Kasjanovin mukaan Venäjän kriisi on syvempi kuin lännen
Lisää tappuraa Venäjän erittäin ongelmalliseen taloudelliseen tilanteeseen tuo Novaja gazeta 24.10.2008 entisen pääministeri Mihail Kasjanovin haastattelussa. Jutun otsikko on dramaattinen: ”Markinamme ovat kuolleet”.
Kasjanovin mukaan taloudellinen kriisi Venäjällä on pahempi kuin USA:ssa ja Euroopassa. Venäjän kansalaiset vain eivät tätä tiedä, sillä television pääkanavaa on kielletty käyttämästä sanoja ”kriisi” ja ”romahdus”. Ihmiset eivät oivalla, että puolessa vuodessa heidän elämäntyylinsä muuttuu dramaattisesti.
Venäjän menestys on muuttunut saippuakuplaksi
Kasjanov ennakoi, että Venäjän osakemarkkinoiden häviämisen lisäksi muut taloudelliset indikaattorit ovat palanneet syksyn 2003 tasolle. Tosin silloin suunta oli positiivinen, kun nyt taas kaikki menee alaspäin.
Kasjanov katsoo, että kaikki viime vuosien menestys on muuttunut saippuakuplaksi: markkinat koostuvat 2 – 3 yksityisestä yhtiöstä ja viidestä lähes tai täysin valtio-omisteisesta yhtiöstä, jotka ovat suurissa vaikeuksissa yrittäessään ylläpitää pääomarahoitustaan, kun ulkomaiset investorit ovat kaikonneet.
Tosin nämä ulkomaiset investorit näyttävät olleen venäläisiä sijoittajia, jotka palauttivat veroparatiisimaista rahoja ostaakseen lisää kansallisomaisuutta.
Pankkisektori ja yritystoiminta kriisissä
Kasjanov ei lupaa Venäjän osakemarkkinoille pitkää elinaikaa. Hän katsoo, että viikon-parin kuluttua tullaan pohjalle saakka. Kukaan ei tiedä, mitä valtiojohto tekee. Markkinoiden uudelleenrakentaminen on välttämättömyys, mutta se on mahdotonta tehdä samanlaisilla päätöksillä kuin esim. elo-syyskuussa.
Pankkisektorin lisäksi kriisin merkit ovat nähtävillä myös todellisessa taloudessa. Hankkeita on jäädytetty. Esim. autoteollisuus ja rakentaminen menevät alaspäin.
Tosin ei Venäjällä kovinkaan paljon varsinaista ulkomaista autoteollisuutta ole ollut. Siellä on ollut kokoonpanoteollisuutta länsimaisista osista, länsimaisilla koneilla ja know-how'lla. Venäläisten oman autoteollisuuden, kuten Kamazin ja GAZ’n tuotannot ovat rahoituksen ja kysynnän puutteen vuoksi romahtaneet.
Kotkan ja Haminan satamat ovat informoineet satamaan jääneistä kymmenien tuhansien autojen määristä, jotka jo tukkivat varastointitilat. Autot ovat venäläisyritysten vastuulla, mutta ne eivät rahapulan vuoksi kykene tuomaan autoja maahan. On todennäköistä, että autokaruselli putoaa ehkä jopa kymmenesosaan huippukaudesta, mikä olisi rekkarallin perin juurin kyllästyttämille suomalaisille tahoille syvän hengähdyksen aikaa.
Palkansaajien tilanne heikkenee voimakkaasti
Tänä talvena dubjettiperusteiset palkansaajat kohtaavat taloudellisten asemiensa huonontumisen, mitä lisäksi inflaatio-asteen nouseminen vaikeuttaa. Jo nyt ihmiset kieltäytyvät tekemästä investointiluonteisia ostoksia.
Tavallisten palkansaajien tilanne heikkenee varmasti vieläkin dramaattisemmin. Jo nyt Venäjän eräillä seuduilla raportoidaan sukanvarsisäästämisestä ja kriisiostoista. On hyvä olla suolaa ja säilyviä elintarvikkeita varalla todellisen puutteen iskiessä. Joissain kaupoissa alkavat hyllyt olla tyhjillään.
