Meillä on hankittuna tontti jolla on jo vanha talo. Aiomme purkaa sen ja rakentaa uuden. Lainhuuto on suoritettu, verot maksettu, ja kohde löytyy kiinteistörekisteristä.
Nyt Kaarinan kaupunki väittää että meidän tarvitsee tehdä ennen rakennusluvan saamista tonttijako ja lohkominen. Maksaa yhteensä noin 1500 euroa.
En ymmärrä miksi tämä muka pitää tehdä jo valmiille kiinteistölle? Käsittääkseni tonttijaolla määräalasta tai korttelista tehdään "tontti", ja lohkomisella tontista tehdään "kiinteistö". Meillä on jo "kiinteistö".
Osaako joku selittää vai viilataanko minua linssiin?
Nyt Kaarinan kaupunki väittää että meidän tarvitsee tehdä ennen rakennusluvan saamista tonttijako ja lohkominen. Maksaa yhteensä noin 1500 euroa.
En ymmärrä miksi tämä muka pitää tehdä jo valmiille kiinteistölle? Käsittääkseni tonttijaolla määräalasta tai korttelista tehdään "tontti", ja lohkomisella tontista tehdään "kiinteistö". Meillä on jo "kiinteistö".
Osaako joku selittää vai viilataanko minua linssiin?
Vastaukset 4
Vanhimmat
eli tila ja että sille saa rakentaa täytyy siitä muodostaa kaavan mukainen tontti kaikkine maksuineen ja mittauksineen.
Haja-asutusalueella pääsisi heti anomaan lupaa.
Kuten ensimmäisestä vastauksestakin voit lukea, sinulla ei ole tonttia, vaan tila. Kummatkin ovat kiinteistöjä, mutta rakentamisen kannalta hyvin erilaisia. Sekä tilat että tontit löytyvät kiinteistörekisteristä, rekisteristä selviää myös, onko kiinteistö tila, tontti tai joku muu kiinteistölaji.
Asemakaava-alueella ainoastaan tontille voi rakentaa. Tällä tavoin mm. estetään kaavanvastainen rakentaminen. Rakennusoikeuskin kuuluu ainoastaan tontille, ei tilalle.
Koska tontit lohkotaan asemakaavaan perustuvan tonttijaon mukaan, vain asemakaava-alueilla voi olla tontteja. Asemakaava-alueella on yleensä myös tiloja - kuten teidän tapauksessanne - jotka on lohkottu ennen asemakaavaa.
Niinpä voidaksenne rakentaa asemakaava-alueella, teidän täytyy hankkia tonttijaon mukainen tontti. Jos tonttijakoa ei asemakaavassa merkittyyn kortteliin ole vielä tehty, niin korttelin alueen tilanomistajat joutuvat sellaisen teettämään.
Mikäli tonttijako onnistuu niin, että nykyiset tilanrajat eivät muutu, niin sekä tonttijaon tekeminen että tontin lohkominen onnistuvat helposti ja suhteellisen halvalla. Kun tilasta lohkotaan tontti rajojen muuttumatta, niin toimenpidettä kutsutaan myös laadunmuutokseksi: kiinteistön laatu vain muuttuu tilasta tontiksi.
Jos taas vanha kiinteistörakenne on hyvin sirpaleinen, niin tonttijaolla se järkevöitetään. Silloin joutuvat maanomistajat vaihtamaan, kauppaamaan tai lunastamaan määräaloja niin, että tonttijaon mukaisen tontin alueella on vain yhden omistajatahon maita.
Rakentamisen pohjasääntö on se, että ainoastaan tonteille (siis asemakaava-alueella) voi saada rakennusluvan, koska asemakaavaa tehdessä on selvitetty kaikki rakentamisen vaikutukset yhdyskuntaan ja ympäristöön. Niinpä haja-asutusalueille rakennettaessa vaaditaan ensin poikkeamispäätös (poikkeuslupa), ennen kuin rakennuslupaa voi hakea.
Lisää tietoa saat kuntien nettisivuilta ja varsinkin Ympäristöministeriön kaavoitusta koskevilta sivuilta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=230&lan=fi
csi049 vastasi aivan oikein. Pienenä lisäyksenä, joka ei varmaan koske alkuperäisen kysyjän tapausta: Jos asemakaavan tonttijako ei ole sitova, ei tontinmuodostusta aina tarvita. Kaupungeissa se yleensä on, maaseututaa´jamien vanhat rakennuskaavat (nyk. nekin asemakaavoja) usein ilman sitovaa tonttijakoa.
Totta rak.tark:kin turisee. Jos korttelissa on ohjeellinen tonttijako, eikä sitovalle tonttijaolle ole tarvetta, niin rakennusluvan saattaa saada myös omistamalleen tilalle, kunhan luvan myöntäminen ei vaikeuta korttelin muiden osien käyttöä kaavan mukaiseen tarkoitukseen.
Kaarinassa näyttää olevan uusissakin kaavoissa ohjeellisia tonttijakoja, mutta oletettavasti osassa vanhoja asemakaava-alueita sitovalle tonttijaolle on nykyään tarve.