viikkoa) aina koko perhe Itämerta, siis vaimo, lapset ja koira itseni lisäksi.
Onnittelut sadannen mielipiteen johdosta.
Monessako myrkyssä tai kovassa olette olleet perhemiehistöllä?
Myrskyllä tarkoitat varmaankin 21 m/s keskituulta, joka Itämeren alueella on kesäkuukausina harvinainen.
Tietenkin lyhytkestoisia myrskytuulia tai myrskynpuuskia esiintyy ukonilmoissa ja niiltä onkin vaikea välttyä, jos kesäreissuilla toistuvasti tekee merien ylityksiä. Rannikoilla liikkuessa ehtii yleensä hakeutua maan suojaan. Turhia riskejä ei pidä ottaa, ei varsinkaan perhemiehistön kanssa veneillessä.
Toisaalta pitäisi saada kokemustakin. Jos suunnittelee perhemiehistöllä vaikkapa ARCiin osallistumista, kannattaisi sitä ennen oppia mitä kovan tuulen purjehdus todellisuudessa on. Siinä mielessä Pohjanmeren reissut esim. Skotlantiin tai Shetlantiin ovat opettavaisia. Kuukauden kesäloma on niihin aika niukka, mutta kuudessa viikossa ehtii vaikkapa Lerwickiin ja takaisin. On hyvää tuuria, jos toistuvista Pohjanmeren ylityksistä selviää ilman koviin tuuliin joutumista. Silti myrskyjä kannattaa aina yrittää välttää sääennusteita seuraamalla.
Mitä halusit kysymykselläsi hakea?
Mikä siinä on että pitää kehua miten TYHMÄ on ollut/aikoo olla kun on lähtenyt huonoon keliin? Tietysti huono keli voi yllättää parin vuorokauden purjehduksessa. Jos syksyllä lähtee hanko kiel matkalle tulee "kova" keli todennäköisesti jossain vaiheessa. Toisaalta mikä estää poikkeamasta suojasatamaan? Sääennustukset saa jokapaikassa ja vuorokausi sivuun on ainakin minulle huomattavasti parempi vaihtoehsto kuin myrskylukemia lähentelevä tuuli.
Joskus itämerellä kovassa myrskyssä olleena (kauppalaiva) sanon että, siperia opettaa ja evoluutio korjaa omansa. Itämeri on todella paha paikka aaltojen osalta terävät ikävät ja nousee nopeasti. Kannattaa kunnioittaa luonnonvoimia kysy vaikka "titanikin kipparilata"
Pohjoisatlantti talviaikaan se on paskin paikka mitä maa päällään kantaa älä lähre sinne. Tuulee aina kovaa ja myrskylukemia jatkuvasti siihen päälle saatanan kylmä. Kesällä voi lähteä hyvällä kelillä mutta se nyt on aivan sama vetääkö missä hyvällä kelillä?
Ja 1000 kg kantavuus ei se oikeesti ole yhtään mitään busteri luokkaa?
olen 14 v. tyttö joka harrastaa jääkiekkoa ja kesällä rullaluistelee ja muuten urheilee paljon . pituuteni on n. 168-171cm ja painan 73kg ja se on mielestääni paljon . kaverini ovat minua muutamia senttejä lyhempiä ja panavat jokainen alle 60kg ... se masentaa minua , olen pitkään yrittänyt saada ylimääräisen painon pois . kaverini sanovat että olen normaalipainoinen ja että ovat itse muka ylipainoisia . vanhempani myös sanovat minua normaaliksi ja että paino johtuu pelkistä lihaksista :( terveystarkastaja sanoi koulussa että olen lievästi ylipainoinen ja se ahdistaa ... en voi pitää vaatteita jotka ovat kireitä , koska läskini ovat niin isot ... mietin asiaa joka ikinen päivä ! KIITOS niille jotka voisivat auttaa minua :)
Tonneista....eiks tääl oo parempia aiheita?????Dorkat!