Ilta-Sanomat käsitteli sivun jutussaan 23.10.2008 monipuolisesti Venäjän tilannetta. Arja Paanasen artikkelista tulee selvästi esille kriisi, sen tekijät ja vaikutukset sekä se, että Kreml kieltää talouskriisin. Tähän ”yksi putki” antaa oivan mahdollisuuden.
Artikkelissa lainataan selvännäkijöiden ennustuksia, jotka povaavat Venäjälle hyvää tulevaisuutta Medvedvin ja Putinin vahvan yhteistyön tuloksena. Näyttää siltä, että Kreml on laittanut selvännäkijätkin ojennukseen. Jostain syystä Kasjanovia ei ole saatu hiljaiseksi.
Omaisuuden uusjako meneillään idässä ja lännessä
Kasjanov katsoo kyvykkäiden ihmisten oivaltavan, että omaisuuden uusjako on meneillään. Pörssin sulkeminen osoitti täydellistä romahdusta. Sijoittajat eivät siten voineet päästä eroon omistuksistaan. Vain vallankäytön huippua lähellä oleville ihmisille tämä on hyödyllistä.
Omaisuuden uusjako ei mitenkään ole harvainen ilmiö länsimaissakaan. Nykyinen kriisi ravisuttaa perusteellisesti omistuspohjaa. On ilmeistä, että niin lännessä kuin idässä pienemmät sijoittajat päätyvät maksumiehiksi.
Suomen pankkikriisissä 1990-luvun alkupuolella toteutettiin tarkoituksenmukaisesti sellaista politiikkaa, joka lopulta likvidoi tahallisesti 30 – 40 000 yritystä, jätti noin 400 000 ihmistä B-luokkaan ja johti 14 – 15 000 itsemurhaan. Yksinkertaisesti: rikkaat rikastuivat ja keskiluokka ja köyhät köyhtyivät. Nyt se sama taas kerran toteutuu Venäjällä.
Veronmaksajien rahoilla pelastetaan suuryhtiöt ja pankit
Kasjanov näkee huolestuttavana sen, että veronmaksajien rahoilla ostetaan investointipankkeja ja suuret öljy- ja kaasuyhtiöt pyytävät rahaa velkojensa maksuun kymmeniä miljardeja dollareita. Kaasun tuotanto on pudottunut vuoden 1999 tasolle. Se ei ole vakiintunut, vaan se on yksinkertaisesti romahtanut, sanoo Kasjanov. Ja nyt tilanne yritetään vakauttaa kansalaisten kustannuksella.
Jos Kasjanov olisi finanssiministeri, hän olisi toiminut toisin. Kysymykseen siitä, menisikö hän työskentelemään hallituksessa nyt, Kasjanov vastaa, ettei menisi, sillä hallitus ei ole ammattilaisia varten.
Kuluttajien kannalta helmi-huhtikuu on Kasjanovin mukaan Venäjällä ostokyvyltään alhaisin vaihe. Budjetti on rakennettu öljyn hinnan osalta 70 dollarin tasolle, mutta hän ei pidä 30 – 40 dollarinkaan tasoa mahdottomana. Tänään öljyn barrelihinta on noin 65 dollaria. Samalla Kasjanov huomauttaa, että maan tulee maksaa 500 mrd. dollaria ulkomaisia velkoja takaisin ensi vuonna.
Vain ulkoinen ihme voi pelastaa Venäjän
Kriisin laukaisemiseksi Venäjän osalta Kasjanov ei näe muita mahdollisuuksia kuin sen, että ulkoiset olosuhteet muuttuvat rajusti ja kriisi kuolee omia aikojaan pois.
Venäjän talouden mahdollisuudet selvitä kriisistä ovat huonot, koska sen teollisuus ei ole diversifioitunut, eikä markkinamekanismejakaan ole, eivätkä valtion instituutiot ole kyvykkäitä omaksumaan uutta. Voidaankin kysyä, mitä venäläisen teollisuuden tuotteita ostit viimeksi tai näit viimeksi läntisessä kaupassa?
