lähde/lainaus loviisan sanomat.
50-vuotias Henry Lindelöf nauttii kansainvälisestä sykkeestä
Loviisa oli hyvä koulu Kotkan kaupunginjohtajaksi
03.01.2003
– Suuren kaupungin johtajan ei tarvitse tehdä kaikkea itse. Aikaa jää myös ideointiin ja muiden innostamiseen, Kotkan kaupunginjohtajana erinomaisesti viihtyvä Henry Lindelöf toteaa.
Puolisen vuotta Kotkan kaupunginjohtajana työskennellyt Loviisan ex-pomo Henry Lindelöf kertoo viihtyvänsä mainiosti uudessa työpaikassaan.
– Kotkan johtaminen on paljolti konsernijohtamista. Kaupungilla on tytäryhtiöitä, on ammattikorkeakoulu, pohditaan lahjoitusprofessuureja ja oppilaitosten kehittämistä, käytetään välillä aika isostikin rahaa vaikkapa matkailun puitteiden rakentamiseen. Kotka on suuri kaupunki, jossa tapahtuu paljon. Täällä on tehtaiden piippuja, satama, turismia ja vilkas kulttuurielämä. Pääministeri käy täällä usein, Kotkan kaupunginjohtajalle avautuvat monet ovet, eikä hänen tarvitse olla tekemässä itse kaikkea, vaan voi myös ideoida ja yrittää innostaa muita.
–Kaupunki elää kansainvälisessä sykkeessä, esimerkiksi Pietari on kovin kiinnostunut lisäämään yhteistyötä meidän kanssamme, Lindelöf kuvaa nykyisen asuinkaupunkinsa ja työpaikkansa menoa.
Kotkan torin laidalla kohoavan jyhkeän graniittisen kaupungintalon yläkerroksissa majaileva Lindelöf ei kuitenkaan halua vähätellä vuosiaan lähes kymmenen kertaa pienemmän Loviisan peräsimessä. Päinvastoin, hän tähdentää Loviisan kaupunginjohtajan homman olleen erinomainen koulu nykyiseen tehtävään.
-Kotkan kaupunginjohtajuutta ajatellen oli ehdottoman välttämätöntä työskennellä Loviisassa. Tuskinpa minulla ilman tuota työkokemusta olisi uskottavuutta nykyistä tehtävää ajatellen.
Lindelöfin kommenteista kuultaa kuitenkin selvä helpotus, kun työmaa vaihtui suuremmaksi. Vaikka Kotkakin painii Loviisan tapaan osittain samojen ongelmien, kuten muuttotappion ja ohenevien verotulojen kanssa, on asioiden käsittelytapa suuressa kaupungissa erilainen. Vastuunkantajia on enemmän kuin yksi mies.
–Jos menee huonosti, on pienessä kaupungissa kaikki helposti kaupunginjohtajan syytä. Jos menee hyvin, paistattelijoita kyllä riittää.
Pienessä kaupungissa kaupunginjohtajalla on 100 prosentin vastuu, mutta vain 20 prosentin mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Yksi helpotuksen aihe on, että Kotkasta puuttuu kokonaan kielipolitikointi.
–Täällä on toki pieni ruotsinkielinen yhteisö omine kouluineen. Kotkassa kuitenkin ajatellaan, että se on hieno juttu. Kotkalaiset ovat muutenkin huomattavan suvaitsevaisia, sekä itään että länteen päin. Johtuu varmaan siitä, että tänne on tultu paljon muualta.
Liitto Porvoon kanssa pelastus
Lindelöf ei halua ryhtyä moukaroimaan vanhaa kotikaupunkiaan, saati tarjoamaan patenttilääkkeitä, joilla Kotkaa paljon pidemmän historian omaava Loviisa saataisiin nousuun. Puoli vuotta isommissa saappaissa on kuitenkin antanut näköalaa itäisen Uudenmaan tilanteeseen.
Lindelöf näkee liittoutumisen Porvoon kanssa olevan se keino, jolla Loviisa voi päästä takaisin kasvu-uralle. Hänen mukaansa Porvoo on kiistatta itäisen Uudenmaan veturi, jonka menestys kyllä poikii hyvää myös naapureille.
–Näen, että joskus tulevaisuudessa Itä-Uudellamaalla on vain yksi kaupunki, joka ulottuu lännessä Sipooseen ja idässä Ruotsinpyhtäälle.