Arvoisa suurkuluttaja,
Jos olisit ollut vähemmän kännissä, olisit varmaankin huomannut, että viesti, johon kirjoitusvirhein kruunattua humalaisen sössötystäsi kirjoitit vastaukseksi, oli kirjoitettu vuonna 2008.
Jos täältä kysyt, olet onneton löyhkä. Me kaikki onnettomia virtuaali purjehtijoita. Ammu ittes navetan taakse äläkä häiritse meitä täällä leikkilaatikolla! PASKA.
:-)
Tuossa olis aika hyvä tuohon tarpeeseen: http://www.devalk.nl/winbroker/e_detail.asp?Reference_no=22847
Hakisin tuon ittelleni, jos vaan "reunaehdot" olis kohdallaan.
Tuo onkin yksi joita olen netistä katsellut. Melkoiset tilat saman kokoluokan motoon verrattuna. Millainenkohan on työn laatu ja materiaaalit?
kääkkä?
..en sano mitään muuten, kuin brokerin osalta.
Ammattitaitoinen ja hyvä.
Esimerkki: kun kysyimme onko purjeessa mitään merkintöjä kuten vaikka sponsorilogoja, niin parin tunnin päästä lähettivät kuvia, joissa pureeet oli nostettuna ja niistä näki kaikki merkinnät.
Haimme veneen ja kaikki oli niin kuin luvattiin.
Vaikkei tietoisuuteni veneiden laatueroista vielä kasvanut niin kaikki tieto ASIAAN LIITTYEN on eduksi. KIITOS!
laituriparlamentissa on aina kokemukselle tilaa
Eipä niitä ylitse muiden veneitä oikein ole. Toinen tykkää äidistä toinen tyttärestä. Kannattanee miettiä mitä veneeltään haluaa tukevaa matkavenettä, nopeaa... Yksi neuvo osta joku mikä on helppo myydä jos vaikka ei ole sitä mitä ajattelit. http://www.sailhide.com löytyy lyhyt selostus veneistä on ruotsiksi. Tervettuloa purjehduksen pariin.
Ruattin kieli hiukan hakusessa, mutta tutkin sivut sillä kielipäällä kun omistan. KIITOS!
Katamaraanit todella tilavia ja mukavia purjehtia, eivät kallistele niin kuin yksirunkoiset... Käy kurkkaamassa vaikka lagoon.com sivustoa, siellä löytyy vaihtoehtoja yli 40 jalkaisille kateille! Itselläni ei paljoakaan kokemusta purjehduksesta, mutta katti kyllä vienyt sydämen merille :)
taitaa olla aika tylsiä purjehdittavia kun menevät aina vaakatasossa eikä mitään peräsintuntumaa eikä muutakaan tuntumaa
purjehtia 20kn vaakatasossa.
:-))))
sitä kutsutaan multivitamiiniksi !
Miksi sen tarvii olla 40'? Kuinka iso moottorivene sinulla nykyään on? Tuon kokoisessa veneessä on myös melkoiset käyttökustannukset vaikka purjeilla liikkumista valtio ei vielä verotakaan.
Jos joudut jotain isompaa uusimaan (esim. purjeita), isoon veneeseen ne maksaa ison rahan. Miksei vaikka 35' riitä?
Minulla alkaa olla ikää jo sen verran, että olen harkinnut veneestäni luopumista. En kuitenkaan anna paattini kuvia tänne yleisesti räävittäväksi. Panen tähän kakkososoitteeni, johon voit ilmoittaa omasi, jos tämä vaihtoehto sen verran kiinnostaa. Hinta/laatusuhde saadaan sovittua kohtuulliseksi, jos eteenpäin päästään.
i.merle (ät) hotmail.com
Joskus ajattelin, että kädettömien kusettaja ammattina on pelkkä vitsi, mutta kyllä näitä kusetettavia vaan näkyy riittävän.
Miten tommonen tyyppi osaa ostaa edes hammashajaa itselleen jollei joku kerro kummasta päästä siitä pidetään kiinni ja laitetaanko tahna siihen päähän, josta pidetään kiinni vai siihen toiseen. Puhumattakaan miten harjaus teknisesti suoritetaan, mikä onkin jo astetta vaativampi juttu ja tarvii varmaan jonkun kurssin ennenkuin se sujuu.