Toimittaja Sergei Mulinin 22.10.2008 haastattelun perusteella Venäjän entinen pääministeri ei juuri näe valoa Venäjällä. Valoja sammuttelee myös IMF:n ja Maailmanpankin ennusteet vakavasta laskukaudesta. Useat analysoijat vertaavat nykyistä tilannetta 1930-luvun suureen lamaan. Vastaavan tilanteen syntymisen riski on korkea.
Teollinen ja yhteiskunnallinen infra surkeassa tilassa
Kasjanov ei haastattelussaan tuo esille Venäjän teollisen tai yhteiskunnallisen infran surkeaa tilaa tai vaikutuksia kilpailukykyyn. Hän ei mainitse kaiken kattavaa korruptiota tai kaikkien merkittävien toimialojen keskittämistä valtiollisiin holding-yhtiöihin, joita luotettavat silovikit johtavat ja valvovat.
Haastattelussa ei tuoda esille, kuinka paljon Venäjää on vahingoittanut se, että kansallisvarallisuutta on varastettu valtaisia summia.
Haastattelu on keskittynyt talouden tämän hetken peruskysymyksiin. Ne eivät näytä positiivisilta. Kun maalla menee huonosti ja entinen politiikka osoittautuu virheelliseksi, poliittisia toimijoita yleensä vaihdetaan.
Miten hallituksen presidium jatkaa?
Presidentti Dmitri Medvedevillä on nyt kenties paras mahdollisuus urallaan ryhtyä korjaamaan valtionhallinnon vääristymiä. Venäjällä valta ei perustuslain mukaan kuulu pääministerille, joka on paremminkin konttorinhoitaja kuin valtion toimitusjohtaja. Valta kuuluu perustuslain mukaan presidentille.
Pääministeri Vladimir Putinin johdolla silovikit ovat onnistuneet siirtämään vallankäytön Putinin mukana pääministerin toimistoon ja hallituksen presidiumiin, jota myös luoneesta vuoksi politbyrooksi kutsutaan. Tällöin valtaosa ministereistä on jäänyt poliittisesti merkityksettömiksi. Presidium eli puheenjohtajisto istuu ja päättää tärkeimmät asiat. Hallitus kokoontuu harvoin.
Medvedevin suuri ongelma on se, että presidentin hallinto, hallitus ja sen presidium ja Turvallisuusneuvosto sekä yli 80 % hallintovallasta ovat tiiviisti Putinin tukijoiden käsissä. Sen valtamuurin murtaminen ei ole helppoa.
Aika ja tulokset toimivat presidentin eduksi, koska hallituksen tulokset eivät vakuuta. Mutta riittääkö se, kun yksi kanava kertoo kansalle totuuden? Venäläinen rahakeskiluokka ei ole kiinnostunut muutoksista, koska ne merkitsisivät sen nauttimien rahavirtojen tyrehtymistä. Tosin ne taitavat tyrehtyä nyt joka tapauksessa.
Mikä on Turvallisuusneuvoston rooli?
Toinen Venäjän vallankäytön kannalta merkittäväksi elimeksi siirtyminen on tapahtunut tai tapahtumassa Turvallisuusneuvoston osalta. Kesäkuun 2008 alkupuolella Gazeta kertoi senaattori Aleksei Korobeinikovin lakiehdotuksesta, joka muuttaisi Turvallisuusneuvoston neuvottelevasta ja suosittelevasta elimestä laajat valtuudet omaavaksi todelliseksi vallan keskukseksi.
Neuvostossa on tällä hetkellä Putininin tukijoilla ylivoimainen enemmistö. Tällöin Putin voi muodollisesti korrektisti hallita maata ja siirtyä tarvittaessa presidentiksi.