Kunnan kehittäminen vaatii tänä päivänä ennen muuta kolmea asiaa: taloudellisia panoksia, hyviä kavereita ja hitusen onnea. Jos sinulla ei näitä ole, et ole mitään.
Lindelöf tähdentää, että myös valtio panostaa jatkossa kasvukeskuksiin, jollainen Porvoo kiistämättä on. Valtion hallintopalvelut Itä-Uudellamaalla keskittyvät jatkossa hänen mukaansa varmuudella Porvooseen. Keskittämiskehitystä tulee Lindelöfin mielestä ruokkimaan valtion taloudenpito, joka jatkossa antaa kunnille yhä enemmän vastuuta tekemisistään.
Kuinka todellista on kunnan itsenäisyys?
Lindelöf kehottaa kaikkia itäisen Uudenmaan kuntia pohtimaan, mikä niiden todellinen itsenäisyys on, kun talouden liikkumavara on jatkossa käymässä todella ohueksi.
–Voiko kunta retostella erinomaisilla palveluillaan ja itsenäisyydellään, jos kirkonkylästä ei löydy edes kunnollista kioskia?
Kotka ja Loviisa painiskelevat saman ongelman edessä: väestön ikärakenne on vinoutunut. Kuolema niittää enemmän asukkaita kuin uusia syntyy. Mistä saadaan tulevaisuudessa uusia veronmaksajia – ja taitavaa väkeä kunnallishallintoon?
–Jos kaupungin tulot kasvavat vuosittain muutaman prosentin, mutta menot viisi, kuusi, sosiaali- ja terveyspuolella jopa kymmenen prosenttia vuodessa, mikä on yhtälö? Yhtälön ratkaisemisessa Lindelöf uskoo kasvavien paikkakuntien vetävän pidemmän korren. Hän kysyy, houkutteleeko jatkossa kenties noin 6.000 asukkaan kokoinen kaupunki maailmalla ja kasvukeskuksissa kulkemiseen tottuneita nuoria? Kaupunki voi olla nykyisille asukkailleen idyllinen ja mukava paikka. Mutta tuleeko uutta väkeä, jos kaupungin kadut ja torit ovat typösen tyhjiä virka-ajan jälkeen?
–Globaaliin elämään tottunutta nuorta voi tuollaisessa paikassa ahdistaa. par Lindelöf muistuttaa myös siitä tosiseikasta, että pelkkä uusien työpaikkojen syntyminen ei takaa asukasluvun kasvua.
–Tutkimusten mukaan vain joka seitsemäs suomalainen muuttaa asuinpaikkaansa työpaikan mukana. Loviisassa on lyöty rumpua asuntomessujen puolesta. Lindelöf pääsi aloittamaan uudessa virassaan samoihin aikoihin kun Kotkan asuntomessujen avajaisissa leikattiin silkkinauhaa.
–Kokemuksesta sanon, että asuntomessut ovat aika rikkaan miehen leikkiä. Panostus on vähintään tuollaista yhden veroprosentin luokkaa. Kotkan kaupunginjohtajan työpäivät ovat pitkiä eikä aikaa harrastuksille juurikaan jää.
–Vapaahetkinä kokkailen mieluusti ruokaa, otamme vaimon kanssa vähän viiniä ja keskustelemme. Joskus hyvä dekkarikin on paikallaan.
50-vuotias Henry Lindelöf nauttii kansainvälisestä sykkeestä
Loviisa oli hyvä koulu Kotkan kaupunginjohtajaksi
03.01.2003
– Suuren kaupungin johtajan ei tarvitse tehdä kaikkea itse. Aikaa jää myös ideointiin ja muiden innostamiseen, Kotkan kaupunginjohtajana erinomaisesti viihtyvä Henry Lindelöf toteaa.
Puolisen vuotta Kotkan kaupunginjohtajana työskennellyt Loviisan ex-pomo Henry Lindelöf kertoo viihtyvänsä mainiosti uudessa työpaikassaan.
– Kotkan johtaminen on paljolti konsernijohtamista. Kaupungilla on tytäryhtiöitä, on ammattikorkeakoulu, pohditaan lahjoitusprofessuureja ja oppilaitosten kehittämistä, käytetään välillä aika isostikin rahaa vaikkapa matkailun puitteiden rakentamiseen. Kotka on suuri kaupunki, jossa tapahtuu paljon. Täällä on tehtaiden piippuja, satama, turismia ja vilkas kulttuurielämä. Pääministeri käy täällä usein, Kotkan kaupunginjohtajalle avautuvat monet ovet, eikä hänen tarvitse olla tekemässä itse kaikkea, vaan voi myös ideoida ja yrittää innostaa muita.
