Itselläni on nyt ollut viimeiset kaksi kuukautta kauhea pelko ja ahdistus josta nyttemmin on seurannut masennus.
Kaikki alkoi kirjoitusten alettua jolloin heräsin keskellä yötä tunteeseen kuin selässä olisi jotain piikkejä enkä voinut nukkua selällä.. Nämä oireet lähtivät yössä pois, mutta pelästyin oiretta niin että seuraavana päivänä alkoi tämä huimaus/epätodellinen/sumuinen olo joka on jatkunut tähän päivään asti...
Tämän jälkeen sain yksin ollessani kotona ihmeellisen kohatuksen: yhtäkkiä tuli pelko, että sydän lakkaa lyömästä ja rinassa oli painava tunne,myös kädet hikosivat.. aloin itkeä hysteerisesti ja soitin äidilleni. rauhotuin vasta kun hän tuli kotiin. Kohtauksesta seurasi kauhea väsymys. Sain myös muutaman lievemmän kohtauksen myöhemmin.
Tämän jälkeen olen alkanut epäillä levani kuoleman sairas. Oireita on nyt tullut vain lisää. Nyt on kokoaikaisen huimauksen lisäksi yhtäkkisiä kipuja toisessa kädessäni,kauheaa väsymystä ja haukottelua pitkin päivää, pulssi tuntuu voimakkaana koko vartalossani(ei siis nopeana), herkkyys äänille ja kirkkaalle valolle, näön tarkentamisen vaikeus,vaikea keskittyä mihinkään/ajatella monimutkaisia asioita, vaikea seurata liikkuvaa kohdetta...ym listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Päässäni on siis jatkuvasti tosi sekava olo. Ihan kuin olisi humalassa koko ajan ja ei olisi niinkuin tässä maailmassa..tai aivan kuin jokin sairaus olisi vallannut ja lamaannuttanut aivoni.
Lääkäriessä olen käynyt moneen kertaan ja mitään fyysistä ei ole löydetty. Mielialalääkkeitä on vaan tuputettu. Nyt olen syönyt niitä kaksi kuukautta ja olo on vaan vieläkin outo.
Pelkään niin paljon, etten enää ikinä tunne oloani normaaliksi ja pysty nauttimaan elämästä. Koulussakaan en ole enää pystynyt käymään.
Haluaisin siis kysyä, voiko ahdistuneisuus oikeasti tehdä tämän olon ja fyysiset tuntemukset minulle vai onko jokin tuntematon sairaus vallannut kehoni??
Pelottaa niin paljon.....
Olo on siis päässä aivan
Kaikki alkoi kirjoitusten alettua jolloin heräsin keskellä yötä tunteeseen kuin selässä olisi jotain piikkejä enkä voinut nukkua selällä.. Nämä oireet lähtivät yössä pois, mutta pelästyin oiretta niin että seuraavana päivänä alkoi tämä huimaus/epätodellinen/sumuinen olo joka on jatkunut tähän päivään asti...
Tämän jälkeen sain yksin ollessani kotona ihmeellisen kohatuksen: yhtäkkiä tuli pelko, että sydän lakkaa lyömästä ja rinassa oli painava tunne,myös kädet hikosivat.. aloin itkeä hysteerisesti ja soitin äidilleni. rauhotuin vasta kun hän tuli kotiin. Kohtauksesta seurasi kauhea väsymys. Sain myös muutaman lievemmän kohtauksen myöhemmin.
Tämän jälkeen olen alkanut epäillä levani kuoleman sairas. Oireita on nyt tullut vain lisää. Nyt on kokoaikaisen huimauksen lisäksi yhtäkkisiä kipuja toisessa kädessäni,kauheaa väsymystä ja haukottelua pitkin päivää, pulssi tuntuu voimakkaana koko vartalossani(ei siis nopeana), herkkyys äänille ja kirkkaalle valolle, näön tarkentamisen vaikeus,vaikea keskittyä mihinkään/ajatella monimutkaisia asioita, vaikea seurata liikkuvaa kohdetta...ym listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Päässäni on siis jatkuvasti tosi sekava olo. Ihan kuin olisi humalassa koko ajan ja ei olisi niinkuin tässä maailmassa..tai aivan kuin jokin sairaus olisi vallannut ja lamaannuttanut aivoni.
Lääkäriessä olen käynyt moneen kertaan ja mitään fyysistä ei ole löydetty. Mielialalääkkeitä on vaan tuputettu. Nyt olen syönyt niitä kaksi kuukautta ja olo on vaan vieläkin outo.