Kesäkuun arvion mukaan lakiehdotuksen kohtalo ratkaistaan syksyllä, mutta vielä ei ole kuulunut tietoa siitä, miten asia edistyy. Ehkä nykyinen tilanne panee tämän hankkeen jäihin. Venäjä elää sellaisen muutoksen aikaa, jonka tuloksia ulkopuolisen on erittäin vaikea havainnoida. Muutos on varma ja klaanien välinen ottelu ei ole lainkaan poissuljettu vaihtoehto
Lisää tappuraa Venäjän erittäin ongelmalliseen taloudelliseen tilanteeseen tuo Novaja gazeta 24.10.2008 entisen pääministeri Mihail Kasjanovin haastattelussa. Jutun otsikko on dramaattinen: ”Markinamme ovat kuolleet”.
Kasjanovin mukaan taloudellinen kriisi Venäjällä on pahempi kuin USA:ssa ja Euroopassa. Venäjän kansalaiset vain eivät tätä tiedä, sillä television pääkanavaa on kielletty käyttämästä sanoja ”kriisi” ja ”romahdus”. Ihmiset eivät oivalla, että puolessa vuodessa heidän elämäntyylinsä muuttuu dramaattisesti.
Venäjän menestys on muuttunut saippuakuplaksi
Kasjanov ennakoi, että Venäjän osakemarkkinoiden häviämisen lisäksi muut taloudelliset indikaattorit ovat palanneet syksyn 2003 tasolle. Tosin silloin suunta oli positiivinen, kun nyt taas kaikki menee alaspäin.
Kasjanov katsoo, että kaikki viime vuosien menestys on muuttunut saippuakuplaksi: markkinat koostuvat 2 – 3 yksityisestä yhtiöstä ja viidestä lähes tai täysin valtio-omisteisesta yhtiöstä, jotka ovat suurissa vaikeuksissa yrittäessään ylläpitää pääomarahoitustaan, kun ulkomaiset investorit ovat kaikonneet.
Tosin nämä ulkomaiset investorit näyttävät olleen venäläisiä sijoittajia, jotka palauttivat veroparatiisimaista rahoja ostaakseen lisää kansallisomaisuutta.
Pankkisektori ja yritystoiminta kriisissä
Kasjanov ei lupaa Venäjän osakemarkkinoille pitkää elinaikaa. Hän katsoo, että viikon-parin kuluttua tullaan pohjalle saakka. Kukaan ei tiedä, mitä valtiojohto tekee. Markkinoiden uudelleenrakentaminen on välttämättömyys, mutta se on mahdotonta tehdä samanlaisilla päätöksillä kuin esim. elo-syyskuussa.
Pankkisektorin lisäksi kriisin merkit ovat nähtävillä myös todellisessa taloudessa. Hankkeita on jäädytetty. Esim. autoteollisuus ja rakentaminen menevät alaspäin.
Tosin ei Venäjällä kovinkaan paljon varsinaista ulkomaista autoteollisuutta ole ollut. Siellä on ollut kokoonpanoteollisuutta länsimaisista osista, länsimaisilla koneilla ja know-how'lla. Venäläisten oman autoteollisuuden, kuten Kamazin ja GAZ’n tuotannot ovat rahoituksen ja kysynnän puutteen vuoksi romahtaneet.
Kotkan ja Haminan satamat ovat informoineet satamaan jääneistä kymmenien tuhansien autojen määristä, jotka jo tukkivat varastointitilat. Autot ovat venäläisyritysten vastuulla, mutta ne eivät rahapulan vuoksi kykene tuomaan autoja maahan. On todennäköistä, että autokaruselli putoaa ehkä jopa kymmenesosaan huippukaudesta, mikä olisi rekkarallin perin juurin kyllästyttämille suomalaisille tahoille syvän hengähdyksen aikaa.
Palkansaajien tilanne heikkenee voimakkaasti
Tänä talvena dubjettiperusteiset palkansaajat kohtaavat taloudellisten asemiensa huonontumisen, mitä lisäksi inflaatio-asteen nouseminen vaikeuttaa. Jo nyt ihmiset kieltäytyvät tekemästä investointiluonteisia ostoksia.