–Kaupunki elää kansainvälisessä sykkeessä, esimerkiksi Pietari on kovin kiinnostunut lisäämään yhteistyötä meidän kanssamme, Lindelöf kuvaa nykyisen asuinkaupunkinsa ja työpaikkansa menoa.
Kotkan torin laidalla kohoavan jyhkeän graniittisen kaupungintalon yläkerroksissa majaileva Lindelöf ei kuitenkaan halua vähätellä vuosiaan lähes kymmenen kertaa pienemmän Loviisan peräsimessä. Päinvastoin, hän tähdentää Loviisan kaupunginjohtajan homman olleen erinomainen koulu nykyiseen tehtävään.
-Kotkan kaupunginjohtajuutta ajatellen oli ehdottoman välttämätöntä työskennellä Loviisassa. Tuskinpa minulla ilman tuota työkokemusta olisi uskottavuutta nykyistä tehtävää ajatellen.
Lindelöfin kommenteista kuultaa kuitenkin selvä helpotus, kun työmaa vaihtui suuremmaksi. Vaikka Kotkakin painii Loviisan tapaan osittain samojen ongelmien, kuten muuttotappion ja ohenevien verotulojen kanssa, on asioiden käsittelytapa suuressa kaupungissa erilainen. Vastuunkantajia on enemmän kuin yksi mies.
–Jos menee huonosti, on pienessä kaupungissa kaikki helposti kaupunginjohtajan syytä. Jos menee hyvin, paistattelijoita kyllä riittää.
Pienessä kaupungissa kaupunginjohtajalla on 100 prosentin vastuu, mutta vain 20 prosentin mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Yksi helpotuksen aihe on, että Kotkasta puuttuu kokonaan kielipolitikointi.
–Täällä on toki pieni ruotsinkielinen yhteisö omine kouluineen. Kotkassa kuitenkin ajatellaan, että se on hieno juttu. Kotkalaiset ovat muutenkin huomattavan suvaitsevaisia, sekä itään että länteen päin. Johtuu varmaan siitä, että tänne on tultu paljon muualta.
Liitto Porvoon kanssa pelastus
Lindelöf ei halua ryhtyä moukaroimaan vanhaa kotikaupunkiaan, saati tarjoamaan patenttilääkkeitä, joilla Kotkaa paljon pidemmän historian omaava Loviisa saataisiin nousuun. Puoli vuotta isommissa saappaissa on kuitenkin antanut näköalaa itäisen Uudenmaan tilanteeseen.
Lindelöf näkee liittoutumisen Porvoon kanssa olevan se keino, jolla Loviisa voi päästä takaisin kasvu-uralle. Hänen mukaansa Porvoo on kiistatta itäisen Uudenmaan veturi, jonka menestys kyllä poikii hyvää myös naapureille.
–Näen, että joskus tulevaisuudessa Itä-Uudellamaalla on vain yksi kaupunki, joka ulottuu lännessä Sipooseen ja idässä Ruotsinpyhtäälle.
Kunnan kehittäminen vaatii tänä päivänä ennen muuta kolmea asiaa: taloudellisia panoksia, hyviä kavereita ja hitusen onnea. Jos sinulla ei näitä ole, et ole mitään.
Lindelöf tähdentää, että myös valtio panostaa jatkossa kasvukeskuksiin, jollainen Porvoo kiistämättä on. Valtion hallintopalvelut Itä-Uudellamaalla keskittyvät jatkossa hänen mukaansa varmuudella Porvooseen. Keskittämiskehitystä tulee Lindelöfin mielestä ruokkimaan valtion taloudenpito, joka jatkossa antaa kunnille yhä enemmän vastuuta tekemisistään.
Kuinka todellista on kunnan itsenäisyys?
Lindelöf kehottaa kaikkia itäisen Uudenmaan kuntia pohtimaan, mikä niiden todellinen itsenäisyys on, kun talouden liikkumavara on jatkossa käymässä todella ohueksi.
–Voiko kunta retostella erinomaisilla palveluillaan ja itsenäisyydellään, jos kirkonkylästä ei löydy edes kunnollista kioskia?