Mut lopputuloksena onkin sitten master, joka työpaikan kahvipöydässä, kerhon saunalla ja ihan missä vaan missä joku suostuu kuuntelemaan, jakaa valistusta siitä kuinka harjan valinta ja harjaus oikeaoppisesti suoritetaan. Ja päätyy lopulta jakamaan viisauttaan tänne....
tunnetuilta suomalaisilta välittäjiltä, itse olen käyttänyt Tamholtia, Helmarinia ja NautiKarlssonia vuosien aikana.
Mielestäni tämä olisi helpoin tapa edetä koska heidän kanssaan keskusteluissa sitten sinullekin hahmottuu mitä tarvitset ja mitä eroja veneissä on - aina voi keskustella eikä ole pakko ostaa mitään.
Mainitsit aika vähän veneen valintakriteerejä ja polttoainekuluissa säästäminen näytti olevan keskeinen syy takinkäännökseesi. 40 jalkaisen purjekerta maksaa helposti 10 keur, joten kyllä purjeveneessäkin "polttoainekuluja" on.
Hinta/laatu suhteen määrittämisen vaikeutena on että todellinen laatu on vaikeasti määriteltävissä ja todettavissa vasta pitkän ajanjakson kuluessa. Siksi tuolla suhteella varmaan lopulta tarkoitetaan yksinkertaisesti hintaa. Katso täältä http://www.finnboat.fi/fi/fi_13_1.html purjeveneiden hintoja. Seuraava iso venenäyttely on Hampurissa http://www.hamburg-messe.de/hanseboot/bo_en/start_main.php ja se alkaa huomenna. Käväisepä sielläkin katselemassa, niin olet jo maanantaina paljon viisaampi arvioimaan purjeveneitä itsekin. Toivottavasti saat motskarisi myydyksi ja tervetuloa kivan harrastuksen pariin!
pääsääntöisesti one-off -veneitä, vanhoja kilpaveneitä, kilpavneistä modifioituja makatkaveneitä, yksittäisenä merkiinä Bavaria Mach -veneitä. Muutoin ensimmäiseksi purjeveneeksesi voit hankkian minkä tahansa 40 jalkaisen purjeveneen. Kukaan meistä ei tiedämitä veneeltäsi odotat. Älä maksa liikaa, niin pääset veneestäsi myös helposti eroon, jos se ei tunnu sopivalta. Ihmettelen ihmisiä, jotka hankkivat veneitä ikään kuin olisisvat lopullisia hankintoja.
Tällaisille pitäisi suunnitella omat kertakäyttöveneensä, jotka voisi sen yhden ja ainoan kauden jälkeen pistää kokkoon. Mutta niinhän nämä nykyveneet onkin. Kun vanhat skandit tuuman paksuisine lasikuitupohjineen vielä purjehtii, niin sandwich runkoiset on jonkun murheena rannalla, kun ei veteenkään uskalla laskea. Kelle jäi musta pekka?
tämä jotenkin kirjoitukseeni? Jos, niin kerrotko, mitä yrität sanoa.
Haetko uutta/uudehkoa vai mahdollisesti jo hieman iäkkäämpää venettä? Mitä asioita arvostat nykyisessä veneessäsi? Rakenteellista laatua? Hienoa viimeistelyä? Hyvää tilankäyttöä? Paljonko on budjettisi? Jos itse olisin ostamassa n. 40 jalkaista venettä katselisin pari vuotta vanhoja Beneteau First 40.7 ja Dufour 40 malleja. Nämä ovat ns. halpiksia. Nämä ovat kuitenkin "paremmin" purjetivia veneitä. Jos nopeus ei ole mikään itseisarvo löytyy esim. Beneteau Oceanis. Rahalla saa sitten muita "parempia", itselle kelpaisi X-40 vallan mainiosti (hintaero esim First 40.7 verrattuna vajaa 100keuroa). Samoin Arcona 400, Maestro 40 ja Dehler 39 viehättävät itseäni (nämäkään eivät ole varsinaisia "halpiksia").