Tavallisten palkansaajien tilanne heikkenee varmasti vieläkin dramaattisemmin. Jo nyt Venäjän eräillä seuduilla raportoidaan sukanvarsisäästämisestä ja kriisiostoista. On hyvä olla suolaa ja säilyviä elintarvikkeita varalla todellisen puutteen iskiessä. Joissain kaupoissa alkavat hyllyt olla tyhjillään.
Ilta-Sanomat käsitteli sivun jutussaan 23.10.2008 monipuolisesti Venäjän tilannetta. Arja Paanasen artikkelista tulee selvästi esille kriisi, sen tekijät ja vaikutukset sekä se, että Kreml kieltää talouskriisin. Tähän ”yksi putki” antaa oivan mahdollisuuden.
Artikkelissa lainataan selvännäkijöiden ennustuksia, jotka povaavat Venäjälle hyvää tulevaisuutta Medvedvin ja Putinin vahvan yhteistyön tuloksena. Näyttää siltä, että Kreml on laittanut selvännäkijätkin ojennukseen. Jostain syystä Kasjanovia ei ole saatu hiljaiseksi.
Omaisuuden uusjako meneillään idässä ja lännessä
Kasjanov katsoo kyvykkäiden ihmisten oivaltavan, että omaisuuden uusjako on meneillään. Pörssin sulkeminen osoitti täydellistä romahdusta. Sijoittajat eivät siten voineet päästä eroon omistuksistaan. Vain vallankäytön huippua lähellä oleville ihmisille tämä on hyödyllistä.
Omaisuuden uusjako ei mitenkään ole harvainen ilmiö länsimaissakaan. Nykyinen kriisi ravisuttaa perusteellisesti omistuspohjaa. On ilmeistä, että niin lännessä kuin idässä pienemmät sijoittajat päätyvät maksumiehiksi.
Suomen pankkikriisissä 1990-luvun alkupuolella toteutettiin tarkoituksenmukaisesti sellaista politiikkaa, joka lopulta likvidoi tahallisesti 30 – 40 000 yritystä, jätti noin 400 000 ihmistä B-luokkaan ja johti 14 – 15 000 itsemurhaan. Yksinkertaisesti: rikkaat rikastuivat ja keskiluokka ja köyhät köyhtyivät. Nyt se sama taas kerran toteutuu Venäjällä.
Veronmaksajien rahoilla pelastetaan suuryhtiöt ja pankit
Kasjanov näkee huolestuttavana sen, että veronmaksajien rahoilla ostetaan investointipankkeja ja suuret öljy- ja kaasuyhtiöt pyytävät rahaa velkojensa maksuun kymmeniä miljardeja dollareita. Kaasun tuotanto on pudottunut vuoden 1999 tasolle. Se ei ole vakiintunut, vaan se on yksinkertaisesti romahtanut, sanoo Kasjanov. Ja nyt tilanne yritetään vakauttaa kansalaisten kustannuksella.
Jos Kasjanov olisi finanssiministeri, hän olisi toiminut toisin. Kysymykseen siitä, menisikö hän työskentelemään hallituksessa nyt, Kasjanov vastaa, ettei menisi, sillä hallitus ei ole ammattilaisia varten.
Kuluttajien kannalta helmi-huhtikuu on Kasjanovin mukaan Venäjällä ostokyvyltään alhaisin vaihe. Budjetti on rakennettu öljyn hinnan osalta 70 dollarin tasolle, mutta hän ei pidä 30 – 40 dollarinkaan tasoa mahdottomana. Tänään öljyn barrelihinta on noin 65 dollaria. Samalla Kasjanov huomauttaa, että maan tulee maksaa 500 mrd. dollaria ulkomaisia velkoja takaisin ensi vuonna.
Vain ulkoinen ihme voi pelastaa Venäjän
Kriisin laukaisemiseksi Venäjän osalta Kasjanov ei näe muita mahdollisuuksia kuin sen, että ulkoiset olosuhteet muuttuvat rajusti ja kriisi kuolee omia aikojaan pois.