Pelkään niin paljon, etten enää ikinä tunne oloani normaaliksi ja pysty nauttimaan elämästä. Koulussakaan en ole enää pystynyt käymään.
Haluaisin siis kysyä, voiko ahdistuneisuus oikeasti tehdä tämän olon ja fyysiset tuntemukset minulle vai onko jokin tuntematon sairaus vallannut kehoni??
Pelottaa niin paljon.....
Olo on siis päässä aivan
Vastaukset 17
Vanhimmat
siis mielialalääkkeitä olen syönyt nyt kaksi viikkoa.
Kuvailemasi kohtaukset ovat paniikkikohtauksia ja niistä jää usein pidemmäks aikaa tosi epätodellinen olo. Mulla sama juttu, jää päälle ja saattaa kestää kuukausiakin. Mutta mielialalääkkeet alkaa varmasi auttamaan kunhan maltat vähän aikaa odottaa, usein olo helpottaa vasta 2-4 viikon jälkeen.. Tsemppiä ja voimia, tiedän tuntees tosi hyvin :)
pakkauksessa olevan seloksen lääkkeestäsi.
Lue tarkkaan myös harvinaiset sivuvaikutukset.
Lääkeinfosta voit googlata myös lääkkeesi nimellä ja lue myös tarkkkan mitä siellä sanotaan monet lääkkeet aiheuttavat tosi pahoja haittavaikutuksia.
Lue tuolta mitä mielalalääkkeet voi aiheuttaa ne ovat tosia eikä mitään höpötyksia. Tuo on konekäännetty suomeksi.
http://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=en&u=http://www.breggin.com/&sa=X&oi=translate&resnum=1&ct=result&prev=/search?q=http://www.breggin.com/&hl=fi&client=firefox-a&channel=s&rls=org.mozilla:fi:official&hs=wLs&sa=G
muiden kimppuun kun et mulle saanut vastatuksi ;O
kofeiinimyrkytyksessä. Jos käytät kofeiinia (kahvia, energiajuomia, kolajuomia, teetä jne.), lopeta tykkänään, olo alkaa parantua jo parissa kuukaudessa.
nyt riittäisi tuo kofeiinimyrkytystyrkytys, kyllä sen on nyt jo kaikki lukeneet kun sen joka avaukseen työnnät ;)
mene muualle häiriköimään, kiitos.
vaan totesin, että eiköhän ton jo jokainen tiedä, mitä mieltä sinä olet. Että jos nyt lopettaisit
sen "tuputtamisen", kiitos.
sanottavaa ole, niin miksi yleensä vaivaudut postaamaan noita häirikköviestejäsi, oletko ehkä itse huumeriippuvainen ja pahastut kun joku kritisoi huumettasi?
olen kyllästynyt tuohon sun vouhotukseen kofeiinista, paniikkihäiriönhän voi aiheuttaa muukin ;)
Omasta mielestäni jos tässä joku postaa häirikköviestejä, se olet sinä, nimettömänä, ja joka keskusteluun. Pitempään minä tällä palstalla olen surffannut kun en oo suhun törmänny kun vasta hiljakkoin. Ja kyllä, juon kahvia ja nautin siitä!
aiheuttajia kuin kofeiini mutta kofeiini on ylivoimaisesti yleisin. Nauti kahvistasi, nauti paniikistasi.
yleisin!!!!Nautin kahvistani mutten panikista, kiitos!
Ja kunhan perustelet ylivoimaisesti yleisimmän, voit painua hiekkalaatikolle kinaamaan.
(nauraa)
ylläpitää paniikkihäiriötä ihan huvikseen ja käy valittamassa siitä internetissä, luulisi muutakin sisältöä löytyvän elämään *hymyilee*.
mutta sulta ei löydy sitä tietoa jota sulta penäsin. Elämäni sisältö ei suinkaan ole internet, niinkuin sulla näkyy olevan ;)
Sulla on joku pakkomielle roikkua huutelemassa täällä asiastasi äläkä enää väitä että valistat, sen on lukeneet jo monet ja osa ei jaksa lukea enää.