vertailun vuoks:
http://www.sailboatlistings.com/view/11009
tai
http://www.endeavourowners.com/dscsn/forsale/e38sale2.html
tai vähän pienempi:
http://www.yachtworld.com/boats/1983/Cape-Dory-33-1582317/Oriental/NC/United-States
tai vaikka kokkola:
http://www.sailboatlistings.com/view/3934
1983 Endeavour E40:
http://www.google.com/custom?domains=www.sailboatlistings.com&q=11009&sa=Search&sitesearch=www.sailboatlistings.com&client=pub-3440079554420977&forid=1&channel=6433235508&ie=ISO-8859-1&oe=ISO-8859-1&cof=GALT:#66B5FF;GL:1;DIV:#C3D9FF;VLC:663399;AH:center;BGC:FFFFFF;LBGC:FFFFFF;ALC:0000FF;LC:0000FF;T:000000;GFNT:0000FF;GIMP:0000FF;LH:41;LW:361;L:http://www.sailboatlistings.com/SailboatListings.gif;S:http://www.sailboatlistings.com;FORID:1&hl=en
1983 Bristol 38.8:
http://www.google.com/custom?hl=en&client=pub-3440079554420977&channel=6433235508&cof=FORID:1;GL:1;S:http://www.sailboatlistings.com;L:http://www.sailboatlistings.com/SailboatListings.gif;LH:41;LW:361;LBGC:FFFFFF;LC:#0000ff;VLC:#663399;GALT:#66B5FF;GFNT:#0000ff;GIMP:#0000ff;DIV:#C3D9FF;&domains=www.sailboatlistings.com&ie=ISO-8859-1&oe=ISO-8859-1&q=3934&btnG=Search&sitesearch=www.sailboatlistings.com
Maailmalla on monia muitakin vankkoja cruising-veneitä, jotka meillä ovat harvinaisia/tuntemattomia. Jotenkin tuntuu, että täkäläinen ilmiö on hankkia samanlainen vene kuin Messuilla tai Venelehdessä on esitelty tai sellainen kuin kavereillakin on. Kohtuullisella hinnalla löytyy kuitenkin hyvin varustettuja vaihtoehtoja käytettyjen markkinoilta, muitakin kuin ranskiksia, bavoja ja finngulfeja, niinkuin esimerkkisi osoittavat.
Jos vaihtoehtona on moottorivene ja purjevene, eikö ensimmäinen käytännön asia ole raha. Voisin kuvitella, että isokokoinen dieseli (esim. 2 x 120 hv) maksaa ainakin saman kuin purkkarin pikkudiiseli (esim. 40 hv) ja takila yhteensä. Ymmärrän hyvin, että vuosittaisissa polttoainekuluissa on huikea ero. Purkkari käyttää apukonetta ehkä 5-20% mailimäärästä, motari 100%. Näiden kulujen vertailu voi johtaa purkkarin valintaan.
Purjehtijana tiedän minkälaisen purjeveneen saan esim. 80.000 eurolla. Minkälainen matka-mv irtoaa samalla budjetilla? Saako sillä CE Cat A luokitetun mv:n? Koskeeko CE/A-luokitus myös moottoriveneitä?
ison veden rannalla näköjään paljon noita pidempi/matalampikölisiä vaikka meidän saaristoissahan ne ovat omiaan niin että ei tarvitse lomaa keskeyttää jokaisen kolahtamisen jälkeen veneen tarkastusta varten, kun koluaa noita luonnonsatamia :)
vähän isompi:
http://www.sailboatlistings.com/view/6268
En usko, että "5-20% maileista koneella" on ihan oikea haarukka edes tavalliselle matka-/perheveneilijälle keskimäärin, saati ensimmäisen kauden lukemana ihmiselle, joka siirtyy isosta moottoriveneestä purjeveneeseen. Tällaisessa tapauksessa koneajon osuus on todennäköisemmin jossain välillä 50-100%. Mutta sekin merkitsee kyllä helposti 80% säästöä poltetuissa polttoainelitroissa, jos oletamme mailimäärän samaksi kuin moottoriveneellä.