Venäjän talouden mahdollisuudet selvitä kriisistä ovat huonot, koska sen teollisuus ei ole diversifioitunut, eikä markkinamekanismejakaan ole, eivätkä valtion instituutiot ole kyvykkäitä omaksumaan uutta. Voidaankin kysyä, mitä venäläisen teollisuuden tuotteita ostit viimeksi tai näit viimeksi läntisessä kaupassa?
Toimittaja Sergei Mulinin 22.10.2008 haastattelun perusteella Venäjän entinen pääministeri ei juuri näe valoa Venäjällä. Valoja sammuttelee myös IMF:n ja Maailmanpankin ennusteet vakavasta laskukaudesta. Useat analysoijat vertaavat nykyistä tilannetta 1930-luvun suureen lamaan. Vastaavan tilanteen syntymisen riski on korkea.
Teollinen ja yhteiskunnallinen infra surkeassa tilassa
Kasjanov ei haastattelussaan tuo esille Venäjän teollisen tai yhteiskunnallisen infran surkeaa tilaa tai vaikutuksia kilpailukykyyn. Hän ei mainitse kaiken kattavaa korruptiota tai kaikkien merkittävien toimialojen keskittämistä valtiollisiin holding-yhtiöihin, joita luotettavat silovikit johtavat ja valvovat.
Haastattelussa ei tuoda esille, kuinka paljon Venäjää on vahingoittanut se, että kansallisvarallisuutta on varastettu valtaisia summia.
Haastattelu on keskittynyt talouden tämän hetken peruskysymyksiin. Ne eivät näytä positiivisilta. Kun maalla menee huonosti ja entinen politiikka osoittautuu virheelliseksi, poliittisia toimijoita yleensä vaihdetaan.
Miten hallituksen presidium jatkaa?
Presidentti Dmitri Medvedevillä on nyt kenties paras mahdollisuus urallaan ryhtyä korjaamaan valtionhallinnon vääristymiä. Venäjällä valta ei perustuslain mukaan kuulu pääministerille, joka on paremminkin konttorinhoitaja kuin valtion toimitusjohtaja. Valta kuuluu perustuslain mukaan presidentille.
Pääministeri Vladimir Putinin johdolla silovikit ovat onnistuneet siirtämään vallankäytön Putinin mukana pääministerin toimistoon ja hallituksen presidiumiin, jota myös luoneesta vuoksi politbyrooksi kutsutaan. Tällöin valtaosa ministereistä on jäänyt poliittisesti merkityksettömiksi. Presidium eli puheenjohtajisto istuu ja päättää tärkeimmät asiat. Hallitus kokoontuu harvoin.
Medvedevin suuri ongelma on se, että presidentin hallinto, hallitus ja sen presidium ja Turvallisuusneuvosto sekä yli 80 % hallintovallasta ovat tiiviisti Putinin tukijoiden käsissä. Sen valtamuurin murtaminen ei ole helppoa.
Aika ja tulokset toimivat presidentin eduksi, koska hallituksen tulokset eivät vakuuta. Mutta riittääkö se, kun yksi kanava kertoo kansalle totuuden? Venäläinen rahakeskiluokka ei ole kiinnostunut muutoksista, koska ne merkitsisivät sen nauttimien rahavirtojen tyrehtymistä. Tosin ne taitavat tyrehtyä nyt joka tapauksessa.
Mikä on Turvallisuusneuvoston rooli?
Toinen Venäjän vallankäytön kannalta merkittäväksi elimeksi siirtyminen on tapahtunut tai tapahtumassa Turvallisuusneuvoston osalta. Kesäkuun 2008 alkupuolella Gazeta kertoi senaattori Aleksei Korobeinikovin lakiehdotuksesta, joka muuttaisi Turvallisuusneuvoston neuvottelevasta ja suosittelevasta elimestä laajat valtuudet omaavaksi todelliseksi vallan keskukseksi.
Neuvostossa on tällä hetkellä Putininin tukijoilla ylivoimainen enemmistö. Tällöin Putin voi muodollisesti korrektisti hallita maata ja siirtyä tarvittaessa presidentiksi.