ennen hulluiksi,ja muita vähän vähemmän sellaiseksi,joita myös terveeksi ylistettiin.Ketkä sitten ylistivät millä diagnoosein.Häviämättömyyden lain perustein,ei ihmiskunta terveeksi koskaan tule,vaan voi muuttua sairauksissaan hieman toiseen suuntaan.Hullut ovat tärkeä voimavara työllisyydelle ja rahankierrolle.He tuovat myös sosiaallista teeskentelyä voinnistaan huolehtiville? Nyt vaaleissa vetää lapsiperheet taas tapansa mukaan ehkä eniten huomiota,koska puoluekannat ovat häälyvämpiä edokkaineen,sairaita on raskasta ajatella,joten äänet riittävät massaesittelyin? Ehdokkaat laistavat osin itse sosiaaliluukut,päästessään valtuutetuiksi.Kunnan virkamiehet ovat kivettymiä palvelus vuosissaan ja tavoissaan.Miksi heitä siedetään,on osa yhteiskunnan vastuttomuutta.Kaikessa on yhteiskunnassa´mme,:" Oma apu paras apu!" Aivan idioottimaista on odottaa mitään apua missään asiassa,yhteikunnalta!"Tämä on niin mätä yhteiskunta kuin mätä lahna lokinjäljeltä kadulla.
Heips, itsellä ihan sama juttu vuosi sitten. Nyt taas elämässä kiinni. Mulla jatkui helvettiä puoli vuotta. Kaikki kääntyy paremmaksi vielä, uskothan. Mulla parantuminen alkoi mielialalääkityksellä. Muutaman paniikkikohtauksen jälkeen kehittyi jatkuva ahdistus, joka nimenomaan tuli sen lisäks fyysisinä oireina!! Niin väsynyt, että hyvä jos kävellä jaksoin!
Älä nyt vaadi itseltäs liikoja, mutta aloita parantuminen tahdonvoimalla. Ole armollinen itsellesi, lepää. Kuukauden sisällä oireet helpottuu, jos ei, niin lääke vaihtoon. MUTTA älä luota pelkkään lääkkeeseen, selvitä tämä asia perinpohjin. Sen syyt löytyvät sinusta. Se ei ole pelottavaa hulluutta, vaan osa sua, jonka täytyy saada tulla kuulluksi. Hae ammattiapua ja sano, että olet motivoitunut ja haluat parantua. Korosta, että sairaus on vienyt sinulta toimintakyvyn täydellisesti, et käy edes koulua. Terveyskeskuslekuri ei riitä, sano että haluat psykologille ja ehkä sitä kautta pääset lopulta psykiatrille.
Tämä juttu voi invalidisoida sut täysin hoitamattomana. Tiedän mitä toi sairaudenpelko on. Mutta sun on luotettava siihen, että kun fyysiset sairaudet poissuljetaan, henkiset jää jäljelle. Ja ne todella voi aiheuttaa kaiken ton.
Jos susta tuntuu, että olet itse liian väsynyt, pyydä äiskää ottamaan härkää sarvista. Lopputuloksena voi olla, niinkuin mun tapauksessa kävi, entistä onnellisempi, tasapainoisempi ja persoonallisuutensa uudelleen koonnut ihminen.
Tsemppiä!
Aivan kuin omia oireitani lukisi tässä. En ole lääkäri joten en osaa mitään sanoa tähän muuta kun että jos olet hulluksi tulossa niin sitten olen minäkin.. On samanlainen ulkopuolinen ja outo humalainen olo, ei koskaan rentona, huimaa välillä ja sitten alkaa aivokasvaimet sun muut pelottaa. Mitä enemmän pelottaa niin sen enemmän on oireita. Ja niihinhän ei sitten auta mitenkään se että naputtaa googleen hakusanoiksi oireensa ja päätyy lukemaan kaiken maailman aivoinfarkteista ja muista ikävistä sairauksista.
Luulenpa, että tämä 'tuntematon sairaus' on tosiaankin sitä ahdistuneisuutta, se ruokkii itseään. Mitä enemmän siitä huolehtii, sen pahemmin ne oireet tulevat esille. Minusta nukahtaminen on sellainen "restart" missä saa sen olon pois päältä ja jatkaa päivää puhtaalta pöydältä, mutta ei mene kauaa kun taas tykyttää ja ahdistaa ja huimaa. Vanhemmille puhuminen tuntuu myös auttavan hiukan, ehdottaisin että puhelet niiden kanssa jos on aikaa, jos et jo sitä tee...
18-vuotias lukiolainen olen ja elämä tuntuu menevän päin persettä näiden oireiden ja pelkojen takia.
Jaksamista sulle! Et ole yksin, jos se yhtään lohduttaa.