Muuten, oma veikkaukseni siihen tavallisen matkapurjehtijan koneajomäärään on sellainen 20-40% haarukka. 10% tulee helposti jo satamaantuloista ja satamastalähdöistä ja loput muuten vaan olosuhteista, joissa ei syystä tai toisesta ole mukavaa tai käytännöllistä purjehtia. Suurin osahan meillä purjehtii pääasiassa saaristossa. Pelkästään avomerta harrastavilla koneajon osuus on varmasti vähäisempi.
Eli aika helppoa laskea kun on tapana laittaa logikirjaan miten paljon on tankannut ja tietysti kuljettu matka. Viellä on lokikirja veneellä mutta muistelisin että edelliskesänä olisi polttainekulut olleet reilu 0,1 l/nm koneajossa syö noin 0,4 l/nm eli neljäsosa tullut ajeltua koneella. Mutta jos vene syö 2 l/h loppuu monelta kesäloma ennenkun alkaa polttoainelasku tuntumaan missään.
Ennemminkin hirvittää vierassatama maksut niistä tulee ainakin meille melkoiset kulut. Tietysti ruoka vie suurimman osan, polttoainekuluja ei oikeesti edes huomaa.
oma poiju mukaan
Minulla on veneessä sellainen esine, jota kutsutaan ankkuriksi. Ei tarvitse ottaa omaa poijua mukaan, jos haluaa välttää vierasvenesatamaa syystä tai toisesta.
Olisiko oma poiju kuitenkin kätevämpi kuin ankkuri jossain tapauksessa?
että purjehditko siis jossain Rivieralla tms kun satamamaksut hirvittävät? Viime kesänä kylkipaikka Hangossa oli 55 e (12.5 m), mutta muuten 10-20 e. Tietysti voi olla monta mieltä onko maksu suuri, mutta ei se nyt ainakaan veneilyn kokonaiskuluissa ole mikään merkittävä.
onko hangossa muka kylki kiinnityspaikkoja vieras veneille? Ja jos maksaa 55 e ei ole muuta mieltä kuin että on kallis.
jonkinmoinen menoerä on, jos koko kesäloma ja viikonloppuja päälle tulee veneiltyä. Aika helposti jotain 600-700 egeä satamamaksuihin, kun polttoainekulut saattavatten jäärä pariinsataan.
Kyllä se on niin että purkkarilla veneen suurimmat kulut kesälomamatkalla muodostuvat juuri satamamaksuist. Jos kesässä menee 100l dieseliä ja 30-40 yötä tulee oltua vierassatamissa 15*35=525€ Dieseli sitten 100*1,40=140€. 100l tarkoittaa minulla noin 250nm ja sitten 750nm purjehdusta eli 1000nm matkaa.
Ehkä käytin turhan voimakasta ilmaisua hirvittää ei ne hirvitä mutta rahaa satamamaksuihin menee yllättävän paljon kuitenkin.
Oman ankkurin lisäksi kun pidät poijua ankkureineen mukana niin luonnossatamissa voit rahastaa sillä. Ja kallioon kiila
Täysin käsittämätöntä mitä tänne kirjoitetaan asiallisen kysymyksen jälkeen! Purjehtijat ovat suurin osa ihan asiallista ja mukavaa sakkia. Toki siihen määrään ihmisiä mahtuu myös hulluja mukaan, mutta ei niin paljon kuin tätä sivustoa lukemalla voisi kuvitella.
Selvitä maahantuojat ja suomalaiset valmistajat, finnboatista saat varmasti ajantasalla olevan listan.
Käy tsekkaamassa veneitä, ei niissä oikeasti kauhean kummoisia eroja ole. Selvitä ensin muutama vaihtoehto, mitkä miellyttää ja ala sitten selvittää muutamalta kokeneemmalta purjehtijalta käsityksiä niistä. Muutamalta sen takia, että purjeveneet tuntuvat jostain syystä synnyttävän täysin käsittämättömiin mittasuhteisiin paisuvia tunteita, jotka eivät mitenkään perustu faktoihin.