Kotka ja Loviisa painiskelevat saman ongelman edessä: väestön ikärakenne on vinoutunut. Kuolema niittää enemmän asukkaita kuin uusia syntyy. Mistä saadaan tulevaisuudessa uusia veronmaksajia – ja taitavaa väkeä kunnallishallintoon?
–Jos kaupungin tulot kasvavat vuosittain muutaman prosentin, mutta menot viisi, kuusi, sosiaali- ja terveyspuolella jopa kymmenen prosenttia vuodessa, mikä on yhtälö? Yhtälön ratkaisemisessa Lindelöf uskoo kasvavien paikkakuntien vetävän pidemmän korren. Hän kysyy, houkutteleeko jatkossa kenties noin 6.000 asukkaan kokoinen kaupunki maailmalla ja kasvukeskuksissa kulkemiseen tottuneita nuoria? Kaupunki voi olla nykyisille asukkailleen idyllinen ja mukava paikka. Mutta tuleeko uutta väkeä, jos kaupungin kadut ja torit ovat typösen tyhjiä virka-ajan jälkeen?
–Globaaliin elämään tottunutta nuorta voi tuollaisessa paikassa ahdistaa. par Lindelöf muistuttaa myös siitä tosiseikasta, että pelkkä uusien työpaikkojen syntyminen ei takaa asukasluvun kasvua.
–Tutkimusten mukaan vain joka seitsemäs suomalainen muuttaa asuinpaikkaansa työpaikan mukana. Loviisassa on lyöty rumpua asuntomessujen puolesta. Lindelöf pääsi aloittamaan uudessa virassaan samoihin aikoihin kun Kotkan asuntomessujen avajaisissa leikattiin silkkinauhaa.
–Kokemuksesta sanon, että asuntomessut ovat aika rikkaan miehen leikkiä. Panostus on vähintään tuollaista yhden veroprosentin luokkaa. Kotkan kaupunginjohtajan työpäivät ovat pitkiä eikä aikaa harrastuksille juurikaan jää.
–Vapaahetkinä kokkailen mieluusti ruokaa, otamme vaimon kanssa vähän viiniä ja keskustelemme. Joskus hyvä dekkarikin on paikallaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
lähde/lainaus kymensanomat.
Kulttuurisatama etenee vauhdilla
17.5. 04:00
Kotkan kulttuurisatama tulee nousemaan arkkitehtuuriin historiaan vähintäin samanlaiseen asemaan kuin missä Sunila nyt on, kaupunginjohtaja Henry Lindelöf uskoo. Suunnitelmia Lindelöfin kanssa tutkii johtaja Kari Hovi Skanska talonrakennus Oy:stä.
Kuva: SARI TAURU
Kotkan poliitikot päättävät taloudellisista sitoumuksista lähiviikkoina. Kaavoitus on jo liikkeellä. Rakentaminen alkaa ensi vuonna.
SEPPO HÄKKINEN
KOTKA. Kulttuurin ja viihteen monitoimiareenasta sekä kylpylähotellista koostuva Kotkan kulttuurisatama on lähdössä liikkeelle vauhdikkaasti. Kotkan poliittiset päättäjiltä odotetaan myönteistä periaatekantaa ja päätöstä kaupungin taloudellisista sitoumuksista lähiviikkoina.
85 miljoonan euron arvoinen investointi edellyttää Kotkalta 12 miljoonan euron tukea 10 ensimmäisen toimintavuoden aikana sekä sitoumusta vuokrata osa monitoimiareenan tiloista. Nämä vuokrakustannukset nousevat arviolta noin 500 000 euroon vuodessa.
Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf laskee kulttuurisatamainvestoinnin kunnallistaloudellisesti tuloa tuottavaksi. Uusien rakennusten kiinteistöverot sekä palvelulaitoksiin syntyvät arviolta 200 työpaikkaa tuottavat kaupungin kassaan vuosittain kaksi miljoonaa euroa lisää verotuloja. Vuositasolla netoksi jää noin 500 000 euroa.
Tämän päälle tulevat maanmyyntitulot. Kulttuurisataman tonteista niitä kertyy pari miljoonaa euroa. Hiukan suuremmat ovat tuotto-odotukset hankkeeseen liittyvien vaan ei siihen suoranaisesti kuuluvien Satamakadun kerrostalotonttien rakentamisesta.