Kesäkuun arvion mukaan lakiehdotuksen kohtalo ratkaistaan syksyllä, mutta vielä ei ole kuulunut tietoa siitä, miten asia edistyy. Ehkä nykyinen tilanne panee tämän hankkeen jäihin. Venäjä elää sellaisen muutoksen aikaa, jonka tuloksia ulkopuolisen on erittäin vaikea havainnoida. Muutos on varma ja klaanien välinen ottelu ei ole lainkaan poissuljettu vaihtoehto
Vastaukset 6
Vanhimmat
Venäläiset ampuivat omaan jalkaan kun georgian kriisi synnytettiin.Heti tapahtuman jälkeen läntiset investoinnit joko lykkääntyivät tai peruuntuivat kokonaan.Valuuttapako alkoi myös venäjältä,sillä maan omatkaan rahamiehet eivät uskaltaneet investoida kotimaahansa vaan länteen.Ulkomaiset yhtiöt kotiuttivat myös rahojaan venäjältä.Kun kansainvälinen talouskriisi vielä lisäsi heidän taloutensa haavoittuvuutta,sillä heidän tuloistaan suurin osa tulee raaka-aineista ja öljystä oli tulevaisuuden ennuste huono.Siellähän korot ovat aivan toistaluokkaa kuin vaikkapa meillä.Venäjä kyllä selviää kurimuksestaan,mutta selviävätkö sen kansalaiset.Venäjällä on hyvin yksipuolinen viettituotteiden alue mistä he saavat valuuttatuloja.Onkohan nyt aika käydä uudet neuvottelut puutulleista,jospa nyt heillä olisi halukkuutta neuvotteluihin.Toisaalta onko Suomalaisilla ja EU:lla enää samanlaista intoa kuin aikaisemmin saada aikaan sopimus kyseisestä asiasta.
Syyt löytyy syvältä Putinin politiikasta, Georgian kriisi ei ole kuin yksi lumipallo lumivyöryssä...
En tiedä mistä olet tekstin haalinut, oletko napannut sen tuosta alussa olevasta linkistä?
"Novaja gazeta 24.10.2008 entisen pääministeri Mihail Kasjanovin haastattelussa. Jutun otsikko on dramaattinen: ”Markinamme ovat kuolleet”. "
Jokatapauksessa harvoin saa lukea noin viihdyttävää taloustekstiä, yleensähän valtiontalouden tekstin ruodinta on kuivasta seuraava.. alaspäin.
Kenellekään, joka hiukankaan seuraa venäjän tapahtumia, ei tuo ylläoleva tule yllätyksenä. Venäläisillä on tapana kusta omaan taskuun aina uudestaa ja uudestaan, heti kun housut kuivuu sama toistuu. Duunissa näin, olan yli katsoessa, iltasanoman otsikon jossa huhuiltiin Putinin eroavan, olisiko kyseessä juuri tähän lamaan ja turvallisuusneuvostoon liittyvä toimi, jos huhu toteutuu?
Ei taida olla enään yllätys sekään jos Kotkan satamassa olevia autoja aletaan rahdata takaisin tehtaalle, olisi maailman mittakaavassa ainutlaatuinen toimi. Ollaankin täällä kaakonkulmilla ihmetelty kuinka monta autoa venäjälle mahtuu? Nyt taisi tulla yläraja näkyviin?
Vahingonilo on kaikkein vilpittömintä iloa, siinä ei ole kateutta tippaakaan.
asiathan selviytyvät ikäänkuin itsestään. Toivottavasti saadaan nuo he...tin rekkajonot huis hornankuusekseen ja suomen sijoittajanuoleskelijat turpiinsa. Hienoa!
tarkoittamaan sitä et kohta on kylylässä tilaa ja Rauhassa uudet käyttämättömät kunnallistekniikat odotaa paskavirtaa..
tienestit on vietävä pois äkkii täältä, rupee kohta lappeen herroja kylmäämään toi uusi kylmääm.. eikun kylpylä. mistä löytyy asiakkaat, kun niillä ei näytä enään olevan rahaa ostaa autoja, joilla oli tarkoitus saapua tänne.