Tosiasiassa varmaan kaikki uudet veneet ovat suht hyvin tehtyjä ja turvallisia. Ei niissä mitään hirveitä rakenteellisia eroja ole. Ok ne on erilaisia ja eri tyyppisiä, mutta ei niistä mikään uppoa ensipurjehduksella tai hajoa käsiin. Eri asia sitten on, mistä haluaa maksaa ja kuinka paljon. Ne sitten taas ovat henkilökohtaisia valintoja joihin on näillä tiedoilla paha ottaa kantaa.
Mooro!
Ilokseni totesin, että paljon tuli asiaa ja viestiketjukin eli aikansa. Jokunen sellainenkin vastaus jotka voi jättää ihan omaan arvoonsa ja hiukan poukkoili nippelitietoihinkin välillä. Sain kuitenkin poimittua itselleni tärkeitä tietoja ja nyt tiedän hiukan enemmän mitä katsoa. Lisäksi opin myös, että purkkarin tilat on jo ~35 jalkaisessakin ihan mukava. Yhtenä kriteerinä kolme erillistä hyttiä. Laadusta joku kyseli miten sen määrittää? Siinähän tuo ongelma onkin. Onhan veneen hankinta aina kopromissi, pitää jotenkin pisteyttää eri kriteerit kuten purheduskelpoisuus, tilojen käyttö, viimeistely, takuu/huolto asiat... Monta lusikkaa sopassa. Sen verran purjehtimassa mukana ollut ja kevytveneillä purjehtinut, että uskon ettei se itse purjehdus sinäänsä ole ongelma, kait senkin oppii kuten kaiken muunkin, kokeilemalla ja osin erehdystenkin kautta. Erehdykset ovat yleensä ne paras opetus, niistä kun pakkaa saamaan parhaiten palautettakin. ;-)
Kiitokset vielä kaikille vastanneille ja hyvää loppu syksyä sekä talven alkua!
Terveisin: ehkä ex motaristi!
Osta tukeva pitkäkölinen, asuttava ja mukaavuuksilla varustettu perhevene!
Sellaisia löytyy mainitsemassasi laatu-hintasuhteessa useitakin.
Nyt kun Vene-lehden Matti Murto on eläkkeellä ja Pertti Duncker kuollut, niin ferrobetoniveneitä ei enää haukuta valtakunnallisesti maan johtavissa venealan julkaisuissa. Kansainvälistä tietoa materiaalista saa http://www.ferroboats.com ja http://www.ferrocement.com. Tai Suomesta googlaamalla ferrobetoni.
Suomessa on myytävänä ja varastoituna useitakin sopivan hintaluokan valmiita tai rakennusvaiheessa olevaa ferrobetonipurtta. Kaikkiaan niitä on maassamme n. 1500 kpl, vaikka sitä harva ymmärtää Vene-lehden vuosia jatkuneen parjauskampanjan takia. Turussa tiedän neljäkin lähes valmista n. 40 jalan purtta, jotka ovat olleet varastoituna vuosia. Hinnat ovat em. lehtikampanjan takia pudonneet puoleen verrattuna vastaaviin lasikuituveneisiin. Nyt hinnat ovat nousussa.
Ferrobetoni on lähes ikuinen materiaali huoltamattomanakin. Se ei pala, ei ruostu, ei mätäne eikä rapistu tai haperru, vaan vahvistuu koko ajan vanhetessaan. Se on ainoa venemateriaali, joka kerää päivän lämmön yöksi ja on helteellä koko päivän viileä sisältä. Sen kaikki rasitusosat, köli, konepukit, palkistot on rakennettu samasta aineesta, myös tankit ja konesäiliö palo- ja ilmatiiviksi. Myös takan, varaavat sokkelit ja uunit tai vaikka nuotiopohjan voit huoletta tehdä samasta materiaalista veneen sisälle. Se ei pala!
Valitse siis masiivinen, mutta nopea ferrobetonivene, kun haluat viedä perheesi turvallisesti merelle!