Kaupungin myönteisen periaatepäätöksen jälkeen Skanska Talonrakennus Oy käynnistää jatkosuunnittelun sekä sijoittajien ja operaattoreiden etsimisen. Kansainvälistäkin kokemusta kauppakeskusrakentamisesta omaava johtaja Kari Hovi pitää Kotkan kulttuurisatamaideaa erinomaisesti nouseviin eurooppalaisiin trendeihin sopivana.
- Euroopassa perinteiset kauppakeskukset ovat täydentymässä kulttuuri- ja viihtymispalveluilla. Kotkan kulttuurisatamaa pitää ajatella yhdessä kauppakeskus Pasaatin kanssa ja nähdä ne yhtenä vetovoimaisena kokonaisuutena, Hovi sanoo.
Skanska etsii toiminnanpyörittäjät, myös monitoimiareenan isännän, lukuunottamatta hotellioperaattoria. 210 huoneen hotellin ja kylpylän operaattoriehdokkaita on seulonut Kotkan kaupunki. Henry Lindelöfin mukaan loppusuoralla on kaksi kansainvälistä hotelliketjua, joista toinen on venäläinen ja toinen länsieurooppalainen.
- Kylpylähotellin sisältö ja laajuus tarkentuvat, kun operaattori on selvillä, hän selvittää.
Monitoimiareenan tiloille on ehdolla monia käyttäjiä. 3000 hengen katsomolla varustettua varsinaista areenaa käytetään koripallo- ja jääkiekko-otteluiden näyttämönsä sekä suurempien konserttien näyttämönä. Areena mahdollistaa sellaisten viihdekonserttien järjestämisen, jotka tähän asti ovat sopivan tilanpuutteen vuoksi kiertäneet Kotkan.
Areenan yhteyteen on suunnitteilla lastenmaailma sekä kulttuuritiloja. Yksi mahdollisuus on, että Kyminlinnassa nykyisin toimiva Repin-instituutti sijoittuu kulttuurisatamaan ja sen yhteyteen syntyvät myös tilat Kotkaan kauan kaivatulle taidemuseolle.
Kannattavuuslaskelmat perustuvat siihen, että yhdessä Vellamon kanssa se tuplaa Kotkassa yön yli viipyvien turistien määrän 125 000:sta 250 000:een.
- Tämä arvioi ei ole tyhjän päällä. Kasvu on jo nyt hyvässä vauhdissa. Esimerkiksi venäläisten turistien määrä on alkuvuoden aikana kasvanut Kotkassa 80 prosentilla, Lindelöf sanoo.
Kulttuurisataman kassoihin pitäisi pyöriä myös Kotkan lähiympäristöstä sellaisia euroja, jotka ovat nyt matkanneet tarjonnan puutteen vuoksi muualle.
Venäjän ohella markkinapotentiaalia nähdään Etelä-Suomea.
- Helsingin ja Mikkelin väliseltä alueelta puuttuu tämän kaltainen vetonaula. Jos me emme tee sitä nyt, ovat Lappeenranta tai Imatra liikkeelle tuota pikaa, Lindelöf sanoo.
Jos Kotkan ja Skanskan suunnitelmat etenevät odotetusti, kulttuurisataman I vaiheen rakentaminen alkaa ensi vuonna ja se avautuu vuonna 2011.
Suunnitelmissa on myös varauduttu Suomen merimuseon mahdolliseen laajentamiseen ja matkustajalaivaterminaalin rakentamiseen Välilaiturille.
Kotkan kulttuurisatama I vaihe
Monitoimiareena 3200 m²
Ravintola 600 m²
Kahvila 250 m²
Myymälät 300 m²
Lasten maailma 730 m²
Toimistot, studiot 1500 m²
Museo, taide 2250 m²
Hotelli, kokous, kylpylä 13600 m²
Pysäköintitalo 200 autopaikkaa
Kokonaiskustannukset 85 miljoonaa euroa
Kotkan kaupungin investointituki 12 miljoonaa euroa
Tämä on tilanne koko Suomessa,ne vaikuttavat ja ovat vaikuttaneet kaupunkien kaavoituksiin omien etujensa edistämiksi, usein kyseenalaisin keinoin.
Esimerkiksi Oka ja Skanska haluavat liike toiminnalleen sopivat tontit,ei aina vain niitä, joita kaupungit tarjoavat.
Kukaan kuntalainen ei tiedä, eikä voi väittää, mitä keinot ovat, mutta päättäjät tietävät.